Keskustelu:Argumenta
Kommentteja hakemustekstiin 23.7.2010
Varsin pikaisen silmäyksen perusteella tuli mieleen muutama ajatus:
- tekstiä pitää tiivistää, jotta se mahtuu vaadittuun 3-4 liuskaan (nyt 23.7. versiossa jo 5 sivua)
- toimisiko seuraava asiajärjestys?
- 2. taustaa ja 3. paradigman muutos johdannoksi alkuun
- seuraavaksi 1. työpajan tarkoitus ja tavoite sekä 4.seminaarisarjan hyödyt eri eturyhmille
- lopuksi viitteellinen (aihe, kohderyhmä, ajankohta, (kutsutut asiantuntijat, jos tiedossa?)) toteutussuunnitelma
- kannattaisiko lähtökohtaisesti suunnitella seminaarisarja jatkuvaksi esim. alkusyksyyn saakka? 5 tapahtumaa pelkästään kevään puolella menee aika tiviiksi. Olisiko esim. seminaarit 1-4 ajalla helmi-kesäkuu ja loppuseminaari elokuun lopussa tai syyskuun alussa?
- onko parempi tehdä ryhmittely eri seminaaripäiville (1-4) aiheen mukaan, kuten alaotsikon 'työpajan rakenne' mukaisessa hahmotelmassa, vai kohderyhmän mukaan, kuten hakemustekstin hahmotelmassa? Molemmissa on puolensa, eivätkä ne ole riippumattomia vaihtoehtoja. Minusta tuntuisi luontevammalta ajatella jakoa aihepohjalta ja kutsua sitten tapahtumiin väkeä sen mukaan pikemminkin kuin päinvastoin.
--Mikko Pohjola 23. heinäkuuta 2010 kello 10.09 (UTC)
Matskua aiemmista versiosta (A)
Mitä meillä on nyt?
- systeemi jossa pääsemme vain kerran neljässä vuodessa valitsemaan muiden määräämistä vaihtoehdoista
- emme valitse yleensä asioista kuin korkeintaan puoluevalinnan suhteen (valitsemme ihmisistä joita ryhmäkuri sitoo)
- puolueiden ideologiat sekoittuvat enenevässä määrin
- etujärjestöillä ei enää ole kytköstä kenttään (vaikka globaalisti on havaittavissa selviä merkkejä esim. 'vanhanaikaisen' ammattiliikkeen sosiaalisesta tilauksesta)
- ongelmat eivät ole enää lokalisoituneita (esim. saastuminen, ilmastonmuutos, pääoman liikkuvuus)
- Ammattipäättäjät kansalaisista puhumattakaan eivät pysy informaatiotulvan vauhdissa, tarvitaan työkaluja ja mentelmiä infoähkyn hallitsemiseen
- Kansalaisten luottamus nykyjärjestelmään heikkenee koko ajan (esim. äänestysaktiivisuuden lasku kaikissa OECD-maissa)
- Tiede ja tieteentekijät valitsevat joko passiivisen sivustaseuraajan roolin (eristäytyminen norsunluutorniin) tai joutuvat syyllistetyksi politisoitumisesta (IPCC-paneeli)
Mihin olemme matkalla?
- yhteisöllinen päätöksenteko, jossa verkostot toimivat yhteistyössä
- yksilöllinen päätöksenteko, jossa yhteiset asiat nähdään ja koetaan myös henkilökohtaisina ja päinvastoin
- jatkuva päätöksenteko eli vaikuttaa voi koko ajan
- asiavaihtoehtoihin pohjautuva päätöksenteko (välillisessä demokratiassa valitaan vain edustajaehdokkaista)
- tietopohjainen päätöksenteko (tarvii tuekseen avointa tietoa ja avointa tiedonjalostusta)
- avoin päätöksenteko (ehdotukset kilpailevat toisiaan vastaan julkisesti, päätöksentekoon liittyvä ja prosessissa syntyvä informaatio on julkista)
- vertailukelpoinen päätöksenteko (ehdotuksia voidaan kvantifioida ja suunnitelmien tulevia vaikutuksia voidaan arvioida)
Työpajan rakenne
Aika: 1.1.2011 - 31.12.2011
Paletti: Yksi kansainvälinen seminaari (2 päivää), neljä suomalaiselle yleisölle tarkoittetua yksipäiväistä seminaaria.
