Argumenta

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 2. elokuuta 2010 kello 10.57 – tehnyt Smxb (keskustelu | muokkaukset)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun




Varsinainen hakemusteksti, jota voi vapaasti muokata löytyy "Demos et Kratos futuri - kohti avointa ja yhteisöllistä päätöksentekoa"-otsikon alta. Tarkempi ehdotelma sisällöksi on esitty kohdassa "Työpajasarjassa pohdittavia kysymyksiä". Myös tähän voi lisäilla uusia ehdotuksia. Kommentoida voi siis suoraan tekstiin tai sivun alalaidassa olevaa kommenttinappia käyttämällä. Pidemmät väittelyt tulee moderaattori siirtämään Keskustelu-sivulle.

Demos et Kratos futuri - kohti avointa ja yhteisöllistä päätöksentekoa

(I) Argumenta-hankkeen muoto ja tavoite

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos yhteistyössä Suomen Verkkodemokratiaseuran ja Otavan Opiston kanssa hakee Argumenta-rahoitusta yhteisöllistä päätöksentekoa toteuttavan kansalaisyhteiskunnan alustamiseen. Viisiosaisessa seminaarisarjassa 2011 keväällä ja syksyllä hahmotellaan uuden demokratian institutionaaliset vaikutukset, uudet toimijat, toimintatavat ja työkalut, jotka muutoksen mahdollistavat.

Seminaarisarja on 5-osainen. Neljä ensimmäistä osaa ovat yksipäiväisiä (keväällä 2011) ja suomalaiselle yleisölle suunnattuja. 5. osa (syksyllä 2011) on kaksipäiväinen kansainvälinen työpaja.

Tavoite: Seminaarisarja tuottaa elävän wiki-dokumentin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämään Opasnet-järjestelmään, joka toimii käsikirjana muutosprosessin ohjaamisessa kuljettaessa kohti vuorovaikuttavaa demokratiaa. Yhteistyössä eri käyttäjäkuntien (ammattipäätäjät, tutkijat, tavalliset kansalaiset, etujärjestöt) pyritään keskustelun ja väittelyn kautta luomaan toimintasuunnitelma joka auttaa saavuttamaan alla mainitut vuorovaikuttavan demokratian olennaiset piirrettä:

  1. yhteisöllinen päätöksenteko, jossa verkostot toimivat yhteistyössä
  2. yksilöllinen päätöksenteko, jossa yhteiset asiat nähdään ja koetaan myös henkilökohtaisina ja päinvastoin
  3. jatkuva päätöksenteko eli vaikuttaa voi koko ajan
  4. asiavaihtoehtoihin pohjautuva päätöksenteko (välillisessä demokratiassa valitaan vain edustajaehdokkaista)
  5. tietopohjainen päätöksenteko (tarvii tuekseen avointa tietoa ja avointa tiedonjalostusta)
  6. avoin päätöksenteko (ehdotukset kilpailevat toisiaan vastaan julkisesti, päätöksentekoon liittyvä ja prosessissa syntyvä informaatio on julkista)
  7. vertailukelpoinen päätöksenteko (ehdotuksia voidaan kvantifioida ja suunnitelmien tulevia vaikutuksia voidaan arvioida)

Toimintasuunnitelmaan kuuluu olennaisena osana ongelmakohtien identifioiminen ja väittely ratkaisuehdotuksista.


(II) Johdanto

Useat merkit viittaavat siihen että edustuksellinen demokratia on tullut tiensä päähän. Kansalaisia osallistuminen nykyiseen poliittiseen kultturiin kiinnostaa yhä vähemmän kuten on selkeästi nähtävissä miltei kaikkien OECD maiden laskevista äänestysprosenteista. Ratkaisu ongelmaan on päätöksentekojärjestelmän perusteellinen mutta hallittu muutos, joka antaa kansalaisille todellisen ja suoremman mahdollisuuden vaikuttaa heitä heitä itseään koskeviin päätöksiin. Kuinka sekä kansalaisten että ammattipäättäjien ja hallinnon rooli tulee muuttumaan lähitulevaisuudessa muodostaa keskustelusarjan ytimen.

