Argumenta

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 28. heinäkuuta 2010 kello 19.54 – tehnyt Smxb (keskustelu | muokkaukset)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun





Demos et Kratos futuri - kohti avointa ja yhteisöllistä päätöksentekoa

Mitä meillä on nyt?

  1. systeemi jossa pääsemme vain kerran neljässä vuodessa valitsemaan muiden määräämistä vaihtoehdoista
  2. emme valitse yleensä asioista kuin korkeintaan puoluevalinnan suhteen (valitsemme ihmisistä joita ryhmäkuri sitoo)
  3. puolueiden ideologiat sekoittuvat enenevässä määrin
  4. etujärjestöillä ei enää ole kytköstä kenttään (vaikka globaalisti on havaittavissa selviä merkkejä esim. 'vanhanaikaisen' ammattiliikkeen sosiaalisesta tilauksesta)
  5. ongelmat eivät ole enää lokalisoituneita (esim. saastuminen, ilmastonmuutos, pääoman liikkuvuus)
  6. Ammattipäättäjät kansalaisista puhumattakaan eivät pysy informaatiotulvan vauhdissa, tarvitaan työkaluja ja mentelmiä infoähkyn hallitsemiseen
  7. Kansalaisten luottamus nykyjärjestelmään heikkenee koko ajan (esim. äänestysaktiivisuuden lasku kaikissa OECD-maissa)
  8. Tiede ja tieteentekijät valitsevat joko passiivisen sivustaseuraajan roolin (eristäytyminen norsunluutorniin) tai joutuvat syyllistetyksi politisoitumisesta (IPCC-paneeli)


Mihin olemme matkalla?

  1. yhteisöllinen päätöksenteko, jossa verkostot toimivat yhteistyössä
  2. yksilöllinen päätöksenteko, jossa yhteiset asiat nähdään ja koetaan myös henkilökohtaisina ja päinvastoin
  3. jatkuva päätöksenteko eli vaikuttaa voi koko ajan
  4. asiavaihtoehtoihin pohjautuva päätöksenteko (välillisessä demokratiassa valitaan vain edustajaehdokkaista)
  5. tietopohjainen päätöksenteko (tarvii tuekseen avointa tietoa ja avointa tiedonjalostusta)
  6. avoin päätöksenteko (ehdotukset kilpailevat toisiaan vastaan julkisesti, päätöksentekoon liittyvä ja prosessissa syntyvä informaatio on julkista)
  7. vertailukelpoinen päätöksenteko (ehdotuksia voidaan kvantifioida ja suunnitelmien tulevia vaikutuksia voidaan arvioida)


Työpajan rakenne

Aika: 1.1.2011 - 31.12.2011

Paletti: Yksi kansainvälinen seminaari (2 päivää), neljä suomalaiselle yleisölle tarkoittetua yksipäiväistä seminaaria.

Yleinen rakenne: Seminaarisarjan rungon muodostavat neljä suomalaiselle kuulijakunnalle tarkoitettua seminaaria. Jokaisessa näistä käsitellään yksi teema alla olevasta listasta (paradigman muutokset 1-4 matkalla uudentyyppistä yhteiskuntaa). Aiheet 2 ja 3 voidaan purkaa kahdessa erillisessä seminaarissa sekoittaen sekä uudentyyppiseten toimijoiden että uusien toimintatapojen teemoja. Jokainen runkoseminaari aihesta 1-4 koostuu muutamasta esitelmästä/alustuspuheenvuorosta ja niitä seuraavasta paneelikeskustelusta johon yleisö voi osallistua. Ideana on saada kutsuttujen ryhmien alustajat ymmärtämään uudentyyppisten roolien tuomat hyödyt sekä henkilökohtaisesta näkökulmasta että yhteistyön kannalta. Ennen jokaista seminaari kutsutut esitelmöitsijät (sen lisäksi että he voivat vapaasti valita aiheensa annetuissa raameissa) ohjeistetaan osallistumaan Opasnetin välityksellä yhteiseen tiedontuottoprosessiin, jossa haetaan konkreettisia vastauksia siihen, kuinka (erit. puhujan taustaa vasten) on mahdollista saavuttaa 7 yllä lueteltua päätöksenteon ominaispiirrettä (Kts. 'Mihin olemme matkalla'), mitä ongelmia on matkalla ja kuinka niitä voidaan kiertää.

Kansainvälinen seminaari on formaatiltaan samankaltainen, mutta kutsuttuja puhujia, sekä paneeleita on useampia. Aiheiden kirjo voi olla laajempi mutta puhujia on pyydettävä linkittämään aiheensa sekä järjestäjien antamaan yleiseen teemaan että yhteisölliseen tiedontuotantoharjoitukseen, jonka toteuttamiseen olisi tähdättävä Opasnetissä (esim. avoin arviointi jostain kansainvälisesti mielenkiintoisesta aiheesta).


Ehdotuksia kansainväliseen seminaariosaan - Democracy Reloaded

  • Collective knowledge generation and decision making
  • citizen science
  • citizen journalism
  • citizen jury

Tavoite: tuottaa yhteisöllisesti jatkuvana arviointina toimintasuunnitelma demokratian paradigman muutoksesta Wiki government-tyyliin Opasnet-ympäristössä. Tämä tapa harjaannuttaa paitsi uusien työkalujen ja toimintamuotojen käyttöön, myös tuottaa kirjallisen dokumentaation, joka elää vanhanaikaista julkaisua paremmin tilanteen mukana nyt ja tulevaisuudessa. Eli Argumenta-sarjan tuloksena syntyy Opasnettiin 'käsikirja', johon kuka tahansa tehdä ehdotuksia yllä lueteltujen 7 tavoitteen saavuttamiseksi. Mukaan houkutellaan konkreettisia ehdotuksia, pilottiprojektien dokumentointia, äänestetään parhaista ehdotuksista ja kehitetään ideoita eri näkökulmista yhä konkreettisemmiksi.

Moderaattoreina ja alustavina tiedontuottajina toimivat järjestäjät ja vetoapua antavat kutsutut esitelmöitsijät. Toivottavasti lisää innostuneita 'wikipedistejä' liittyy mukaan jahka kriittinen massa on saavutettu ydinjoukon avulla.