Yleinen rakenne: Seminaarisarjan rungon muodostavat neljä suomalaiselle kuulijakunnalle tarkoitettua seminaaria. Jokaisessa näistä käsitellään yksi teema alla olevasta listasta (paradigman muutokset 1-4 matkalla uudentyyppistä yhteiskuntaa). Aiheet 2 ja 3 voidaan purkaa kahdessa erillisessä seminaarissa sekoittaen sekä uudentyyppiseten toimijoiden että uusien toimintatapojen teemoja. Jokainen runkoseminaari aihesta 1-4 koostuu muutamasta esitelmästä/alustuspuheenvuorosta ja niitä seuraavasta paneelikeskustelusta johon yleisö voi osallistua. Ideana on saada kutsuttujen ryhmien alustajat ymmärtämään uudentyyppisten roolien tuomat hyödyt sekä henkilökohtaisesta näkökulmasta että yhteistyön kannalta. Ennen jokaista seminaari kutsutut esitelmöitsijät (sen lisäksi että he voivat vapaasti valita aiheensa annetuissa raameissa) ohjeistetaan osallistumaan Opasnetin välityksellä yhteiseen tiedontuottoprosessiin, jossa haetaan konkreettisia vastauksia siihen, kuinka (erit. puhujan taustaa vasten) on mahdollista saavuttaa 7 yllä lueteltua päätöksenteon ominaispiirrettä (Kts. 'Mihin olemme matkalla'), mitä ongelmia on matkalla ja kuinka niitä voidaan kiertää.
Kansainvälinen seminaari on formaatiltaan samankaltainen, mutta kutsuttuja puhujia, sekä paneeleita on useampia. Aiheiden kirjo voi olla laajempi mutta puhujia on pyydettävä linkittämään aiheensa sekä järjestäjien antamaan yleiseen teemaan että yhteisölliseen tiedontuotantoharjoitukseen, jonka toteuttamiseen olisi tähdättävä Opasnetissä (esim. avoin arviointi jostain kansainvälisesti mielenkiintoisesta aiheesta).
Ehdotuksia kansainväliseen seminaariosaan - Democracy Reloaded
- Collective knowledge generation and decision making
- citizen science
- citizen journalism
- citizen jury
Tavoite: tuottaa yhteisöllisesti jatkuvana arviointina toimintasuunnitelma demokratian paradigman muutoksesta Wiki government-tyyliin Opasnet-ympäristössä. Tämä tapa harjaannuttaa paitsi uusien työkalujen ja toimintamuotojen käyttöön, myös tuottaa kirjallisen dokumentaation, joka elää vanhanaikaista julkaisua paremmin tilanteen mukana nyt ja tulevaisuudessa. Eli Argumenta-sarjan tuloksena syntyy Opasnettiin 'käsikirja', johon kuka tahansa tehdä ehdotuksia yllä lueteltujen 7 tavoitteen saavuttamiseksi. Mukaan houkutellaan konkreettisia ehdotuksia, pilottiprojektien dokumentointia, äänestetään parhaista ehdotuksista ja kehitetään ideoita eri näkökulmista yhä konkreettisemmiksi.
Moderaattoreina ja alustavina tiedontuottajina toimivat järjestäjät ja vetoapua antavat kutsutut esitelmöitsijät. Toivottavasti lisää innostuneita 'wikipedistejä' liittyy mukaan jahka kriittinen massa on saavutettu ydinjoukon avulla.
Matskua aiemmista versiosta (B)
Tiivistetympi käsitemäärittely:
- Skaalautuva demokratia
- yksilötasolta yhteisöksi (kollektiivinen osaaminen)
- yhteisöstä yksilöön (vertaisverkostot tukevat)
- lokaalista globaaliin vaikuttamiseen (ratkaisumallien siirtäminen maantieteellisesti)
- globaalista lokaaliin vaikutukseen (tietoisuus omasta paikasta isossa kuvassa, lainalaisuudet, jotka suurista skaaloista jotka vaikuttavat yksityiseen päätöksentekoon)
- hetkellisestä jatkuvaan vuorovaikutukseen (4:n vuoden intervalleista 24/7-mahdollisuuteen)
- Syntetisoiva demokratia
- perustuu avoimeen tietoon, avoimeen tiedonjalostukseen sosiologisessa ja mallipohjaisessa mielessä
- ehdotusten arvottaminen kvantitatiivisesti vertailemalla ja kvalitatiivisin argumentein
Uutta ajattelutapaa vaativia näkökulmia:
- millainen on avointa päätöksentekoa tukeva jaetun tiedon tuottamisen prosessi, johon kaikki voivat osallistua
- mitä esteitä avoimelle päätöksentekoprosessille on olemassa ja kuinka niitä voidaan poistaa
- kuinka voidaan motivoida eri osapuolia, joita päätöksenteko koskettaa, ottamaan aktiivisesti osaa prosessiin
- kuinka 'vanhojen toimijoiden' (puolueet, ammattipäättäjät, virkamiehet, 'kansalaisjärjestöt', toimittajat) roolit muuttuvat uudessa ympäristössä
- mitä vaikutusmahdollisuuksia aukeaa uusille toimijoille (yksittäiset kansalaiset, verkostot, järjestöt jne.)