Tulevaisuuden päätöksenteko on verkostoihin perustuvaa, mutta ei yksinomaan perinteiseen puoluekulttuuriin perustuvaa. Olennaisimpana erona nykyiseen järjestelmään verrattuna tulee olemaan verkostojen yhteistyö ja tasa-arvoistuminen mitä tulee eri toimijoiden mahdollisuuteen tehdä ehdotuksia, vertailla, väitellä ja valita niistä julkisesti. Poliittiset puolueet tulevat tässä suhteessa olemaan vain yksi ryhmä muiden joukossa, kansalaisjärjestöt taas saavat näkyvämmän roolin. Uusi päätöksentekomalli antaa vanhoille toimijoille uusia kanavia vaikuttaa, ja aktivoi uusia toimijoita. Argumenta-sarjassa tullaan myös keskustelemaan asiaan olennaisesti liittyvään vallankäyttöön sen eri muodoissa mukaan lukien seurantavalta. Olennaista on ymmärtää paremmin mikä 'hinta' on maksettava siitä että 'kansa saadaan jälleen kiinnostumaan politiikasta', ja mitä hyvää muutos tuo vastineeksi tullessaan eri yhteiskunnallisille toimijoille.


Nykytilanteen haasteet

Alla luetteloimme muutamia nykyisen järjestelmän ongelmallisuuksia, joiden pohtimiseen ja muuttamiseen tuleva, Argumenta-työpajassa jäsennettävä päätöksentekoprosessi tähtää

  1. kansalaisten luottamus ammattipäättäjiin on heikko erityisesti päätöksentekoprosessin läpinäkymättömyyden vuoksi
  2. Nykypolitiikan vaihtoehdottomuus jossa kansalaiset nähdään pelkkänä vaalikarjana, eikä tiedontuottajina ja vaikuttajina, jotka haluavat tuoda osaamisensa päätöksentekoprosessiin ilman sitoutumista vanhanaikaiseen puoluejärjestelmään.
  3. ongelmat ovat monimutkaisia koska ne ovat delokalisoituneita (esim. ekologisen kantokyvyn ylittyminen, ilmastonmuutos, spekulatiivisen virtuaalipääoman liikkuvuus) maantieteellisessä mielessä, tieteenalojen mielessä ja vaikutuskohteidensa puolesta
  4. Ammattipäättäjät kansalaisista puhumattakaan eivät pysty tehokkaasti jäsentämään olennaisia asiota informaatiotulvasta
  5. Tiede ja tieteentekijät valitsevat joko passiivisen sivustaseuraajan roolin (eristäytyminen norsunluutorniin) tai joutuvat syyllistetyksi politisoitumisesta (esimerkiksi IPCC-paneeli)
  6. Koko päätöksentekoprosessissa ilmenevä tiedon panttaaminen heikentää lopputulosta kokonaisuuden kannalta. Tämä pätee niin tieteellisen tiedon tuottamiseen, suunnittelutietoon kuin hallintatietoonkin.

Hallinto ja virkamiehet ovat toki koittaneet avata päätöksentekoprosesseja esimerkiksi kuulemiskäytäntöä uudistamalla ja ottamalla käyttöön uusia verkkotyökaluja. Ongelmana on kuitenkin se että nykymuodossaan nämä työvälineet ja kommunikaatiomenetelmät eivät todellisuudessa johda kaksisuuntaiseen vuoropuheluun, koska päätöksenteko- ja suunnitteluprosesseissa 'ulkopuoliset' pääsevät vain ehdotuksia kommentoimaan, ja sitäkin yleensä liian myöhäisessä vaiheessa, jolloin muutosten tekeminen jää toistaiseksi lähinnä kosmeettiseksi.


Paradigman muutos

Päätöksentekokäytännöt muuttuvat vahvasti demokraattisempaan suuntaan antamalla kansalaisille mahdollisuus toimia mukana päätöksenteossa ja suunnittelussa koko prosessin ajan. Muutoksen siemenet on osaltaan kylvänyt jo nykyinen hallinto sitoutumalla tietolähteiden avaamiseen (open data) sekä virallisessa strategiassaan että käytännössä. Tämä muutos tulee nopeutumaan lähivuosina uusien verkkopohjaisten päätöksentekoympäristöjen ja työkalujen tullessa tutummiksi niin ammattipäättäjille kuin suurelle yleisöllekin. Tietolähteiden avaaminen johtaa luonnollisesti ja vääjäämättä myös itse päätöksentekoprosessin avaamiseen kokonaisuudessaan.

Uusi päätöksenteko tulee perustumaan verkostojen vuorovaikutukseen internetpohjaisissa ympäristöissä, joissa virkamiehet ja ammattipäättäjät toimivat paitsi keskustelun ohjaajina myös muissa rooleissa kuten tavalliset kansalaisetkin. Muutoksia tulee tapahtumaan myös institutionaalisten rakenteiden kuten vaikutusvallan ansaintalogiikan suhteen. Argumentasarjassa paneudutaan muutosten kirjon ohella niistä aiheutuviin hyötyihin, ongelmiin sekä niiden käytännön toteutukseen. Tärkeää on myös viestiä mahdollisimman laajasti jo olemassa olevista tai kehitteillä olevista tiedontuotanto- ja kommunikaatiokäytännöistä sekä työkaluista, jotka muutosprosessia tukevat.