Työpajasarjassa pohdittavia kysymyksiä:


Seminaarisarjan ensimmäisessä osassa (Demokratian paradigma) pohditaan sitä missä olemme ja minne haluamme mennä. Jälkimmäisissä osissa vastataan kysymykseen, mitä uudenlainen yhteiskunnallinen vuorovaikutusmalli, jota kohti olemme kulkemassa (eli yhteisöllis-yksilöllinen, jatkuva, tietopohjainen, avoin ja vertailukelpoinen päätöksenteko) tarkoittaa, tarjoaa ja mitä se edellyttää uusilta toimijoilta, uusilta toimintatavoilta sekä työkaluilta.


  1. Demokratian paradigma - päätöksentekokulttuurin muutos yhteiskunnallisena muutoksena
    • Välillisen demokratian konsepti tiensä päässä - Mikä on tämänhetkinen tilanne?
    • Soittolistademokratian ongelmat
    • Mitä kohti olemme kulkemassa?
      1. yhteisöllinen päätöksenteko
      2. yksilöllinen päätöksenteko
      3. jatkuva päätöksenteko
      4. asiavaihtoehtoihin pohjautuva päätöksenteko
      5. tietopohjainen päätöksenteko (avoin tieto)
      6. avoin päätöksenteko
      7. vertailukelpoinen päätöksenteko
    • Uusi yhteiskunta
    • Johtaako uudentyyppinen päätöksenteko muidenkin yhteiskunnallisten instituutioiden uudistustarpeeseen
    • Voidaanko ja pitääkö uudistusprosessi rajoittaa vain tietyille aloille
    • Avoimmuuden negatiiviset puolet
    • vastarannan kiisket ja trollit
    • tiedon ja tulosten tahallinen vääristely suuryritysten tai valtiollisten toimijoiden taholta
    • Pitääkö avoimeen tiedontuotantoon, arviointiin ja politiikkaan osallistuminen palkita
    • rahallisesti?
    • sosiaalisin arvostuspistein? Mitä ne voisivat olla ja miksi niitä haluttaisiin kerätä?
    • Miten herättää ihmisten mielenkiinto ja miten pitää ryhmädynamiikkaa yllä?
    • Voidaanko häivyttää raja osallistuvan ja passiivisesti seuraavan joukon valilta?
    • Käyttäjäkunnan heterogeenisyyden aiheuttamat haasteet (koulutustaso, mielenkiinnon kohteet, edusryhmäkytkökset)
  2. Uudet toimijat - osallistumiskulttuurin muutos
    • lasten ja nuorten verkko-osallistuminen
    • Kuinka kansalaiset ja poliittiset päättäjät voivat toimia yhteistyössä (keskustelijoina kuntapäättäjät ja kansalaisaktiivit)
    • Onko kuntalaistasolta lähtevä ehdotusten tekeminen ja haastaminen häiriköintiä ammattipäättäjien näkökulmasta vai löytyykö uskoa joukkoälyn toimivuuteen
    • Miten molemmat ryhmät tarvitsevat apua informaation tuottamisessa ja analysoinnissa
    • Kuinka tieteentekijät ja ei-tiedeorientoituneet maallikot voivat vuorovaikuttaa ja toimia toistensa tuottaman information hyötykäyttäjinä ja jatkojalostajina (keskustelijoina tutkijat ja kansalaisaktiivit)
    • kansalaisjournalismin/kansalaistieteen suhde 'oikeaan' journalismiin/tieteeseen
    • massojen tuottaman tiedon (citizen science) hyödyntäminen oikeassa tieteen teossa, 'takaisinkytkentä tiedon tuotossa
    • Kuinka virkamiehet ja kansalaisjärjestöt/yritykset voivat tehdä yhteistyötä (keskustelijoina esim. kuntasuunnittelija ja asunto-osakeyhtiön osakas)
    • hankevalmistelussa (kuinka valita optimaalinen hanke kokonaisuuden kannalta useasta kilpailevasta hankkeesta)
    • hankkeen toteutuksessa (seuranta ja kritiikki)
    • tiedon keruussa toteutetun hankkeen suhteen (pohjaksi uusille hankkeille)
  3. Uudet toimintatavat - suunnittelu- ja päätöksentekokulttuurin muutos
    • tulevaisuuden päätöksentekomallit
    • Aloitteellisuus ja vaikuttaminen verkossa
    • Uuden päätöksentekoprosessin kaikkien vaiheiden pitäisi ovat avoimesti seurattavissa. Nämä vaiheet sisältäisivät mm. ideoiden ja ehdotusten vertailun perustuen yhteisesti sovittujen kriteerien käyttöön ja uusiin sosiaalisen median työkaluihin.
    • Miten ideoita, ehdotuksia ja niiden toteutuksen vaikutuksia olisi mahdollista arvioida tieteellisesti niin kvantitatiivisia kuin kvalitatiivisiakin menetelmiä käyttäen?
    • verkostojen yhteistyö
    • Verkostojen potentiaalinen kollektiivinen asiantuntemustaso on paljon suurempi kuin perinteisillä päätöksentekoon osallistuvilla ryhmillä
    • Miten avoin päätöksenteon toimintamalli mahdollistaisi ideoiden ja täytäntöönpantujen päätösten vaikutusten arvioinnin sekä kokonaisuuden että yksilön tai tietyn ryhmän toiveiden ja tavoitteiden kannalta?
    • Clay Shirkyn teesit
    • Kuinka sovittaa yhteen kovat luonnotieteet ja pehmeät ihmistieteet, tai vastaavasti, kovat arvot ja pehmeät arvot
    • tämä kysymys on erittäin tärkeä jotta matemaattis-luonnotieteellistä koulutusta omaamattomat eivät joudu suljetuksi pois väittelystä. Toisaalta, kaikkea ei voi arvioida kvantitatiivisesti ja objektiivisesti, joten yhteismitallisen 'valuutan' löytäminen edellyttää myös pehmeiden tieteiden ja arvojen käyttöä keskustelussa.
    • vielä haastavampi on kysymys, kuinka saada saman keskustelun piiriin tieteellisen koulutuksen saaneet ja ne, jotka eivät koe tiedemaailmaa ylipäätään millään lailla itselleen tärkeäksi
    • Mitä mahdollisuuksia on kollektiivisen asiantuntijatyöskentelyn käynnistämisessä yhteiskunnallisessa kaavassa
    • Esimerkkijä tapauksista joissa riippumatonta asiantuntijamielipidettä tarvitaan nopeasti: Nokian vesikriisi, Islannin tulivuorenpurkaus, finanssikriisi, vaalirahoituskriisi, jne.)
    • Mistä luotettavaa tietoa, mikä sitouttaa asiantuntijat kontributioimaan, miten estää politisoituminen?
    • Voidaanko käsite laajentaa hitaampiin yhteisiin ongelmiin kuten ilmastonmuutos tai ongelmiin, jotka koskettavat vain pientä osaa väestöstä
    • Miten soveltaa arvostusteoriaa esim. tieteentekijöiden kannustamiseen sisällöntuotantoon?
    • Hyväksyttyjen totuuksien haastaminen: esim. eläkepommi, budjettijournalismi
    • Miten suuri yleisö voi auttaa motivoimaan asiantuntijoita kommentoimaan julkisella areenalla
    • Mitä jos tieteelliset argumentit eivät vakuuta suurta yleisöä
    • Tutkimuksen politiikka-relevanssin osoittaminen kvantitatiivisesti
  4. Uudet työkalut - toimintaympäristön ja työvälineiden muutos
    • Uudet työkalut mahdollistavat
    • asioiden tarkastelun monesta eri näkökulmasta esimerkiksi valituista kriteereistä riippuen
    • ratkaisuehdotusten vaikutuksen ennustamisen
    • ratkaisuehdotusten vaikutusten vertailun
    • ennestään toteuttettujen valintojen vaikutusten seuraamisen ja hyödyntämisen tulevia päätöksentekotilanteita varten
    • avoimen väittelyn joka perustuu avoimesti saatavilla olevaan informaatioon ja testattavissa oleviin väitteisiin
    • Asialistan ja Opasnetin samanlainen toimintafilosofia


