Kaupungin verkkosivujen määrittelyt

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 8. lokakuuta 2010 kello 05.43 – tehnyt Jouni (keskustelu | muokkaukset) (→‎Tulos: portaali-idea lisätty)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun




Kysymys

Millainen on suurehkon kaupungin verkkosivuston määrittely (spesifikaatiot) siten, että

  • verkkotyötila tukee kaksisuuntaista tietontuotantoa ja -välitystä kaupungin taloualueella ja hallinnonaloilla,
  • vapaa verkkotyötilan kehittäminen uusiin suuntiin on mahdollista,
  • verkkosivusto voi sitouttaa myös kaupungin ulkopuolisia toimijoita,
  • verkkosivuston tietorakenne kestää kriittisen ontologisen tarkastelun.

Tulos

  1. Verkkotilan moottorissa on sellaiset avoimet rajapinnat, että tilaaja voi vapaasti muuttaa, parantaa tai laajentaa verkkotilan toiminnallisuuksia ilman toimittajan lupaa tai apua.
  2. Alkuperäisellä toimittajalla ei ole oikeutta kehitettyihin uusiin toiminnallisuuksiin, vaan ne jäävät joko kehittäjän omaisuudeksi tai avataan vapaalle käytölle.
  3. Verkkotila perustuu trialogiseen tietokäsitykseen eli siihen, että kukin verkkosivu nähdään tieto-oliona, joka on tietyn ryhmän yhteistyönä tiettyyn tarkoitukseen tekemä.
  4. Verkkosivusto perustuu mahdollisimman vähien toiminnallisuuksien mahdollisimman rikkaalle käytölle. Toisin sanoen toiminnallisuuksia rakennetaan siten, että sisällöntuottajat voivat tuottaa monipuolista sisältöä jo muutaman toiminnallisuuden opettelulla.
  5. Jokainen sivu sisältää myös keskustelusivun, joka käsittelee sivun tekemistä ja sisältöä. Se tarjoaa siis työtilan mainitulle ryhmälle sivujen tekemiseksi.
  6. Verkkosivusto rakennetaan siten, että myös muut kaupungit voivat suoraan hyödyntää sivuston toiminnallisuuksia ja tulla osaksi laajempaa verkkosivustojen verkostoa, joka rakentuu yhteisen järjestelmän päälle. Kaupunki pyrkii edelläkävijäksi ja suunnannäyttäjäksi yhteisöllisessä verkkosivustojen ylläpidossa ja tuotannossa. Verkkosivuston toimittaja tukee uusien toimijoiden mukaantuloa yhteiseen järjestelmään osana kaupungin tilaamaa toimitusta.
  7. Jokaisella sivulla on jokin ääneen lausuttu tarkoitus, joka on kuvattu keskustelusivulla. Sivun sisällön hyvyyttä on voitava mitata kvantitatiivisesti, ja hyvyysarvion on löydyttävä keskustelusivulta.
  8. Kaupungin oma tuottama tieto (esim. kaupunkisuunnittelussa, koulutoimessa jne) nähdään kansalaisten omistamana tietona, jonka olennainen piirre on, että se on kansalaisten saavutettavissa tuotantohetkestä lähtien. Käytännössä tämä tarkoittaa että kaupungin tietoa tuottavat työntekijät siirtyvät tekemään työtään suoraan nettityökaluilla, jolloin kaupungin tekemä työ ja kaupungin nettisivut yhdistyvät uudella tavalla.
  9. Nettisivut nähdään kaksisuuntaisena vaikutuskanavana, ei enää pelkkänä yksisuuntaisena kaupungin tiedotuskanavana lukijoille.
  10. Päivitysoikeuksien hallinta on helppoa ja hajautettua. Myös muille kuin kaupungin työntekijöille voidaan antaa päivitysoikeus. Toisaalta väärinkäytöksistä voidaan käyttäjältä ottaa oikeuden pois nopean ja hajautetun menettelyn kautta.
    1. Esimerkiksi vanhempainyhdistyksille, kaupunginosayhdistyksille tai urheiluseuroille voidaan antaa oikeudet ylläpitää omaa sisältöään kaupungin sivujen alla.
  11. Sivuston sisältöön voi rakentaa portaaleja eli näkymiä. Tämä tarkoittaa, että eri kohderyhmille voidaan tuottaa valikoitu otos sivuston sisällöstä ja tarjota se personoidussa muodossa. Esimerkiksi nuorten portaaliin voidaan kerätä nuoria kiinnostavat sivut ja muokata sitä, millaisen ulkoasun sivu saa kun se näytetään tietyn portaalin läpi. Sivujen sijainti ja ulkoasu ovat siis itse asiassa portaalin ominaisuuksia, ja ne voivat muuttua jos sivua katsotaan toisen portaalin kautta.