Sekä maailmalla että Suomessa on viime vuosina otettu käyttöön suuri joukko wikipohjaisia työkaluja, jotka mahdollistavat joukkovoiman koordinoidun hyödyntämisen tietotuotannon muodossa. Toisaalta uudet työkalut myös mahdollistavat valvontavastuun osittaisen siirtämisen. Esimerkiksi MAPLight.org on yhdysvaltalainen vaalirahoituskone, joka kertoo miltä tahoilta edustajat ovat saaneet kampanjalahjoituksia, ja miten se korreloi heidän äänestyskäyttäytymisensä kanssa. Washington Watch-sivuston avulla taas kansalaiset voivat selvittää paljonko toteutuessaan uudet lait yksittäisen kansalaisen kukkaroa keventäisivät. Paitsi että tämäntyyppiset sovellukset tekevät politiikan seuraamisen mielenkiintoisemmaksi suurelle yleisölle, mahdollistaisivat ne myös pienin muutoksin kvantitatiivisten vastaehdotusten tekemisen.

Ihmisten organisoitumiskyvystä eri rintamilla taas todistavat esimerkiksi 'flash mob'-liikkeet, Linux-käyttöjärjestelmäkehitys ja Peer-to-Patent -pilotit patentointiin liittyvässä päätöksenteossa. Edelleen joukkovoima on osoittanut hyödyllisyytensä tiedontuottamisen suhteen, mistä Wikipedia toimii monumentaalisena todistuksena.

Yllä mainitut esimerkit ovat osoituksia verkostojen teknisestä osaamisesta, motivaatiosta, organisaatiokyvystä ja tiedonjalostuskyvystä. Mielenkiintoisia työpajasarjassa käsiteltäviä kysymyksiä onkin mm. se kuinka verkostoja voidaan motivoida entistä laajempaan yhteistyöhön hallinto-organisaation kanssa, ja kuinka yhteisöllinen päätöksenteko voi tuottaa yhteiskunnallista hyvää tehokkaammin. Pelinavaus laajassa mittakaavassa on jo lähtenyt liikkeelle Iso-Britanniassa, jossa Cameronin hallitus ajaa voimakkaasti 'Big society'-projektia, joka tähtää kansalaisjärjestöjen yhteistyön voimistamiseen virallisen hallintokoneiston kanssa avoimen datan ja public-private -yritystoiminnan kautta.


(III) Mitä hyötyä seminaarisarjasta on eri eturyhmille?

Argumenta motivoi yksittäistä kansalaista osallistumaan ja vaikuttamaan itseään koskevaan päätöksentekoon. Argumenta avaa näkökulmia kokonaisuuten myös eri edusryhmien hyötynäkökulmista. Uudet toimintatavat ja työkalut eivät ainoastaan tarjoa etuja kansan syville riveille vaan myös jo vakiintuneille toimijoille. Eri toimijoiden ja verkostojen yhteistyömahdollisuuksien ja niiden yhteiskunnalle tuottaman kokonaishyödyn havainnollistaminen seminaarisarjan osanottajille onkin Argumenta-sarjan tärkeimpiä tehtäviä.


Hyöty virkamiehille, ammattipäättäjille ja poliittisille toimijoille: Kaikkien näiden tahojen roolit tulevat muuttumaan kun kansalaiset aletaan ottaa aktiivisessa roolissa mukaan päätöksentekoprosessiin. Hallintovirkamiehet voivat tulevaisuudessa 'ulkoistaa' osan tiedonhankinnasta ja analyysista päätöksentekoa koskettaville massoille. Tämä osin lisää heidän työtaakkaansa, osin vähentää sitä. Ammattipäättäjät tulevat saamaan käyttöönsä parempia työkaluja, joiden kautta monimutkaisten kokonaisuuksien ymmärtäminen helpottuu. Toisaalta, komunikaatio tietoa tuottavien tahojen kanssa helpottuu sillä kaikki voivat myös hyödyntää samoja suunnittelu-, analyysi-, ja päätöksentekotyökaluja sekä avointa dataa. Verkostotasolla poliittiset puolueet tulevat kokemaan suurimman muutoksen. Argumenta herättelee keskustelua aiheesta, milloin perustetaan Suomen ensimmäinen Wikipuolue.