Hakemusteksti

Hakemuksen rakenne

  • 1. lyhyt aloitus kappale siita mihin rahaa haetaan (eli lyhyt kuvaus workshopista ja mita hyotya siita on)
  • 2. Taustaa (mika vialla nykytilanteessa)
  • 3. Miten tilanne korjataan eli esittele uusi rakenne jossa uudet toimijat toimintatavat ja tyokalut, Uudet toimijat: yksi konferenssi yrityksille, yksi tutkijoille (sektoritutkimuslaitokset ja yliopistot) ja yksi kansalaisille ja erityisryhmille
  • 4. Esittele mita hyotya eri eturyhmille on seminaarisarjasta. Mainosta Suomen esikuvallista roolia
  • 5. Aikataulu-, esiintyja ja hakijakuvaus.


1. Työpajan tarkoitus ja tavoite

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), yhteistyössä Suomen Verkkodemokratiaseuran, Otavan Opiston ja Demos Helsingin kanssa hakee Argumenta-rahoitusta yhteisöllistä päätöksentekoa toteuttavan kansalaisyhteiskunnan alustamiseen. Viisiosaisessa seminaarisarjassa vuoden 2011 keväällä hahmotellaan uuden demokratian institutionaaliset vaikutukset, uudet toimijat, toimintatavat ja työkalut, jotka muutoksen mahdollistavat.

Useat merkit viittaavat siihen että edustuksellinen demokratia on tullut tiensä päähän. Kansalaisia osallistuminen nykyiseen poliittiseen kultturiin kiinnostaa yhä vähemmän kuten on selkeästi nähtävissä miltei kaikkien OECD maiden laskevista äänestysprosenteista. Ratkaisu ongelmaan on päätöksentekojärjestelmän perusteellinen mutta hallittu muutos, joka antaa kansalaisille todellisen mahdollisuuden vaikuttaa heitä heitä itseään koskeviin päätöksiin. Kuinka sekä kansalaisten että ammattipäättäjien rooli tulee muuttumaan lähitulevaisuudessa muodostaa keskustelusarjan ytimen.

  • LISAA SE ETTA TARKEAA ON MYOS KESKUSTELLA uusien pelureiden aiheuttamista ongelmista. Tarkoitus ei ole poistaa kokonaan vanhoja toimijoita vaan TAYDENTAA heita YHTEISTYON KAUTTA
  • Kansalaiset ovat kiinnostuneita AKTIIVISESTA roolista, jossa he eivat ole puhtaasti vastaanottajina. Taman ymmartaminen on YKSI TARKEIMMISTA asioista joka Argumenta-sarjassa on tarkoitus kommunikoida suurelle yleisolle. Taman aktiivisen roolin rohkaiseminen ja laajentaminen (ESTAA SITA EI VOI) on ehka tehokkain palauttaa kiinnostus politiikkaan suuressa mittakaavassa. LISAKSI, SIITA SEURAA MONENLAISTA HYOTYA KOKONAISUUDEN kannalta, joka tata nykya ei realisoidu kenenkaan hyvaksi, mutta monen tappioksi.

Seminaarisarja on 5-osainen. Neljä ensimmäistä osaa ovat yksipäiväisiä ja suomalaiselle yleisölle suunnattuja. 5. osa on kaksipäiväinen kansainvälinen työpaja, jossa vuorovaikutetaan useiden kansainvälisten eturivin e-yhteiskunta-asiantuntijoiden sekä kotimaisten vaikuttajien kanssa. Suomalaisilla on erinomainen mahdollisuus olla maailman mittakaavassa edelläkävijöitä uudentyyppisen demokratian saralla, ja Argumenta-instrumentti on tämän kehityskulun nopeuttajana varsin keskeisessä roolissa.

Tavoite Seminaarisarja tuottaa elävän dokumentin THL:n ylläpitämään Opasnet-järjestelmään, joka toimii käsikirjana muutosprosessin ohjaamisessa kuljettaessa kohti vuorovaikuttavaa demokratiaa. Perinteisen loppuraportin sijaan keskitytään luomaan yhteistyössä eri käyttäjäkuntien (ammattipäätäjät, tutkijat, tavalliset kansalaiset, etujärjestöt) keskustelun ja väittelyn kautta toimintasuunnitelma joka auttaa saavuttamaan alla mainitut seitsemän olennaista vuorovaikuttavan demokratian piirrettä:

