Uutisraivaaja 2011

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 30. syyskuuta 2010 kello 14.43 – tehnyt Smxb (keskustelu | muokkaukset)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun




Faktaa kilpailusta


Alustavia kilpailuideoita

  1. Tilannehuonepalvelu: Tilannehuonepalvelu on yksittäisille kansalaisille, järjestöille ja julkishallinnon organisaatiolle suunnattu palvelu, joka hakee vastauksia kysymyksiin, jotka vellovat kuumana yhteiskunnallisessa keskustelussa.
    • Palvelun tuottamiseen osallistuvia tahoja: Ammattitutkijat, ammattijournalistit, amatööritutkijat (citizen science), amatöörijournalistit (citizen journalism)
    • Esimerkkejä reaktiokynnyksen ylittävistä puheenaiheista, joihin liittyen täytyy tuottaa tietoa nopeammin, luotettavammin ja laaja-alaisemmin kuin aiemmin: Tulivuorituhka, sikainfluenssarokote, yritysverouudistus, ydinvoima- ja energiapolitiikan vaihtoehdot, rasvasota, ilmastodenialismi
    • Kaikki edellä mainitut aiheet vaativat usean eri alan asiantuntijatiedon yhdistämistä nopeasti ja pienin kustannuksin.
  2. Tähän vaan rohkeasti uusia ideoita alle, mikäli menee pitkäksi niin otetaan uusi sivu käyttöön...


Hyötyjä medialle ja kustantajille

  1. Halpaa asiantuntijatyövoimaa
  2. Nopea reagointikyky
  3. Ammattijournalisteille uusia työmahdollisuuksia ja -tapoja
  4. Suuri yleisö voidaan ottaa mukaan keskusteluun paitsi mielipiteen- myös tiedontuottajina
  5. Nostaa median profiilia ja arvostusta
  6. Helpottaa ammattitoimittajien työtä kun käytössä on laajempi reservi asiantuntijoita kuin vain ne kaksi tv:stä tuttua
  7. Osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun muuttuu laaja-alaisemmaksi ja laadukkaammaksi


Hyötyjä tutkimuslaitoksille

  1. Uusi aihekohtainen eikä laitoskohtainen lähestymistapa yhteisiin ongelmiin ja haasteisiin
  2. Politiikkarelevanssin todistus tapahtuu automaattisesti, Vaikuttavuusstrategian palveleminen


Kilpailuideaan liittyviä megatrendejä ja heikompiakin signaaleja

  1. USA:ssa liittovaltion rahoitus uusille tiedeprojekteille edellyttää avointa lisenssiä Tutkimuslaitoksen_tietopolitiikka).
  2. National Insititute of Health (NIH) suosittaa tutkijoilleen Wikipediassa julkaisua (kts. Tutkimuslaitoksen_tietopolitiikka)
  3. Tutkimuslaitokset voivat kehittää imagoaan 'omistamatta portaalia'
  4. Open Access-julkaisutoiminta lisääntyy
  5. Vrt. kansalaisjournalismia osittan hyödyntävä Omakaupunki-palvelu.
  6. Unibet News (lokakuu 2010) täysimittainen ('taloustieteellisesti' perusteltu) mainos-kannanotto uutta arpajaislakia vastaan, jossa kyseenalaistetaan valtion monopoliasema vedoten lisensioitujen markkinoiden toimivuuteen online-pelaamisessa. Vaikka huutokilpailuun ei ole tarkoitus lähteä, eikö valtion tutkimuslaitosten strategiseksi tavoitteekseen asettamaan vaikuttavuuteen päästäkseen ole kyettävä tarjoamaan jotain samankaltaista yhtä selkeässä formaatissa? Huomiota herättävää ei siis ollut mainos itsessään vaan pyrkimys 'faktapohjaiseen keskusteluun' ja status quon haastaminen tutkimusluonteisia kysymyksiä esittämällä.


Strategia

  1. Luodaan uusi verkkojulkaisuympäristö, jossa mukana rahoittajina muutamat maan suurimmista päivälehdistä.
  2. Verkkojulkaisuympäristöä ei ole tarkoitettu vain tieteentekijöille vaan myös tavallisille ihmisille (jotta tieteellinen ongelmanratkaisumenetelmä saa lisää luottamusta ja sekä poliitikot että kansalaiset ymmärtävät tieteellisen tutkimuksen merkityksen)
  3. Opasnet-Simupedia-ympäristö (joka voi toimia uuden julkaisuympäristön pohjaratkaisuna) kaipaa kovasti tavallisen kansalaisen/mediankuluttajan huomiota ja käytettävyyden parantamista. Emme voi vaatia etta syntyvä julkaisuympäristö on sivusto, jossa kaikki keskustelu/analyysi tullaan tulevaisuudessa käymään, erityisesti jos joku suuri (mahdollinen) rahoittaja kuten HS haluaa ottaa brändin omien siipiensa alle. Toisaalta, rahoittajatkin ymmärtävät että liian kaupallinen brändi ei lisää luottamusta.
  4. Houkuttelevuuden lisäämiseksi Opasnetissa tai vastaavassa verkkojulkaisussa pitäsi olla 'kuvitettuja' (featured) artikkeleita, joiden tuottamiseen olisi osallistunut monia eri alueen tieteentekijöitä ja popularisoiviin kykeneviä tiedetoimittajia (mukana voisi olla myös syvällisempiä, puhtaasti ammattitutkijoille varattuja osioita)
  5. Lehtitalojen kannalta olisi herkullista jos saisimme Tilannehuone-brandin levitettyä verkkojulkaisuun ja näin elvytettya kuolevan tutkivan journalismin. Ts. esim. HS voisi taata etta viimeisin tieteellisesti kovatasoisin analyysi sikainfluenssasta tai tulivuorituhkasta loytyy saitilta, jota he tukevat (mutta eivät omista tutkijoita tai tutkimusta).
  6. Tilannehuonetyöskentelyn rahalliseksi tukemisesi otamme käyttoon mikrotyön (kts. blogi [www.mahdollista.fi] ja analyysi Opasnetissa), honorit ja respect-teorian. Eli näytämme miten uudella liiketoimintamallilla on käytännössä mahdollista ostaa 1h 40 tutkijan/toimittajan aikaa sen sijaan etta ostamme 40h 1 toimittajan aikaa kuten vanhassa mallissa. Eli isojen lehtitalojen kannalta heitä kiinnostavin palvelu voisi olla tilannehuone, mutta me voisimme orgainisoida siitä kaksi versiota: pitkäjänteisemman ja lyhytjänteisemmän. Samalla voimme vastata haasteeseen jonka denialistit heittavat jatkuvasti sektoritutkimuslaitoksille ja ammattitutkijoille ylipäätään.
  7. Kansalaisjournalismi ja väittely on tietysti tuotava samaan palveluun. Näin yhteiskunnalliset aiheet päästään linkittämään tieteelliseen maailmankuvaan. Ammattijournalistit voivat avustaa innokkaita amatöörisisällöntuottajia.