Hyöty tutkijoille: Sekä kansalais- että ammattitutkijoille tarjoaa tulevaisuuden tietopohjainen päätöksentekomalli huimia mahdollisuuksia. Kansalaistiede (Citizen Science) tarkoittaa yksinkertaisimmillaan esimerkiksi sitä että ryhmä koululaisia tekee havaintoja lähiympäristöstään ja tarjoaa tutkimustietonsa wikiraportin muodossa ammattitutkijoiden jatkojalostattavaksi ammattipäättäjien käyttöön. Tutkijoita taasen kiinnostaa rahoituksen saamiseksi osoittaa tutkimuksensa politiikkarelevanssi. Tutkimustulokset tuodaankin avoimessa verkkoympäristössä nopeammin päätöksentekoprosessissa hyödynnettäväksi. Monitieteellisyys on jo muodostunut välttämättömyydeksi esimerkiksi ympäristöongelmien ymmärtämisessä mikä edesauttaa myös tieteellistä kehitystä. Argumentan avulla voidaan motivoida suuren yleisön kiinnostuksenkin kautta tutkijoita osallistumaan näkyvämmin 'hyväksyttyjen totuuksien' haastamiseen koskien aihepiirejä, jotka jokaista meistä koskettavat (eläkepommi, budjettijournalismi, valtioiden velkaantuminen jne.)

Hyöty innovaatiopolitiikalle: Avoimen datan ympärille toimii jo valtakunnalisia ja alueellisia organisaatioita, esimerkiksi Forum Virium Helsinki, jotka edistävät käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan kaupallistamista. Tätä toimintaa voidaan laajentaa kannustamalla niin yksityisiä kansalaisia kuten yhteisöjäkin osallistumaan yhteisölliseen ongelmanratkaisuharjoitukseen, jossa syntyneitä ideoita voidaan esimerkiksi valtion tai paikallisten yritysten tuella viedä käytäntöön asti. Kannustimet voivat olla rahapalkintoja, kaupallistamistukia tai konkreettisia vaikutusmahdollisuuksia päätöksentekoprosessissa.

Argumentafoorumilla voidaan tehokkaasti ideoida sitä kuinka viranomaiset ja hallinto voivat tukea kansalaisten yrityksiä ratkaista yhteisöllisesti sosiaalisia ongelmia. Viranomaiset voivat toimia koordinaattoreina kansalaiskeksijöiden ja yksityisen sektorin välillä parhaiden ideoiden toteutuksen koordinoimiseksi. Panostamalla riittävästi viranomaistaho pystyy ajan kuluessa rakentaa ideamarkkinabrandin kestäväksi public-private -yhteistyömuodoksi mm. toimimalla takaajana yritysmaailman suuntaan. Tämä rakennelma voi johtaa uudentyyppiseen julkishallinnon, yksityisen sektorin ja kansalaisverkostojen yhteistyöhön, jonka toteutuksen uudet työpajassa esiteltävät tyokalut osaltaan mahdollistavat. Joukkovoimannäytteen voi vielä vielä pidemmälle, jos hallinto antaa kansalaisille mahdollisuuden viedä ideat käytäntöön asti joko pienyrityksiä synnyttämällä tai toimimalla yhteistyössä jo olemassa olevien yritysten kanssa.

Hyöty sektoritutkimuslaitoksille ja yliopistoille: Yhteisöllinen tiedontuotanto ei ole uusi asia yliopistomaailmassa ja ammattitutkijoiden parissa, mutta nykyiset laatukriteerit, työkalut ja käytännöt eivät tue tiedon kumuloitumista, poikkitieteellisyyttä tai avointa saatavuutta maksimaalisella tavalla. Argumentassa käytävä väittely tulee kirkastamaan sen, missä määrin edellä mainitut ongelmat voidaan korjata (a) murtamalla tietomonopolit (b) luomalla uusi strategia sektoritutkimuslaitoksille, joka mahdollistaa niiden tutkijoiden suoran osallistumisen yhteiskunnalliseen keskusteluun ja ongelmanratkaisuun (c) kehittämällä palkintojärjestelmää, joka mittaa tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Sektoritutkimuslaitoksista osa on jo ottanut ensi askeleet julkiseen vaikuttamiseen perustamalla verkkosivustoja, joilla kuvataan tärkeitä ja ajankohtaisia ilmiöitä kuten THL:n tilannetiedotus sikainfluenssatilanteesta tai Ilmatieteenlaitoksen Ilmastonmuutosportaali. Poliittisia kauaskantoisia päätöksiä tehdään kuitenkin niin nopeassa tahdissa että nopeampivasteinen virallinen 'kannanotto- ja aivotrustipalvelu' täytyy kehittää, jotta julkista keskustelua eivät dominoisi selkeästi virheelliset, tai vääristelevät kommentit. Argumentan tehtävä on pohtia missä määrin tiede ja politiikka voivat vuorovaikuttaa ja missä muodossa sen on suotava tapahtua (tieteen politisoituminen ja politiikan tieteellistyminen).