  1. yhteisöllinen päätöksenteko, jossa verkostot toimivat yhteistyössä
  2. yksilöllinen päätöksenteko, jossa yhteiset asiat nähdään ja koetaan myös henkilökohtaisina ja päinvastoin
  3. jatkuva päätöksenteko eli vaikuttaa voi koko ajan
  4. asiavaihtoehtoihin pohjautuva päätöksenteko (välillisessä demokratiassa valitaan vain edustajaehdokkaista)
  5. tietopohjainen päätöksenteko (tarvii tuekseen avointa tietoa ja avointa tiedonjalostusta)
  6. avoin päätöksenteko (ehdotukset kilpailevat toisiaan vastaan julkisesti, päätöksentekoon liittyvä ja prosessissa syntyvä informaatio on julkista)
  7. vertailukelpoinen päätöksenteko (ehdotuksia voidaan kvantifioida ja suunnitelmien tulevia vaikutuksia voidaan arvioida)

Olennaista on siis huomata että tulevaisuuden päätöksenteko on verkostoihin perustuvaa, mutta ei yksinomaan perinteiseen puoluekulttuuriin perustuvaa. Puolueet ovat vain yksi ryhmä muiden joukossa. Monentyyppiset verkostovaikuttajat ovat mahdollisia käsittäen kaupunkien ja kuntien virkamiehistön, kansalaisjärjestöt, ammattiyhdistykset, osuuskunnat, opiskelijajärjestöt ja asukastoimikunnat muiden muassa. Uusi päätöksentekomalli antaa vanhoille toimijoille uusia kanavia vaikuttaa, ja aktivoi uusia toimijoita. Se voimauttaa verkostoja ja sälyttää samalla lisää vastuuta eri toimijoiden harteille suhteessa näiden vaikutusvaltaisuuteen. Argumenta-sarjassa tullaan myös keskustelemaan asiaan olennaisesti liittyvään vallankäyttöön sen eri muodoissa mukaan lukien seurantavalta.


2. Taustaa

Muutoksen siemenet on kylvänyt jo nykyinen hallinto sitoutumalla tietolähteiden avaamiseen (open data) sekä virallisessa strategiassaan että käytännössä. Tämä muutos tulee nopeutumaan lähivuosina uusien verkkopohjaisten päätöksentekoympäristöjen ja työkalujen tullessa tutummiksi niin ammattipäättäjille kuin suurelle yleisöllekin. Tietolähteiden avaaminen johtaa luonnollisesti ja vääjäämättä myös itse päätöksentekoprosessin avaamiseen kokonaisuudessaan.

Uusi päätöksenteko tulee perustumaan verkostojen vuorovaikutukseen verkkopohjaisissa ympäristöissä, joissa virkamiehet ja ammattipäättäjät toimivat paitsi keskustelun ohjaajina myös muissa rooleissa kuten tavalliset kansalaisetkin. On huomattava, että uudessa päätöksentekoympäristössä vaikutusvalta on ansaittava, eikä sitä ole institutionalisoitu kuin tiettyyn rajaan asti kuten perinteisessä poliittisesa kulttuurissa. Ansaintalogiikka on yksi seminaarisarjassa käsiteltävistä aihepiireistä yhdessä palkintaperusteisen vaikuttamisen aihepiirinä. Seminaarisarjassa esitetään myös kuinka uudentyyppinen päätöksentekokulttuuri voi mahdollistaa sellaisen liiketoiminnan synnyttämisen, joka ei ole sidoksissa vanhoihin maailmakatsomuksiin mahdollistaen yhteiskunnallisen yrittämisen ilman neoliberalistisen tai sosialistisen talousjärjestelmän pakottamia reunaehtoja.

3. Paradigman muutos

Alla luetteloimme muutamia nykyisen järjestelmän ongelmallisuuksia, joiden muuttamiseen tuleva, Argumenta-työpajassa jäsennettävä päätöksentekoprosessi tähtää

  1. kansalaisten luottamus ammattipäättäjiin on heikko erityisesti päätöksentekoprosessin läpinäkymättömyyden vuoksi
  2. Nykypolitiikan vaihtoehdottomuus jossa kansalaiset nähdään pelkkänä vaalikarjana, eikä tiedontuottajina ja vaikuttajina, jotka haluavat tuoda osaamisensa päätöksentekoprosessiin ilman sitoutumista vanhanaikaiseen puoluejärjestelmään.
  3. ongelmat eivät ole enää lokalisoituneita (esim. saasteet, ilmastonmuutos, spekulatiivisen virtuaalipääoman liikkuvuus)
  4. Ammattipäättäjät kansalaisista puhumattakaan eivät pysy informaatiotulvan vauhdissa, tarvitaan työkaluja ja mentelmiä infoähkyn hallitsemiseen
  5. Tiede ja tieteentekijät valitsevat joko passiivisen sivustaseuraajan roolin (eristäytyminen norsunluutorniin) tai joutuvat syyllistetyksi politisoitumisesta (esimerkiksi IPCC-paneeli)
  6. Koko päätöksentekoprosessissa ilmenevä tiedon panttaaminen heikentää lopputulosta kokonaisuuden kannalta. Tämä pätee niin tieteellisen tiedon tuottamiseen, suunnittelutietoon kuin hallintatietoonkin.

Hallinto ja virkamiehet ovat toki koittaneet avata päätöksentekoprosesseja esimerkiksi kuulemiskäytäntöä uudistamalla ja ottamalla käyttöön uusia verkkotyökaluja. Ongelmana on kuitenkin se että nämä työvälineet eivät todellisuudessa johda kaksisuuntaiseen vuoropuheluun sekä se että päätöksenteko- ja suunnitteluprosesseissa 'ulkopuoliset' pääsevät vain ehdotuksia kommentoimaan, ja sitäkin yleensä liian myöhäisessä vaiheessa, jolloin muutosten tekeminen jää lähinnä kosmeettiseksi.

Päätöksentekokäytännöt tulevat muuttumaan vahvasti demokraattisempaan suuntaan antamalla kansalaisille mahdollisuus toimia mukana päätöksenteossa ja suunnittelussa koko prosessin ajan. Toisaalta tavalliset ihmiset ovat osoittaneet kykynsä järjestäytyä ja vaikutushaluakin on, mikä näkyy kansalaisliikkeiden vahvana kannatuksena. Joukkovoima on osoittanut myös hyödyllisyytensä tiedontuottamisen suhteen, mistä Wikipedia toimii monumentaalisena todistuksena.

