Tiede 2.0

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi2038
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi2038}}

Kysymys

Mitkä ovat parannetun tieteellisen paradigman (Science 2.0) olennaiset ja välttämättömät ominaisuudet? Mitkä nykyisen tieteellisen paradigman ominaisuudet ovat vanhentuneita?

Määritelmä

Data

• Science 2.0
• Science-policy revolution

Riippuvuudet

• Open assessment
• Variable
• Assessment
• Universal object
• PSSP

Vastaus

1. Tieteellinen tieto julkaistaan heti kun se on olemassa.
2. Yksittäiselle tutkijalle tehdään henkilökohtaisesti parhaaksi vaihtoehdoksi tiedon välitön julkaiseminen. Tämä tapahtuu siten, että tieteellinen meriitti kertyy näistä pienistä tiedonjulkaisemisista, kun taas tiedon panttaamista karsastetaan.
3. Tiedon tieteellistä ja käytännöllistä merkitystä arvioidaan jatkuvasti joukkoyhteistyön keinoin avoimen keskustelun kautta. Tiedon tuottajille jaetaan arvostusta tiedon merkittävyyden perusteella siten, että eri osallistujat saavat kohtuullisen osan arvostuksesta oman osallistumisensa perusteella.
4. Artikkelimäärä ja artikkelin julkaisseen lehden impaktifaktori ovat huonoja mittareita tutkijan tieteellisistä ansioista. Näistä luovutaan parempien mittarien tullessa käyttöön.
5. Vertaisarviointi tehdään avoimesti, jatkuvasti ja vasta julkaisemisen jälkeen. Tämä nopeuttaa tiedon pääsyä hyötykäyttöön.
6. Tieteellinen tieto jäsennetään tieto-olioiksi tutkimuskysymysten ympärille. Käytännössä nämä tieto-oliot ovat joukkoyhteistyönä muokattavia avoimia wiki-sivuja, joista jokainen käsittelee tutkimuksen yhtä yksityiskohtaa esittämällä tutkimuskysymyksen ja siihen vastaukseksi ehdotettuja hypoteeseja.
7. Tutkimuksessa data ja tulkinnat erotetaan toisistaan. Niinpä säilytetään sellainen julkaisumuoto, joka vastaa nykyisten tieteellisten artikkelien osioita Materials and methods ja Results sillä erotuksella, että alkuperäinen tutkimusdata julkaistaan mahdollisuuksien mukaan kokonaisuudessaan elleivät esim. henkilösuojatekijät rajoita sitä. Tutkimusdatan julkaiseminen tapahtuu julkisissa datavarastoissa, ei kaupallisissa tieteellisissä lehdissä.
8. Sen sijaan Introduction ja Discussion kuuluvat osana aiemmin mainittuihin tieto-olioihin, joita tarvitaan ainoastaan yksi per tutkimuskysymys. Jokaisen artikkelin kirjoittaja ei siis kirjoita omia päätelmiään itse keräämästään datapalasesta, vaan aihetta käsitellään kaikkien aihetta tutkivien voimin perustuen kaikkeen julkaistuun dataan. Vertaisarviointi tapahtuu tässä ryhmässä jatkuvasti, osana tieteellisesti pätevien hypoteesien etsimistä.
9. Perinteisessä julkaisemissa olennaista on toimituksellinen lisäarvo. Niinpä kaupalliset tieteelliset julkaisijat löytävät oman ekologisen lokeronsa kirjoittamalla ja toimittamalla katsauksia, uutisia ja kolumneja tieteestä. Ne siis säilyvät keskeisenä toimijana, mutta niiden osuus tieteellisen julkaisun volyymista pienenee selvästi.
10. Myös poliittiset kysymykset jäsennetään samanlaisiksi tieto-olioiksi yhteiskunnallisista tarpeista lähtevien tutkimuskysymysten ympärille. Näin poliittinen ja yhteiskunnallinen tutkimus saadaan lähemmäs luonnontieteellistä tutkimusta tiedonjäsennysmenetelmiltään, jolloin myös vuorovaikutus lisääntyy.
11. Julkiset tutkimuslaitokset edistävät tätä muutosta omalta osaltaan ja lobbaavat sen puolesta yleisesti. Tutkimuslaitokset julkaisevat omassa hallussaan olevaa dataa ja toisaalta aloittavat tieto-olioiden toimittamisen omalla tutkimusalueellaan kutsuen muita tutkijoita osallistumaan tähän työhön.

Katso myös

• Tieteellis-poliittinen vallankumous
• Tietotyö
• Peer review
• Peer review method

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Jouni T. Tuomisto: Tiede 2.0. Opasnet-muuttuja. Opasnet 2010. Viitattu 22.12.2024.