Hyöty Suomelle: Infrastrutuuritasolla Suomi on pärjännyt kansainvälisessä tietoyhteiskuntavertailussa. Käytäntöjen tasolla Suomea voitaneen kuitenkin monessa mielessä tituleerata vain "johtavaksi strategiayhteiskunnaksi", kuten eräs kansanedustaja taannoisessa blogissaan totesi viitaten siihen tosiseikkaan että monet lupaukset eivät ole realisoituneet tai tuottaneet lisäarvoa siinä mitassa kuin mitä ne periaatteessa voisivat. Seminaarisarjan pyrkii valistamaan yleisöä jo olemassa olevista konkreettisista työkaluista, -ympärisöistä ja menetelmistä, joiden avulla on mahdollista alkaa toteuttaa strategiaraporteissa viliseviä visioita käytännössä. Suomi siis kulkee käytäntöjenkin alueella eturintamassa, mutta varsinainen maailmalle esimerkin asettava läpimurto voi tapahtua vasta kun irrallisilta näyttävistä, tällä hetkellä heikosti keskenään kommunikoivista oivalluksista ja sovelluksista voidaan yhdessä punoa toimiva kokonaisuus, joka ei ole pelkkää teknologiaa vaan myös psykologiaa ja montaa muutakin asiaa. Argumenta toimii tässä kehityksessä tärkeänä instrumenttina tuomalla eri pelurit yhteen.


(IV) Aikataulu- ja sisältökuvaus

Kotimainen osuus

Neljä seminaaria keväällä 2011.

  1. Demokratian paradigma - päätöksentekokulttuurin muutos yhteiskunnallisena muutoksena
    • Välillisen demokratian konsepti tiensä päässä - Mikä on tämänhetkinen tilanne?
    • Mitä kohti olemme kulkemassa? Demokratian 7 ominaispiirrettä.
    • Uusi yhteiskunta ja sen institutionaaliset uudistustarpeet (erit. sektoritutkimuslaitokset, hallinto, palkitsemiskulttuuri)
  2. Uudet toimijat - osallistumiskulttuurin muutos
    • lasten ja nuorten verkko-osallistuminen
    • Kuinka kansalaiset ja poliittiset päättäjät voivat toimia yhteistyössä
    • Kuinka tieteentekijät ja ei-tiedeorientoituneet maallikot voivat vuorovaikuttaa ja toimia toistensa tuottaman information hyötykäyttäjinä ja jatkojalostajina
    • Kuinka virkamiehet ja kansalaisjärjestöt/yritykset voivat tehdä yhteistyötä
    • Yhteiskunnallinen yrittäminen ja innovaatiotoiminta yhteistyössä verkostojen kanssa
  3. Uudet toimintatavat - suunnittelu- ja päätöksentekokulttuurin muutos
    • tulevaisuuden päätöksentekomallit
    • verkostojen yhteistyö
    • Kuinka sovittaa yhteen kovat luonnotieteet ja pehmeät ihmistieteet tiedontuotannossa sekä toisaalta kovat ja pehmeät arvot poliittisessa päätöksenteossa
    • Mitä mahdollisuuksia on kollektiivisen asiantuntijatyöskentelyn käynnistämisessä yhteiskunnallisessa kaavassa
  4. Uudet työkalut - toimintaympäristön ja työvälineiden muutos
    • Uudet työkalujen ja yhteisöllisten virtuaalityöympäristöjen tarjoamat mahdollisuudet
    • Wikipohjaisen tekstuaalisen tietotuotannon ja matemaattis-numeerisen kvantitatiivisen tiedonjalostuksen samankaltaisuus ja synergia


Kansainvälinen osuus: Democracy Reloaded

Kaksipäiväinen työpaja lokakuussa 2011.

Suomenkieliselle yleisölle tarkoitettujen seminaarien lisäksi järjestetään Argumenta-sarjassa myös kansainvälinen työpaja, jossa kohtaavat niin verkkoaktiivit kuin eturivin tiedevaikuttajatkin. Yleisöksi tavoitellaan siis eri alojen edustajia kuten käynnissä olevassa Argumenta-hankkeessa Suomalainen kaupunki tapahtumapaikkana. Keskeisenä tavoitteena on valottaa osallistujille että rooleja, joissa he voivat esiintya tulevaisuuden demokratiassa, on monia. Kansainvälinen työpaja keskittyy erityisesti tiedontuotantoon (Citizen Science), mediaan ja vaikuttavuuteen (Citizen Journalism) seka instituutioiden valvontaan (Citizen Oversight).