Sekä maailmalla että Suomessa on viime vuosina otettu käyttöön suuri joukko wikipohjaisia työkaluja, jotka mahdollistavat joukkovoiman koordinoidun hyödyntämisen tietotuotannon muodossa. Toisaalta uudet työkalut myös mahdollistavat valvontavastuun siirtämisen. Esimerkiksi MAPLight.org on yhdysvaltalainen vaalirahoituskone, joka kertoo kuinka paljon kampanjalahjoituksia edustajat ovat saaneet ja miten se korreloi heidän äänestyskäyttäytymisensä kanssa. Washington Watch-sivuston avulla taas kansalaiset voivat selvittää paljonko toteutuessaan uudet lait yksittäisen kansalaisen kukkaroa keventäisivät. Paitsi että tämäntyyppiset sovellukset tekevät politiikan seuraamisen mielenkiintoisemmaksi suurelle yleisölle, mahdollistaisivat ne myös pienin muutoksin kvantitatiivisten vastaehdotusten tekemisen. Hyvänä esimerkkinä toimii Kanada, jossa vuosittain kansalaisjärjestöt rakentavat oman valtion varjobudjetin ja vertailevat sitä hallituksen esitykseen. Pelkistetysti voidaan todeta, että suuresta määrästä vapaaehtoisia löytyy lähes aina suurempaa osaamispotentiaalia kuin pienestä joukosta sisäpiiriläisiä. Kestämätön on siis se vanha argumentti, jonka mukaan kansa oli liian kouluttamatonta voidakseen osallistua päätöksentekoon. Nykyään suoraa demokratiaa ei estä myöskään vanha toteamus siitä että käytännöllisistä syistä on mahdotonta löytää yksi hyvä idea tuhannen huonon joukosta huutoäänestyksellä. Siitä pitävät huolen Digg-tyyppiset apuvälineet.


4. Mitä hyötyä seminaarisarjasta on eri eturyhmille?

Uudet toimintatavat ja työkalut eivät ainoastaan tarjoa etuja kansan syville riveille vaan myös jo etabloituneille toimijoille. Eri toimijoiden ja verkostojen yhteistyömahdollisuuksien ja niiden yhteiskunnalle tuottaman kokonaishyödyn havainnollistaminen seminaarisarjan osanottajille onkin Argumenta-sarjan tärkeimpiä tehtäviä.

Kansalaisten huomioonottaminen päätöksentekoprosessissa kokonaisvaltaisemmin muuttaa hallintovirkamiesten työnkuvaa. Uudessa päätöksentekoympäristössä he voivat paitsi saada käyttöönsä kansalaisten tuottamia dokumenttaja, tiivistelmiä ja tutkimuksia heitä koskettavista asioista, myös jalostettuja mielipiteenilmauksia sekä tulevista suunnitelmista että havaintoja ja raportteja toteutetuista päätöksistä. Virkamiehet voivat myös osallistua kansalaiskeskusteluun toimimalla väittelyiden moderaattoreina.

Ammattipäättäjät voivat puolestaan ymmärtää uusien työvälineiden ja käytäntöjen avulla käytännön päätöksenteolle tärkeiden asioiden taustoja ja rajoituksia (monimutkaiset kokonaisuudet kuten budjetti, luonnonvarat, lakirajoitteet) ilman syvällisempää teknistieteellistä osaamista. Lisäksi vaikutusmahdollisuudet yleiseen mielipiteeseen kasvavat kaikkien niiden poliitiikkaan osallistuvien kohdalla, jotka pystyvät tarjoamaan kvantitatiivisia, vertailukelpoisia argumentteja (missä mahdollista) ehdotustensa taustaksi ja tueksi. Politiikka ei siis tulevaisuudessa jää puhtaaksi arvokeskusteluksi vaan teknistieteellisen avoimen tiedon lisääntyminen tulee asettamaan keskustelulle tiukempia reunaehtoja kuin nykyään.

Puolueet voivat arvottaa puolueohjelmansa kansalaisilla/kuntalaisilla. Tulevaisuuden puolueohjelmien pitäisi sisältää esimerkiksi mahdollisimman yksityiskohtainen budjettiehdotus jota kansalaiset voisivat kritisoida, parantaa ja käyttää vaaleissa valintakriteerinä erityisesti jos puoluekanta on epäselvä. Näin voisi toimia esimerkikis vielä toistaiseksi kuvitteellinen Wikipuolue.

Sekä kansalais- että ammattitutkijoille tarjoaa tulevaisuuden tietopohjainen päätöksentekomalli huimia mahdollisuuksia. Kansalaistiede (Citizen Science) tarkoittaa yksinkertaisimmillaan esimerkiksi sitä että ryhmä koululaisia tekee havaintoja lähiympäristöstään ja tarjoaa tutkimustietonsa wikiraportin muodossa ammattitutkijoiden jatkojalostattavaksi ammattipäättäjien käyttöön. Tutkijoita taasen kiinnostaa rahoituksen saamiseksi osoittaa tutkimuksensa politiikkarelevanssi. Tutkimustulokset tuodaankin avoimessa verkkoympäristössä nopeammin päätöksentekoprosessissa hyödynnettäväksi. Monitieteellisyys on jo muodostunut välttämättömyydeksi esimerkiksi ympäristöongelmien ymmärtämisessä mikä edesauttaa myös tieteellistä kehitystä, tarjoaa mielenkiintoisia kouluttautumismahdollisuuksia jne.

Mitä hyötyä Argumentasta on Suomelle...


5. Alustava aikataulu- ja sisältökuvaus

Yksi verkostoitumispaiva yrityksille - public-private partnership

  • For instance, in a crowdsourced study of air quality the public can brainstorm ideas how to control emissions. If industry wants to capitalize on the findings it is welcome to do so. New enterpreneurs can also employ the ideas freely and NEW BUSINESS may emerge.
  • Viranomaiset voivat toimia koordinaattoreina kansalaiskeksijoiden ja teollisuuden valilla parhaiden ideoiden toteutuksen koordinoimiseksi. Pistamalla itsensa likoon viranomaistaho voisi ajan kuluessa rakentaa ideamarkkinabrandin kestavaksi ja toimia myos takaajana yritysmaailman suuntaan. Itse asiassa tamahan voisi olla uudentyyppinen public-private ideologia, jonka toteutuksen uudet tyokalut mahdollistavat (tatahan kauppa-ja teollisuusministerio ja instituutiot kuten Forum-Virium Helsinki nimenomaan hakevat)
  • different 'labs' needed for testing social innovations (trials and errors will be abundant but one should not be afraid of making erros.) This is also the idea of Living Labs (cf. Living Lab Helsinki), even though they primarily focus on the business side.
  • Other money related rewards
  • innovation competitions to solve pressing social problems.
  • instead of just innovating, citizens could also organize groups that would actually be able to realize the plan.(This type of philantrophy projects have been run by American Express "Members Project" and The Case Foundation)