Motivaatio (vanha)
Suomen Kulttuurirahaston Argumenta-instrumentti on ideaalinen pohjustamaan ammattilais- ja kansalaiskeskustelua, jota tarvitaan uudentyyppisen avoimen, keskustelevan ja vertailevan päätöksentekokulttuurin luomiseen. Uusi kulttuuri edellyttää uudenlaisia työkaluja ja yhteisöllisia työtapoja sillä edustuksellinen demokratia nykymuodossaan on tullut murroskohtaan. Tätä väitettä tukevat seuraavat havainnot:
- Hallinto on jo sitoutunut tietolähteiden avaamiseen. Tämä johtaa automaattisesti avoimempaan päätöksentekoon
- motivation: we are in a hurry to re-organize the democracy, the floodgates have been opened and people are willing to work together. Wikipedia is the constant reminder of that.
Tämänhetkinen tilanne - ongelmia ja haasteita
- Alan Daul and Julie Dwyer: "In many cases, end-of-the-line review cannot repair mistakes or omissions made early in the regulatory development proces of fill data gaps. BUT this is exactly what happens at the moment! Cf. the article where the Finnish professors complained about not being consulted on the economic crises enough. Experts need to fill in information about data, methods etc. from the beginning to take the decision process to a 'proper' ending.
- FUNDING: Peer-to-Patent needed outside funding to get the whole exercise going. Incentives are needed (cf. tax breaks, UPJ, conversion of onors to real money etc.)
- Kuinka luoda iso kuva ymmarrettavaksi tieteessa?
- ontologia vaikea luoda (community tagging), kuinka visualisoida isosta kuvasta puuttuvat palaset joihin ryhman huomio on saatava kohdistumaan?
- voidaan ehka keskittya monitieteiseen teknistieteelliseen tyohon (vrt. naivit talousmallit, joiden yhteistoimintaa tutkitaan vahan)
Rewards (why would people use the system if they are not getting paid?):
- get power (affect decisions)
- get money (business perspective or salary)
- get onors (academic and sosiological prowess)
- get rewarded based on the success of the outcome ("performance management")
- get better living standards (life quality index stockmarket)
Make all these exchangeable!
Matskua aiemmista versioista (C)
Hakemuksen karkea rakenne
- 1. lyhyt aloitus kappale siita mihin rahaa haetaan (eli lyhyt kuvaus workshopista ja mita hyotya siita on)
- 2. Taustaa (mika vialla nykytilanteessa)
- 3. Miten tilanne korjataan eli esittele uusi rakenne jossa uudet toimijat toimintatavat ja tyokalut, Uudet toimijat: yksi konferenssi yrityksille, yksi tutkijoille (sektoritutkimuslaitokset ja yliopistot) ja yksi kansalaisille ja erityisryhmille
- 4. Esittele mita hyotya eri eturyhmille on seminaarisarjasta. Mainosta Suomen esikuvallista roolia
- 5. Aikataulu-, esiintyja ja hakijakuvaus.