Kansalaisten avustamana tapahtuva tiedontuotanto on uuden demokratian ytimessä. Wikipediamaista yhteisöllistä tiedonjalostusta käsitellään usealta kantilta, jotka vaihtelevat hallinnon dokumenttien avaamisesta ja analyysistä ammattitiedemiesten muuttuviin ryhmätyömenetelmiin, jotka mahdollistavat tehokkaamman yhteistyön ja osaamispotentiaalin jakamisen. Keskusteluissa tullaan havainnollistamaan tällaisen kehityskulun mahdollisuuksia sekä haasteita, joita kohdataan yritettäessä hakea uusia verkostojen yhteistyöhön perustuvia toimintatapoja ja heterogeeninen joukko asiasta kiinnostuneita ihmisiä palvelemaan poliittista päätöksentekoa laajassa skaalassa. Asia on erittäin ajankohtainen, sillä hiljattain on esitetty voimakasta kritiikkia ammattipäättäjien harjoittamasta tieteellisen tiedon valikoinnista ja vääristelystä. Näin kävi esimerkisi VTT:n ja MTT:n kannanoton mukaan biopolttoainekeskustelussa sekä talousasiantuntijoiden mukaan Hetemäen työryhmän käsittelemässä verouudistuslinjauksessa. Tärkeänä osana tietovarantojen avaamiseen ja hallintoon liittyvien suunnittelukäytäntöjen kehittämiseen kuuluu myös virkamieskunnan edustajien informoiminen Argumentan avulla.

Luonnollisesti päätöksentekoon liittyvään tiedontuotantoon ja jalostamiseen kuuluvat analyysin (raakadatan ymmärtäminen) ja synteesin (päätösten vaikutusten ennustaminen) lisäksi myös johtopäätösten julkaiseminen ja osallistuminen julkiseen keskusteluun (Citizen Journalism). Tämän alueen toimijoiden mukaan kutsuminen Argumenta-työpajaan on tärkeää paitsi siksi, että kansalaisten tuottama julkinen analyysi motivoi kansalaisia osallistumaan uusiin yhteistyökuvioihin, ja nostaa julkiseen keskusteluun näkökulmia, jotka media jättää huomioitta syystä tai toisesta. Mielenkiintoista jännitettä syntyy siitä että perinteinen media on häviämässä kilpailun internetpohjaiselle Indymedia-tyyppiselle tiedonvälitykselle mitä sekä reaktiokykyyn että taloudelliseen kannattavuuteen tulee. Voidaan myös väittää että tutkiva ja laadukas journalismi katoava luonnovara jonka kiinnostuneiden kansalaisten panos voi elvyttää parhaimmassa tapauksessa ammattitoimittajien avulla. Argumenta-työpajaan osallistuville ei voi ylikorostaa yhteistyön tärkeyttä, toisaalta myös luonnollisuutta.

Monopolien murtaminen tiedontuotannon ja median suhteen johtaa automaattisesti myos valvontakäsitteen laajentumiseen kansalaisvalvonnaksi (Citizen Oversight), joka on kansainvälisen osan kolmas teema. Nykyinen virkamiesvalvonta on yksi tämän valvontakäsitteen historian kuluessa institutionalisoitu muoto, mutta kuten mediallekin on käynyt, on valvontakoneiston onnistuminen tehtävässään muodostunut yha hankalammaksi. Monasti tämä johtuu esimerkiksi resurssien puutteesta, jos suoranainen järjestelmäspesifi korruptio jätetään pois laskuista. Monilla etujärjestöillä sekä yksittäisillä kansalaisilla on vahva motiivi seurata päätöksentekoprosessia, ja eri maissa kansalaisia on jo otettu mukaan virallista valvontakoneistoa avustamaan. Näin esimerkiksi Ruotsissa, jossa kansalaispaneelit arvioivat julkisen hallinnon laatua. Uudessa Seelannissa kansalaiset osallistuivat äskettäin poliisilain uudistukseen wiki-ympäristössä. Tutkijanäkökulma nostetaan Argumentassa mukaan kansalaisvalvonnan yhtenä osamuotona. Tarkoituksena on kartoittaa mahdollisuuksia avata väittelyareenaa useammille asiantuntijoille ja tieteen reviirirajat ylittävälle osallistumiselle keskusteluun olipa kyse sitten pankkien stressitesteistä, budjettivalmistelusta tai energiapolitiikan ekologisista vaikutuksista.




Työpajasarjassa pohdittavia kysymyksiä

Seminaarisarjan ensimmäisessä osassa (Demokratian paradigma) pohditaan sitä missä olemme ja minne haluamme mennä. Jälkimmäisissä osissa vastataan kysymykseen, mitä uudenlainen yhteiskunnallinen vuorovaikutusmalli, jota kohti olemme kulkemassa (eli yhteisöllis-yksilöllinen, jatkuva, tietopohjainen, avoin ja vertailukelpoinen päätöksenteko) tarkoittaa, tarjoaa ja mitä se edellyttää uusilta toimijoilta, uusilta toimintatavoilta sekä työkaluilta.