Sektoritutkimuslaitos - ja yliopistopaiva

  • Poor track record of the Academics: Demands of tenure and professional advancement emphasize publication over practicality, credit over collaboration, footnotes over feasibility, and social science over saving the world. Some philantropihic foundations do not fund scientists unless they abandon the proprietary model, share data and collaborate to produce results.
  • Thomas Dietz and Paul C. Stern (Eds.): "Public Participation in Environmental Assessment and Decision Making" (Washington: National Research Council, 2008, pp.9-3,9-7): "PUBLIC PARTICIPATION SHOULD BE FULLY

INCORPORATED INTO ENVIRONMENTAL ASSESSMENT AND DECISIONMAKING PROCESSES, and it should be recognized by government agencies and other organizers of the processes as a requisite of effective action, not merely a formal procedural requirement."

  • Networked brain trust (brainstorming as a service, something that high level officials at places like THL could offer for governmental institutions) = sort of like SITUATION ROOM -idea!


Democracy Reloaded

Suomenkieliselle yleisolle tarkoitettujen seminaarien lisaksi jarjestetaan Argumenta-sarjassa myos kansainvalinen tyopaja, jossa kohtaavat niin verkkoaktiivit kuin eturivin tiedevaikuttajatkin. Tavoitteena on kerata kirjavataustainen osallistujakunta kuten kaynnissa olevassa Argumenta-hankkeessa Elava Kaupunki. Tavoitteena on valottaa osallistujille etta rooleja, joissa he voivat esiintya tulevaisuuden demokratiassa, on monia. Erityisesti keskitytaan tiedontuotantoon (Citizen Science), mediaan ja vaikuttavuuteen (Citizen Journalism) seka instituutioiden valvontaan (Citizen Oversight).

Kansalaisten avustamana tapahtuva tiedontuotanto on uuden demokratian ytimessa. Tyopajoihin on tarkoitus kutsua mukaan esimerkiksi kansalaisjarjestojen edustajia, jotka avaavat kuntahallintoon liittyvaa informaatiota kuten valtuustojen esityslistoja seka tuottavat kansalaisille selkokielista analyysia esitysten taustakuvioista wikipediamaisesti. Keskusteluissa tata tiedontuotantometodia tullaan rinnastamaan myos ammattitiedemiesten muuttuvia ryhmatyomenetelmia, jotka mahdollistavat yhteistyon ja ongelmanratkaisupotentiaalin, joka voidaan saattaa myos palvelemaan tavallista kansaa seka poliittista paatoksentekoa, jota on viime aikoina voimakkaasti kritisoitu rusinoiden poimimisesta kakusta. Tarkeana osana tietovarantojen avaamisessa ja hallintoon liittyvan suunnittelukaytantojen saattamiseksi kaikkia hyodyttavan yhteistyon piiriin kuuluu myos virkamieskunnan edustajien informoiminen.

Olennaisena osana edella mainittuun tiedontuotantoon ja jalostamiseen informoituja paatoksia varten kuuluvat paitsi puhtaan tieteen tekemisessakin valttamattomat analyysi (raakadatan ymmartaminen) ja synteesi (paatosten vaikutusten ennustaminen) myos johtopaatosten julkaiseminen ja osallistuminen julkiseen keskusteluun (Citizen Journalism). Taman alueen toimijoiden mukaan kutsuminen Argumenta-tyopajaan on ehdottoman valttamatonta paitsi siksi ettei kansalaisten(kaan) tuottamaa laatujournalismia ole monissa tapauksissa tarpeellista erottaa varsinaisesta tiedontuotannosta, myos siksi etta se todella mahdollistaa kansalaisten osallistumisen uusiin yhteistyokuvioihin laajassa mitassa ja nostaa julkiseen keskusteluun nakokulmia. Paitsi etta perinteinen media on haviamassa kilpailun internetpohjaiselle Indymedia-tyyppiselle tiedonvalitykselle mita seka reaktiokykyyn etta kannattavuuteen tulee, on perinteinen tutkiva ja laadukas journalismi katoava luonnovara jonka kiinnostuneiden kansalaisten panos voi elvyttaa parhaimmassa tapauksessa ammattitoimittajien avulla. Loppuviimeksi taytyy muistaa etta kansalainen jolla on paloletku ei automaattisesti ole palomies...

Monopolien murtaminen tiedontuotannon ja median suhteen johtaa automaattisesti myos valvontakasitteen laajentumiseen kansalaisvalvonnaksi (Citizen Oversight). Virkamiesvalvonta on yksi taman valvontakasitteen historian kuluessa institutionalisoitu muoto, mutta kuten mediallekin on kaynyt, on sen onnistuminen tehtavassaan muodostunut yha hankalammaksi. Monasti tama johtuu esimerkiksi resurssien puutteesta, jos suoranainen jarjestelmaspesifi korruptio jatetaan pois laskuista. Monilla etujarjestoilla seka yksittaisilla kansalaisilla on vahva motiivi seurata paatoksentekoprosessin etenemista ja eri maissa heita on jo otettu mukaan virallista valvontakoneistoa avustamaan eika vahiten politiikan uskottavuuden lisaamiseksi. Nain esimerkiksi Ruotsissa jossa kansalaispaneelit arvioivat julkisen hallinnon laatua. Uudessa Seelannissa kansalaiset osallistuivat askettain poliisilain uudistukseen wiki-ymparistossa.

  • (Kansalaisvalvonta, pankkien stressitestit)

Muuta:

  • (Kansalaisjournalismin yhtena etuna on myos sen kyky lokalisoida uutisaiheet ja tuottaa aineitoa tarkemmin rajatuista aiheista jotka eivat massamediaa kiinosta. Tama tekee yhteisten asioiden seuraamisen paljon kiintoisammaksi. Paikallisia kokemuksia ja havaintoja voidaan myos kayttaa hyvaksi laajemman mittakaavan

paatoksenteossa)

  • (Julkisen median pitaisi ymmartaa etta sen ei ole tarkoituksenmukaista toimia portinvartijana kertomalla ihmisille mista naiden pitaisi olla kiinnostuneita kuten ei ammattitiedemiehillakaan ole monopolia tiedontuottamisen suhteen. Molemmissa tapauksissa kommunikaation tulee olla trialogiin perustuvaa eli

tavallisen vuoropuhelun lisaksi, jossa osapuolina voivat olla esimerkiksi ammattilainen ja tavallinen kansalainen, otataan mukaan myos uusien verkkotyokalujen avulla tietoalkion muokkaus.)