- (Kansalaisjournalismin yhtena etuna on myos sen kyky lokalisoida uutisaiheet ja tuottaa aineitoa tarkemmin rajatuista aiheista jotka eivat massamediaa kiinosta. Tama tekee yhteisten asioiden seuraamisen paljon kiintoisammaksi. Paikallisia kokemuksia ja havaintoja voidaan myos kayttaa hyvaksi laajemman mittakaavan paatoksenteossa)
- (Julkisen median pitaisi ymmartaa etta sen ei ole tarkoituksenmukaista toimia portinvartijana kertomalla ihmisille mista naiden pitaisi olla kiinnostuneita kuten ei ammattitiedemiehillakaan ole monopolia tiedontuottamisen suhteen. Molemmissa tapauksissa kommunikaation tulee olla trialogiin perustuvaa eli tavallisen vuoropuhelun lisaksi, jossa osapuolina voivat olla esimerkiksi ammattilainen ja tavallinen kansalainen, otataan mukaan myos uusien verkkotyokalujen avulla tietoalkion muokkaus.)
- (Thomas Dietz and Paul C. Stern (Eds.): "Public Participation in Environmental Assessment and Decision Making" (Washington: National Research Council, 2008, pp.9-3,9-7): "PUBLIC PARTICIPATION SHOULD BE FULLY
INCORPORATED INTO ENVIRONMENTAL ASSESSMENT AND DECISIONMAKING PROCESSES, and it should be recognized by government agencies and other organizers of the processes as a requisite of effective action, not merely a formal procedural requirement.")
- (Tieteellisestä avoimuudesta huolimatta ei tieto ole edelleenkään helposti edes kaikkien ammattitutkijoiden saatavilla. Muistikirjatiede (Notebook-science) on yksi yhteisöllinen työkalu tutkijoiden arsenaalissa mutta wiki on tehokkaampi)
- ((Johdantokappale) LISAA SE ETTA TARKEAA ON MYOS KESKUSTELLA uusien pelureiden aiheuttamista ongelmista. Tarkoitus ei ole poistaa kokonaan vanhoja toimijoita vaan TAYDENTAA heita YHTEISTYON KAUTTA
- Kansalaiset ovat kiinnostuneita AKTIIVISESTA roolista, jossa he eivat ole puhtaasti vastaanottajina. Taman ymmartaminen on YKSI TARKEIMMISTA asioista joka Argumenta-sarjassa on tarkoitus kommunikoida suurelle yleisolle. Taman aktiivisen roolin rohkaiseminen ja laajentaminen (ESTAA SITA EI VOI) on ehka tehokkain palauttaa kiinnostus politiikkaan suuressa mittakaavassa. LISAKSI, SIITA SEURAA MONENLAISTA HYOTYA KOKONAISUUDEN kannalta, joka tata nykya ei realisoidu kenenkaan hyvaksi, mutta monen tappioksi.
- Pelkistetysti voidaan todeta, että suuresta määrästä vapaaehtoisia löytyy lähes aina suurempaa osaamispotentiaalia kuin pienestä joukosta sisäpiiriläisiä. Kestämätön on siis se vanha argumentti, jonka mukaan kansa oli liian kouluttamatonta voidakseen osallistua päätöksentekoon.)
Hyöty virkamiehille
- Kansalaisten huomioonottaminen päätöksentekoprosessissa kokonaisvaltaisemmin muuttaa hallintovirkamiesten työnkuvaa. Uudessa päätöksentekoympäristössä he voivat paitsi saada käyttöönsä kansalaisten tuottamia dokumenttaja, tiivistelmiä ja tutkimuksia heitä koskettavista asioista, myös jalostettuja mielipiteenilmauksia sekä tulevista suunnitelmista että havaintoja ja raportteja toteutetuista päätöksistä. Virkamiehet voivat myös osallistua kansalaiskeskusteluun toimimalla väittelyiden moderaattoreina.
Hyöty ammattipäättäjille
- Ammattipäättäjät voivat puolestaan ymmärtää seminaarisarjassa esiteltävien uusien työvälineiden ja käytäntöjen avulla käytännön päätöksenteolle tärkeiden asioiden taustoja ja rajoituksia (monimutkaiset kokonaisuudet kuten budjetti, luonnonvarat, lakirajoitteet) ilman syvällisempää teknistieteellistä osaamista. Lisäksi vaikutusmahdollisuudet yleiseen mielipiteeseen kasvavat kaikkien niiden poliitiikkaan osallistuvien kohdalla, jotka pystyvät tarjoamaan kvantitatiivisia, vertailukelpoisia argumentteja (missä mahdollista) ehdotustensa taustaksi ja tueksi. Politiikka ei siis tulevaisuudessa jää puhtaaksi arvokeskusteluksi vaan teknistieteellisen avoimen tiedon lisääntyminen tulee asettamaan keskustelulle tiukempia reunaehtoja kuin nykyään.