  1. Demokratian paradigma - päätöksentekokulttuurin muutos yhteiskunnallisena muutoksena
    • Välillisen demokratian konsepti tiensä päässä - Mikä on tämänhetkinen tilanne?
    • Soittolistademokratian ongelmat
    • Mitä kohti olemme kulkemassa?
      1. yhteisöllinen päätöksenteko
      2. yksilöllinen päätöksenteko
      3. jatkuva päätöksenteko
      4. asiavaihtoehtoihin pohjautuva päätöksenteko
      5. tietopohjainen päätöksenteko (avoin tieto)
      6. avoin päätöksenteko
      7. vertailukelpoinen päätöksenteko
    • Uusi yhteiskunta
    • Johtaako uudentyyppinen päätöksenteko muidenkin yhteiskunnallisten instituutioiden uudistustarpeeseen
    • Voidaanko ja pitääkö uudistusprosessi rajoittaa vain tietyille aloille
    • sektoritutkimuslaitosten ja hallinnollisten organisaatioiden uusiutumistarve ja roolit
    • Avoimmuuden negatiiviset puolet
    • vastarannan kiisket ja trollit
    • tiedon ja tulosten tahallinen vääristely suuryritysten tai valtiollisten toimijoiden taholta
    • Pitääkö avoimeen tiedontuotantoon, arviointiin ja politiikkaan osallistuminen palkita
    • rahallisesti?
    • sosiaalisin arvostuspistein? Mitä ne voisivat olla ja miksi niitä haluttaisiin kerätä?
    • Miten herättää ihmisten mielenkiinto ja miten pitää ryhmädynamiikkaa yllä?
    • Voidaanko häivyttää raja osallistuvan ja passiivisesti seuraavan joukon valilta?
    • Käyttäjäkunnan heterogeenisyyden aiheuttamat haasteet (koulutustaso, mielenkiinnon kohteet, edusryhmäkytkökset)
  2. Uudet toimijat - osallistumiskulttuurin muutos
    • lasten ja nuorten verkko-osallistuminen
    • Kuinka kansalaiset ja poliittiset päättäjät voivat toimia yhteistyössä (keskustelijoina kuntapäättäjät ja kansalaisaktiivit)
    • Onko kuntalaistasolta lähtevä ehdotusten tekeminen ja haastaminen häiriköintiä ammattipäättäjien näkökulmasta vai löytyykö uskoa joukkoälyn toimivuuteen
    • Miten molemmat ryhmät tarvitsevat apua informaation tuottamisessa ja analysoinnissa
    • Kuinka tieteentekijät ja ei-tiedeorientoituneet maallikot voivat vuorovaikuttaa ja toimia toistensa tuottaman information hyötykäyttäjinä ja jatkojalostajina (keskustelijoina tutkijat ja kansalaisaktiivit)
    • kansalaisjournalismin/kansalaistieteen suhde 'oikeaan' journalismiin/tieteeseen
    • massojen tuottaman tiedon (citizen science) hyödyntäminen oikeassa tieteen teossa, 'takaisinkytkentä tiedon tuotossa
    • Kuinka virkamiehet ja kansalaisjärjestöt/yritykset voivat tehdä yhteistyötä (keskustelijoina esim. kuntasuunnittelija ja asunto-osakeyhtiön osakas)
    • hankevalmistelussa (kuinka valita optimaalinen hanke kokonaisuuden kannalta useasta kilpailevasta hankkeesta)
    • hankkeen toteutuksessa (seuranta ja kritiikki)
    • tiedon keruussa toteutetun hankkeen suhteen (pohjaksi uusille hankkeille)
    • Yhteiskunnallinen yrittäminen ja innovaatiotoiminta yhteistyössä verkostojen kanssa
    • julkis-yksityinen yhteistyö, ideatorista uuden yritystoiminnan synnyttämiseen
    • yhteiskunnallisesti tuetut ongelmanratkaisukilpailut: ideoinnista suunnitelmien konkreettiseen toteuttamiseen
  3. Uudet toimintatavat - suunnittelu- ja päätöksentekokulttuurin muutos
    • tulevaisuuden päätöksentekomallit
    • Aloitteellisuus ja vaikuttaminen verkossa
    • Uuden päätöksentekoprosessin kaikkien vaiheiden pitäisi ovat avoimesti seurattavissa. Nämä vaiheet sisältäisivät mm. ideoiden ja ehdotusten vertailun perustuen yhteisesti sovittujen kriteerien käyttöön ja uusiin sosiaalisen median työkaluihin.