Huomioita

  • Argumenta-hankkeet ovat Suomen Kulttuurirahaston hankkeita tutkijoiden ja tieteiden välisen keskustelun herättämiseen.
  • Argumenta on rahoitusmalli, jonka tarkoitus on luoda tutkijoiden ja tieteiden välistä keskustelua ajankohtaisista, merkittävistä tutkimusaiheista. Hakemustenjättöpäivä on 9.8.2010.
  • Yksityiskohtaisemmista vaihtoehdoista poimitaan muutama ja fokusoidaan niihin, kansainvälisiä tutkijoita pitäisi saada mukaan ja lisäksi avata aiheita kansalaisille verkossa.

Tiivistetympi käsitemäärittely:

  1. Skaalautuva demokratia
    • yksilötasolta yhteisöksi (kollektiivinen osaaminen)
    • yhteisöstä yksilöön (vertaisverkostot tukevat)
    • lokaalista globaaliin vaikuttamiseen (ratkaisumallien siirtäminen maantieteellisesti)
    • globaalista lokaaliin vaikutukseen (tietoisuus omasta paikasta isossa kuvassa, lainalaisuudet, jotka suurista skaaloista jotka vaikuttavat yksityiseen päätöksentekoon)
    • hetkellisestä jatkuvaan vuorovaikutukseen (4:n vuoden intervalleista 24/7-mahdollisuuteen)
  2. Syntetisoiva demokratia
    • perustuu avoimeen tietoon, avoimeen tiedonjalostukseen sosiologisessa ja mallipohjaisessa mielessä
    • ehdotusten arvottaminen kvantitatiivisesti vertailemalla ja kvalitatiivisin argumentein


Uutta ajattelutapaa vaativia näkökulmia:

  1. millainen on avointa päätöksentekoa tukeva jaetun tiedon tuottamisen prosessi, johon kaikki voivat osallistua
  2. mitä esteitä avoimelle päätöksentekoprosessille on olemassa ja kuinka niitä voidaan poistaa
  3. kuinka voidaan motivoida eri osapuolia, joita päätöksenteko koskettaa, ottamaan aktiivisesti osaa prosessiin
  4. kuinka 'vanhojen toimijoiden' (puolueet, ammattipäättäjät, virkamiehet, 'kansalaisjärjestöt', toimittajat) roolit muuttuvat uudessa ympäristössä
  5. mitä vaikutusmahdollisuuksia aukeaa uusille toimijoille (yksittäiset kansalaiset, verkostot, järjestöt jne.)


Motivaatio (vanha)

Suomen Kulttuurirahaston Argumenta-instrumentti on ideaalinen pohjustamaan ammattilais- ja kansalaiskeskustelua, jota tarvitaan uudentyyppisen avoimen, keskustelevan ja vertailevan päätöksentekokulttuurin luomiseen. Uusi kulttuuri edellyttää uudenlaisia työkaluja ja yhteisöllisia työtapoja sillä edustuksellinen demokratia nykymuodossaan on tullut murroskohtaan. Tätä väitettä tukevat seuraavat havainnot:

  • Hallinto on jo sitoutunut tietolähteiden avaamiseen. Tämä johtaa automaattisesti avoimempaan päätöksentekoon
  • motivation: we are in a hurry to re-organize the democracy, the floodgates have been opened and people are willing to work together. Wikipedia is the constant reminder of that.


Tämänhetkinen tilanne - ongelmia ja haasteita

  • Alan Daul and Julie Dwyer: "In many cases, end-of-the-line review cannot repair mistakes or omissions made early in the regulatory development proces of fill data gaps. BUT this is exactly what happens at the moment! Cf. the article where the Finnish professors complained about not being consulted on the economic crises enough. Experts need to fill in information about data, methods etc. from the beginning to take the decision process to a 'proper' ending.
  • FUNDING: Peer-to-Patent needed outside funding to get the whole exercise going. Incentives are needed (cf. tax breaks, UPJ, conversion of onors to real money etc.)
  • Kuinka luoda iso kuva ymmarrettavaksi tieteessa?
  • ontologia vaikea luoda (community tagging), kuinka visualisoida isosta kuvasta puuttuvat palaset joihin ryhman huomio on saatava kohdistumaan?
  • voidaan ehka keskittya monitieteiseen teknistieteelliseen tyohon (vrt. naivit talousmallit, joiden yhteistoimintaa tutkitaan vahan)



Rewards (why would people use the system if they are not getting paid physically?):

  1. get power (affect decisions)
  2. get money (business perspective or salary)
  3. get onors (academic and sosiological prowess)
  4. get rewarded based on the success of the outcome ("performance management")
  5. get better living standards (life quality index stockmarket)

Make all these exchangeable!


Katso myös


Edellisiä teemavaihtoehtoja hakemuksen rungoksi

  • Teemavaihtoehto-1: Yhteistyöllä avoimeen päätöksentekoon
  • Teemavaihtoehto-2: Välillinen demokratia uuden teknologian ja verkkoyhteisöllisyyden puristuksessa


Lisäehdotuksia työpajasarjan keskustelunaiheiksi:

  1. YK 2.0 (olennaisesti samoja piirteitä kuin nyt yo. listalle nostetussa wikigovernment-aiheessa)
  2. sähköinen äänestäminen (olennainen osa tulevaa avointa päätöksentekoympäristöä. Pitäisikö kuitenkin keskittyä keskittyä 'vaikeampiin' ei-teknisiin aiheisiin enemmän?)
  3. Verkon elämystilat ja yhteisten asioiden hoito