Hyöty poliittisille toimijoille:
- Puolueet voivat arvottaa puolueohjelmansa kansalaisilla/kuntalaisilla. Tulevaisuuden puolueohjelmien pitäisi sisältää esimerkiksi mahdollisimman yksityiskohtainen budjettiehdotus jota kansalaiset voisivat kritisoida, parantaa ja käyttää vaaleissa valintakriteerinä erityisesti jos perinteistä puoluekantaa ei ole. Näin voisi toimia esimerkiksi vielä toistaiseksi kuvitteellinen Wikipuolue.
Edellisiä teemavaihtoehtoja hakemuksen rungoksi
- Teemavaihtoehto-1: Yhteistyöllä avoimeen päätöksentekoon
- Teemavaihtoehto-2: Välillinen demokratia uuden teknologian ja verkkoyhteisöllisyyden puristuksessa
Lisäehdotuksia työpajasarjan keskustelunaiheiksi:
- YK 2.0 (olennaisesti samoja piirteitä kuin nyt yo. listalle nostetussa wikigovernment-aiheessa)
- sähköinen äänestäminen (olennainen osa tulevaa avointa päätöksentekoympäristöä. Pitäisikö kuitenkin keskittyä keskittyä 'vaikeampiin' ei-teknisiin aiheisiin enemmän?)
- Verkon elämystilat ja yhteisten asioiden hoito
Edellisiä ohjelmaversioita
Ohjelmaversio-1
- Demokratian paradigma - välillisen demokratian konsepti tiensä päässä
- Mikä on tämänhetkinen tilanne?
- Mitä kohti olemme kulkemassa?
- yhteisöllinen päätöksenteko
- yksilöllinen päätöksenteko
- jatkuva päätöksenteko
- asiavaihtoehtoihin pohjautuva päätöksenteko
- tietopohjainen päätöksenteko (avoin tieto)
- avoin päätöksenteko
- vertailukelpoinen päätöksenteko
- Uudet toimijat (paradigman muutokset)
- lasten ja nuorten verkko-osallistuminen
- Kuinka kansalaiset ja poliittiset päättäjät voivat toimia yhteistyössä (keskustelijoina kuntapäättäjät ja kansalaisaktiivit)
- Onko kuntalaistasolta lähtevä ehdotusten tekeminen ja haastaminen häiriköintiä ammattipäättäjien näkökulmasta vai löytyykö uskoa joukkoälyn toimivuuteen
- Miten molemmat ryhmät tarvitsevat apua informaation tuottamisessa ja analysoinnissa
- Kuinka tieteentekijät ja ei-tiedeorientoituneet maallikot voivat vuorovaikuttaa ja toimia toistensa tuottaman information hyötykäyttäjinä ja jatkojalostajina (keskustelijoina tutkijat ja kansalaisaktiivit)
- kansalaisjournalismin/kansalaistieteen suhde 'oikeaan' journalismiin/tieteeseen
- massojen tuottaman tiedon (citizen science) hyödyntäminen oikeassa tieteen teossa, 'takaisinkytkentä tiedon tuotossa
- Asialistan ja Opasnetin samanlainen toimintafilosofia
- Kuinka virkamiehet ja kansalaisjärjestöt/yritykset voivat tehdä yhteistyötä (keskustelijoina esim. kuntasuunnittelija ja asunto-osakeyhtiön osakas)
- hankevalmistelussa (kuinka valita optimaalinen hanke kokonaisuuden kannalta useasta kilpailevasta hankkeesta)
- hankkeen toteutuksessa (seuranta ja kritiikki)
- tiedon keruussa toteutetun hankkeen suhteen (pohjaksi uusille hankkeille)
- Uudet toimintatavat (paradigman muutokset)
- tulevaisuuden päätöksentekomallit
- Aloitteellisuus ja vaikuttaminen verkossa
- Uuden päätöksentekoprosessin kaikkien vaiheiden pitäisi ovat avoimesti seurattavissa. Nämä vaiheet sisältäisivät mm. ideoiden ja ehdotusten vertailun perustuen yhteisesti sovittujen kriteerien käyttöön ja uusiin sosiaalisen median työkaluihin.