    • Miten ideoita, ehdotuksia ja niiden toteutuksen vaikutuksia olisi mahdollista arvioida tieteellisesti niin kvantitatiivisia kuin kvalitatiivisiakin menetelmiä käyttäen?
    • verkostojen yhteistyö
    • Verkostojen potentiaalinen kollektiivinen asiantuntemustaso on paljon suurempi kuin perinteisillä päätöksentekoon osallistuvilla ryhmillä
    • Miten avoin päätöksenteon toimintamalli mahdollistaisi ideoiden ja täytäntöönpantujen päätösten vaikutusten arvioinnin sekä kokonaisuuden että yksilön tai tietyn ryhmän toiveiden ja tavoitteiden kannalta?
    • Clay Shirkyn teesit
    • Kuinka sovittaa yhteen kovat luonnotieteet ja pehmeät ihmistieteet, tai vastaavasti, kovat arvot ja pehmeät arvot
    • tämä kysymys on erittäin tärkeä jotta matemaattis-luonnotieteellistä koulutusta omaamattomat eivät joudu suljetuksi pois väittelystä. Toisaalta, kaikkea ei voi arvioida kvantitatiivisesti ja objektiivisesti, joten yhteismitallisen 'valuutan' löytäminen edellyttää myös pehmeiden tieteiden ja arvojen käyttöä keskustelussa.
    • vielä haastavampi on kysymys, kuinka saada saman keskustelun piiriin tieteellisen koulutuksen saaneet ja ne, jotka eivät koe tiedemaailmaa ylipäätään millään lailla itselleen tärkeäksi
    • Mitä mahdollisuuksia on kollektiivisen asiantuntijatyöskentelyn käynnistämisessä yhteiskunnallisessa kaavassa
    • Esimerkkijä tapauksista joissa riippumatonta asiantuntijamielipidettä tarvitaan nopeasti: Nokian vesikriisi, Islannin tulivuorenpurkaus, finanssikriisi, vaalirahoituskriisi, jne.)
    • Mistä luotettavaa tietoa, mikä sitouttaa asiantuntijat kontributioimaan, miten estää politisoituminen?
    • Voidaanko käsite laajentaa hitaampiin yhteisiin ongelmiin kuten ilmastonmuutos tai ongelmiin, jotka koskettavat vain pientä osaa väestöstä
    • Miten soveltaa arvostusteoriaa esim. tieteentekijöiden kannustamiseen sisällöntuotantoon?
    • Hyväksyttyjen totuuksien haastaminen: esim. eläkepommi, budjettijournalismi
    • Miten suuri yleisö voi auttaa motivoimaan asiantuntijoita kommentoimaan julkisella areenalla
    • Mitä jos tieteelliset argumentit eivät vakuuta suurta yleisöä
    • Tutkimuksen politiikka-relevanssin osoittaminen kvantitatiivisesti
  4. Uudet työkalut - toimintaympäristön ja työvälineiden muutos
    • Uudet työkalut mahdollistavat
    • asioiden tarkastelun monesta eri näkökulmasta esimerkiksi valituista kriteereistä riippuen
    • ratkaisuehdotusten vaikutuksen ennustamisen
    • ratkaisuehdotusten vaikutusten vertailun
    • ennestään toteuttettujen valintojen vaikutusten seuraamisen ja hyödyntämisen tulevia päätöksentekotilanteita varten
    • avoimen väittelyn joka perustuu avoimesti saatavilla olevaan informaatioon ja testattavissa oleviin väitteisiin
    • Wikipohjaisen tekstuaalisen tietotuotannon ja matemaattis-numeerisen kvantitatiivisen tiedonjalostuksen samankaltaisuus ja synergia
    • Esim. Asialistan ja Opasnetin samanlainen toimintafilosofia


Ehdotuksia puhujiksi

Tähän voi rustata puhujalistaa.


Huomioita

  • Argumenta-hankkeet ovat Suomen Kulttuurirahaston hankkeita tutkijoiden ja tieteiden välisen keskustelun herättämiseen.
  • Argumenta on rahoitusmalli, jonka tarkoitus on luoda tutkijoiden ja tieteiden välistä keskustelua ajankohtaisista, merkittävistä tutkimusaiheista. Hakemustenjättöpäivä on 9.8.2010.
  • Yksityiskohtaisemmista vaihtoehdoista poimitaan muutama ja fokusoidaan niihin, kansainvälisiä tutkijoita pitäisi saada mukaan ja lisäksi avata aiheita kansalaisille verkossa.


Katso myös

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Argumenta&oldid=4527”