Syövät työperäiset lukumäärä

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi1891
Moderaattori:Ei ole (katso kaikki) Kuinka ryhtyä moderaattoriksi? Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi1891}}

Altistuminen

Altisteen mittasuure ja yksikkö kuvaus

Hitsaustyö: mg/m3 (työpaikkailman rautaoksidihuurun pitoisuus (Fe:nä) kuutiometrissä)

Diesel-pakokaasut: mg/m3 (työpaikkailman pitoisuus ilmaistuna typen oksideina NOx)

Nikkeli ja sen epäorgaaniset yhdisteet: mg/m3 (työpaikkailman pitoisuus nikkelinä)

Kromi(VI)yhdisteet: mg/m3 (työpaikkailman pitoisuus kromina)

Altistumisreitit ja rajaukset kuvaus

Hitsaustyö: Hengitys

Diesel-pakokaasut: Hengitys

Nikkeli ja sen epäorgaaniset yhdisteet: Hengitys

Kromi(VI)yhdisteet: Hengitys

Altistuneen väestön kuvaus ja arvio altistuvien lukumäärästä. Mukana kuvaus siitä miksi ja miten tämä ryhmä muodostettiin

Hitsaustyö: Hitsaushuuruille altistuvat työntekijät. Altistuneiden työntekijöiden määrä perustuu Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden arvioon (FINJEM-altitumistietojärjestelmä, ajanjakso 2004-2006, kaikki altistuvat). Best guess = 47000 Min = 47000 Max = 47000

Diesel-pakokaasut: Altistuvien työntekijöiden määrä perustuu Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden arvioon (FINJEM-altistumistietojärjestelmä, ajanjakso 2004-2006, altistumistaso 0,11 mg/m3 tai yli). Best guess = 45000 Min = 45000 Max = 45000

Nikkeli ja sen epäorgaaniset yhdisteet: Altistuvien työntekijöiden määrä perustuu Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden arvioon (Heikkilä P, ym. YT 2006;37(10):24-31, voimakkaasti altistuneet. Huom: ruostumattoman teräksen hitsaukselle altistuvat on huomioitu Hitsaustyön yhteydessä). Best guess = 1000 Min = 1000 Max = 1000

Kromi(VI)yhdisteet: Altistuvien työntekijöiden määrä perustuu Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden arvioon (Heikkilä P, ym. YT 2006;37(10):24-31, voimakkaasti altistuneet. Huom: ruostumattoman teräksen hitsaukselle altistuvat on huomioitu Hitsaustyön yhteydessä). Best guess = 1000 Min = 1000 Max = 1000

Altistuvien keskimääräinen altistus kuvaus

Hitsaustyö: FINJEM altistumistietojärjestelmän mukaan 2000-luvulla altistuvista 39% altistuu pitoisuudelle, joka on alle 10% HTP-arvosta (haitalliseksi tunnettu pitoisuus), 43% pitoisuudelle 10-50% HTP-arvosta ja 23% pitoisuudelle yli 50% HTP-arvosta. Best guess = 1.0 Min = 0.5 Max = 2.5

Tausta- tai kynnysaltistus kuvaus

Hitsaustyö: Toistaiseksi ei ole havaittu luotettavaa kynnyspitoisuutta, jonka alla syöpäriskiä ei olisi. Best guess = 0 Min = 0 Max = 0

Diesel-pakokaasut: Toistaiseksi ei ole havaittu luotettavaa kynnyspitoisuutta, jonka alla syöpäriskiä ei olisi. Best guess = 0 Min = 0 Max = 0

Nikkeli ja sen epäorgaaniset yhdisteet: Toistaiseksi ei ole havaittu luotettavaa kynnyspitoisuutta, jonka alla syöpäriskiä ei olisi. Best guess = 0 Min = 0 Max = 0

Kromi(VI)yhdisteet: Toistaiseksi ei ole havaittu luotettavaa kynnyspitoisuutta, jonka alla syöpäriskiä ei olisi. Best guess = 0 Min = 0 Max = 0