- Miten ideoita, ehdotuksia ja niiden toteutuksen vaikutuksia olisi mahdollista arvioida tieteellisesti niin kvantitatiivisia kuin kvalitatiivisiakin menetelmiä käyttäen?
- verkostojen yhteistyö
- Verkostojen potentiaalinen kollektiivinen asiantuntemustaso on paljon suurempi kuin perinteisillä päätöksentekoon osallistuvilla ryhmillä
- Miten avoin päätöksenteon toimintamalli mahdollistaisi ideoiden ja täytäntöönpantujen päätösten vaikutusten arvioinnin sekä kokonaisuuden että yksilön tai tietyn ryhmän toiveiden ja tavoitteiden kannalta?
- Kuinka sovittaa yhteen kovat luonnotieteet ja pehmeät ihmistieteet, tai vastaavasti, kovat arvot ja pehmeät arvot
- tämä kysymys on erittäin tärkeä jotta matemaattis-luonnotieteellistä koulutusta omaamattomat eivät joudu suljetuksi pois väittelystä. Toisaalta, kaikkea ei voi arvioida kvantitatiivisesti ja objektiivisesti, joten yhteismitallisen 'valuutan' löytäminen edellyttää myös pehmeiden tieteiden ja arvojen käyttöä keskustelussa.
- vielä haastavampi on kysymys, kuinka saada saman keskustelun piiriin tieteellisen koulutuksen saaneet ja ne, jotka eivät koe tiedemaailmaa ylipäätään millään lailla itselleen tärkeäksi
- Mitä mahdollisuuksia on kollektiivisen asiantuntijatyöskentelyn käynnistämisessä yhteiskunnallisessa kaavassa
- Esimerkkijä tapauksista joissa riippumatonta asiantuntijamielipidettä tarvitaan nopeasti: Nokian vesikriisi, Islannin tulivuorenpurkaus, finanssikriisi, vaalirahoituskriisi, jne.)
- Mistä luotettavaa tietoa, mikä sitouttaa asiantuntijat kontributioimaan, miten estää politisoituminen?
- Voidaanko käsite laajentaa hitaampiin yhteisiin ongelmiin kuten ilmastonmuutos tai ongelmiin, jotka koskettavat vain pientä osaa väestöstä
- Miten soveltaa arvostusteoriaa esim. tieteentekijöiden kannustamiseen sisällöntuotantoon?
- Hyväksyttyjen totuuksien haastaminen: esim. eläkepommi, budjettijournalismi
- Miten suuri yleisö voi auttaa motivoimaan asiantuntijoita kommentoimaan julkisella areenalla
- Mitä jos tieteelliset argumentit eivät vakuuta suurta yleisöä
- Tutkimuksen politiikka-relevanssin osoittaminen kvantitatiivisesti
- Uudet työkalut
- mahdollistavat asioiden tarkastelun monesta eri näkökulmasta esimerkiksi valituista kriteereistä riippuen
- mahdollistavat ratkaisuehdotusten vaikutuksen ennustamisen
- mahdollistavat ratkaisuehdotusten vaikutusten vertailun
- mahdollistavat ennestään toteuttettujen valintojen vaikutusten seuraamisen ja hyödyntämisen tulevia päätöksentekotilanteita varten
- mahdollistavat avoimen väittelyn joka perustuu avoimesti saatavilla olevaan informaatioon ja testattavissa oleviin väitteisiin.
- Uusi yhteiskunta
- Johtaako uudentyyppinen päätöksenteko muidenkin yhteiskunnallisten instituutioiden uudistustarpeeseen
- Voidaanko ja pitääkö uudistusprosessi rajoittaa vain tietyille aloille
- Avoimmuuden negatiiviset puolet
- vastarannan kiisket ('denialistit')
- tiedon ja tulosten tahallinen vääristely suuryritysten tai valtiollisten toimijoiden taholta
- Pitääkö avoimeen tiedontuotantoon, arviointiin ja politiikkaan osallistuminen palkita
- rahallisesti?
- sosiaalisin arvostuspistein? Mitä ne voisivat olla ja miksi niitä haluttaisiin kerätä?
- Esim. Simupediaa eivät kaikki voi (koulutustasosta riippuen) käyttää esim. mallien luontiin. Miten siis estää kahden kerroksen väen syntyminen? Kuinka pitkälle voidaan oikeasti häivyttää raja osallistuvan joukon ja (passiivisesti) seuraavan joukon valilta?