Annos-vaste

Tärkeimpien vaikutusten valinta kuvaus Esim. mitä outcomeja ei arvioitu kuolleisuus/sairastavuus Lukuarvo ja yksikkö

Hitsaustyö: Keuhkosyövän ilmaantuvuus (tapauksia vuodessa)

Diesel-pakokaasut: Keuhkosyövän ilmaantuvuus (tapauksia vuodessa)

Nikkeli ja sen epäorgaaniset yhdisteet: Keuhkosyövän ilmaantuvuus (tapauksia vuodessa). Nenäsyöpien määrä oletettiin altistuvien määrän perusteella pieneksi.

Kromi(VI)yhdisteet: Keuhkosyövän ilmaantuvuus (tapauksia vuodessa)

Riskinarviointimenetelmä kuvaus Epidemiologinen, eläin tai rekisteri (excelissä sarake D) Lukuarvo ja yksikkö

Hitsaustyö, Diesel-pakokaasut, Nikkeli, Kromi(VI): Epidemiologinen

RR per altistusyksikkö kuvaus (excelissä sarake K) Lukuarvo ja yksikkö

Hitsaustyö: Hitsaustyöhön liittyy useita syöpävaaralliseksi tunnettuja tai sellaiseksi epäiltyjä tekijöitä, joille altistuminen vaihtelee erilaisissa hitsaustöissä. Ei ole käytettävissä annos-vastesuhdetta hitsaushuurujen tai sen osakomponenttien annoksen ja syöpäilmaantuvuuden välillä. Laskelmissa on käytetty 60 tutkimuksen meta-analyysiin perustuvaa riskisuhdearviota. Ambroise D, Wild P, Moulin JJ. Update of a meta-analysis on lung cancer and welding. Scand J Work Environ Health 2006;32:22-31. Best guess = 1.26 Min = 1.20 Max = 1.32

Diesel-pakokaasut. Lipsett M, ym. Occupational exposure to diesel exhaust and lung cancer: a meta-analysis. Am J Public Health 1999;89:1009-17. Best guess = 1.33 Min = 1.13 Max = 1.56

Nikkeli ja sen epäorgaaniset yhdisteet: Anttila A, ym. Update of cancer incidence among workers at a copper/nickel smelter and nickel refinery. In Arch Occup Environ Health 1998;71:245-250.Best guess = 1.39 Min = 1.00 (alkuperäisessä tutkimuksessa luottamusvälin alaraja alle 1, laskettiin arvolla 1, eli ei lisäriskiä eikä suojavaikutusta) Max = 2.13

Kromi(VI)yhdisteet: Droste HJ, ym. Occupational risk factors of lung cancer: a hospital based case-control study. Occup Environ Med 1999;56:322-7. Best guess = 1.4 Min = 1.0 Max = 1.9

Vuosittaiset tapausmäärät:

Hitsaustyö

Best guess = 0.0134*(1.26-1)/(0.0134*(1.26-1)+1)*2169 = 7.5

Min = 0.0134*(1.20-1)/(0.0134*(1.20-1)+1)*2169 = 5.8

Max = 0.0134*(1.32-1)/(0.0134*(1.32-1)+1)*2169 = 9.3

Diesel-pakokaasut

Best guess = 0.0128*(1.33-1)/(0.0128*(1.33-1)+1)*2169 = 9.2

Min = 0.0128*(1.13-1)/(0.0128*(1.13-1)+1)*2169 = 3.6

Max = 0.0128*(1.56-1)/(0.0128*(1.56-1)+1)*2169 = 15.5

Nikkeli

Best guess = 0.00029*(1.39-1)/(0.00029*(1.39-1)+1)*2169 = 0.2

Min = 0.00029*(1.0-1)/(0.00029*(1.0-1)+1)*2169 = 0.0

Max = 0.00029*(2.13-1)/(0.00029*(2.13-1)+1)*2169 = 0.7

Kromi (VI)

Best guess = 0.00029*(1.4-1)/(0.00029*(1.4-1)+1)*2169 = 0.3

Min = 0.00029*(1.0-1)/(0.00029*(1.0-1)+1)*2169 = 0.0

Max = 0.00029*(1.9-1)/(0.00029*(1.9-1)+1)*2169 = 0.6

Altistumisen prevalenssi kohdeväestössä kuvaus

Hitsaustyö: Prevalenssi = 0.013 Altistuneiden (47 000) osuus koko työikäisestä väestöstä (3.507 miljoonaa).

Diesel-pakokaasut: Prevalenssi = 0.013 Altistuneiden (45 000) osuus koko työikäisestä väestöstä (3.507 miljoonaa).

Nikkeli ja sen epäorgaaniset yhdisteet: Prevalenssi = 0.0003 Altistuneiden (1 000) osuus koko työikäisestä väestöstä (3.507 miljoonaa).

Kromi(VI)yhdisteet: Prevalenssi = 0.0003 Altistuneiden (1 000) osuus koko työikäisestä väestöstä (3.507 miljoonaa).

Eläindatalle UR kuvaus

Hitsaustyö, Diesel-pakokaasut, Nikkeli, Kromi(VI): Ei eläindataa, epidemiologinen lähestystapa

Eläindatalle altistuksen kesto kuvaus

Hitsaustyö, Diesel-pakokaasut, Nikkeli, Kromi(VI): Ei eläindataa, epidemiologinen lähestystapa

Kausaliteetti

Kansainvälinen syöväntutkimuskeskus (IARC) on luokitellut kromi(VI)-yhdisteet ihmiselle syöpävaarallisiksi aineiksi (ryhmä 1) ja keuhkosyövän sellaiseksi syöpämuodoksi, jonka osalta on riittävästi ihmistutkimuksista peräisin olevaa näyttöä (Lancet Oncology 2009;10:453-4).

Kansainvälinen syöväntutkimuskeskus (IARC) on luokitellut nikkeliyhdisteet ihmiselle syöpävaarallisiksi aineiksi (ryhmä 1) ja keuhkosyövän, nenäsyövän ja nenän sivuonteloiden syövän sellaisiksi syöpämuodoiksi, joiden osalta on riittävästi ihmistutkimuksista peräisin olevaa näyttöä (Lancet Oncology 2009;10:453-4).

Kansainvälinen syöväntutkimuskeskus (IARC) on luokitellut dieselpakokaasut todennäköisesti syöpävaaralliseksi aineeksi (ryhmä 2A). Ihmisiä koskevaa viitteellistä näyttöä on lähinnä keuhkosyövästä (IARC Monographs, vol 46, 1989).

Kansainvälinen syöväntutkimuskeskus (IARC) on luokitellut hitsaushuurut mahdollisesti syöpävaaralliseksi aineeksi (ryhmä 2B). Ihmisiä koskevaa viitteellistä näyttöä on lähinnä keuhkosyövästä (IARC Monographs, vol 49, 1990). Hitsaushuurut on otettu tässä esitettyihin laskelmiin mukaan sen vuoksi, että ruostumattoman teräksen hitsauksessa altistutaan syöpävaaralliseksi luokitelluille kromi(VI)- ja nikkeliyhdisteille ja tätä altistumista ei voitu erottaa muusta hitsaustyöstä eikä sitä sen vuoksi sisällytetty kromi(VI)- ja nikkelilaskelmiin.

Keskeiset epävarmuudet kuvaus

Hitsaustyö: Epävarmuuksia syntyy mm. altistuksen tason ja keston arvioinista. Lisäksi eri hitsaustöiden (eri materiaalien hitsaus ja eri hitsaustekniikat) jakautuminen Suomessa 2000-luvulla ja meta-anlyysin perustuvan olevissa eri ajanjaksoja edustavissa kansainvälisissä tutkimuksissa on todennäköisesti erilainen

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Antti Karjalainen, Olli Leino: Syövät työperäiset lukumäärä. Opasnet 2010. Viitattu 21.11.2024.