Edellisiä ohjelmaversioita

Ohjelmaversio-1

  1. Demokratian paradigma - välillisen demokratian konsepti tiensä päässä
    • Mikä on tämänhetkinen tilanne?
    • Mitä kohti olemme kulkemassa?
      1. yhteisöllinen päätöksenteko
      2. yksilöllinen päätöksenteko
      3. jatkuva päätöksenteko
      4. asiavaihtoehtoihin pohjautuva päätöksenteko
      5. tietopohjainen päätöksenteko (avoin tieto)
      6. avoin päätöksenteko
      7. vertailukelpoinen päätöksenteko
  2. Uudet toimijat (paradigman muutokset)
    • lasten ja nuorten verkko-osallistuminen
    • Kuinka kansalaiset ja poliittiset päättäjät voivat toimia yhteistyössä (keskustelijoina kuntapäättäjät ja kansalaisaktiivit)
    • Onko kuntalaistasolta lähtevä ehdotusten tekeminen ja haastaminen häiriköintiä ammattipäättäjien näkökulmasta vai löytyykö uskoa joukkoälyn toimivuuteen
    • Miten molemmat ryhmät tarvitsevat apua informaation tuottamisessa ja analysoinnissa
    • Kuinka tieteentekijät ja ei-tiedeorientoituneet maallikot voivat vuorovaikuttaa ja toimia toistensa tuottaman information hyötykäyttäjinä ja jatkojalostajina (keskustelijoina tutkijat ja kansalaisaktiivit)
    • kansalaisjournalismin/kansalaistieteen suhde 'oikeaan' journalismiin/tieteeseen
    • massojen tuottaman tiedon (citizen science) hyödyntäminen oikeassa tieteen teossa, 'takaisinkytkentä tiedon tuotossa
    • Asialistan ja Opasnetin samanlainen toimintafilosofia
    • Kuinka virkamiehet ja kansalaisjärjestöt/yritykset voivat tehdä yhteistyötä (keskustelijoina esim. kuntasuunnittelija ja asunto-osakeyhtiön osakas)
    • hankevalmistelussa (kuinka valita optimaalinen hanke kokonaisuuden kannalta useasta kilpailevasta hankkeesta)
    • hankkeen toteutuksessa (seuranta ja kritiikki)
    • tiedon keruussa toteutetun hankkeen suhteen (pohjaksi uusille hankkeille)
  3. Uudet toimintatavat (paradigman muutokset)
    • tulevaisuuden päätöksentekomallit
    • Aloitteellisuus ja vaikuttaminen verkossa
    • Uuden päätöksentekoprosessin kaikkien vaiheiden pitäisi ovat avoimesti seurattavissa. Nämä vaiheet sisältäisivät mm. ideoiden ja ehdotusten vertailun perustuen yhteisesti sovittujen kriteerien käyttöön ja uusiin sosiaalisen median työkaluihin.
    • Miten ideoita, ehdotuksia ja niiden toteutuksen vaikutuksia olisi mahdollista arvioida tieteellisesti niin kvantitatiivisia kuin kvalitatiivisiakin menetelmiä käyttäen?
    • verkostojen yhteistyö
    • Verkostojen potentiaalinen kollektiivinen asiantuntemustaso on paljon suurempi kuin perinteisillä päätöksentekoon osallistuvilla ryhmillä
    • Miten avoin päätöksenteon toimintamalli mahdollistaisi ideoiden ja täytäntöönpantujen päätösten vaikutusten arvioinnin sekä kokonaisuuden että yksilön tai tietyn ryhmän toiveiden ja tavoitteiden kannalta?
    • Kuinka sovittaa yhteen kovat luonnotieteet ja pehmeät ihmistieteet, tai vastaavasti, kovat arvot ja pehmeät arvot
    • tämä kysymys on erittäin tärkeä jotta matemaattis-luonnotieteellistä koulutusta omaamattomat eivät joudu suljetuksi pois väittelystä. Toisaalta, kaikkea ei voi arvioida kvantitatiivisesti ja objektiivisesti, joten yhteismitallisen 'valuutan' löytäminen edellyttää myös pehmeiden tieteiden ja arvojen käyttöä keskustelussa.
    • vielä haastavampi on kysymys, kuinka saada saman keskustelun piiriin tieteellisen koulutuksen saaneet ja ne, jotka eivät koe tiedemaailmaa ylipäätään millään lailla itselleen tärkeäksi
    • Mitä mahdollisuuksia on kollektiivisen asiantuntijatyöskentelyn käynnistämisessä yhteiskunnallisessa kaavassa
    • Esimerkkijä tapauksista joissa riippumatonta asiantuntijamielipidettä tarvitaan nopeasti: Nokian vesikriisi, Islannin tulivuorenpurkaus, finanssikriisi, vaalirahoituskriisi, jne.)
    • Mistä luotettavaa tietoa, mikä sitouttaa asiantuntijat kontributioimaan, miten estää politisoituminen?
    • Voidaanko käsite laajentaa hitaampiin yhteisiin ongelmiin kuten ilmastonmuutos tai ongelmiin, jotka koskettavat vain pientä osaa väestöstä
    • Miten soveltaa arvostusteoriaa esim. tieteentekijöiden kannustamiseen sisällöntuotantoon?
    • Hyväksyttyjen totuuksien haastaminen: esim. eläkepommi, budjettijournalismi
    • Miten suuri yleisö voi auttaa motivoimaan asiantuntijoita kommentoimaan julkisella areenalla
    • Mitä jos tieteelliset argumentit eivät vakuuta suurta yleisöä
    • Tutkimuksen politiikka-relevanssin osoittaminen kvantitatiivisesti
  4. Uudet työkalut
    • mahdollistavat asioiden tarkastelun monesta eri näkökulmasta esimerkiksi valituista kriteereistä riippuen
    • mahdollistavat ratkaisuehdotusten vaikutuksen ennustamisen
    • mahdollistavat ratkaisuehdotusten vaikutusten vertailun
    • mahdollistavat ennestään toteuttettujen valintojen vaikutusten seuraamisen ja hyödyntämisen tulevia päätöksentekotilanteita varten
    • mahdollistavat avoimen väittelyn joka perustuu avoimesti saatavilla olevaan informaatioon ja testattavissa oleviin väitteisiin.
  5. Uusi yhteiskunta
    • Johtaako uudentyyppinen päätöksenteko muidenkin yhteiskunnallisten instituutioiden uudistustarpeeseen
    • Voidaanko ja pitääkö uudistusprosessi rajoittaa vain tietyille aloille
    • Avoimmuuden negatiiviset puolet
    • vastarannan kiisket ('denialistit')
    • tiedon ja tulosten tahallinen vääristely suuryritysten tai valtiollisten toimijoiden taholta
    • Pitääkö avoimeen tiedontuotantoon, arviointiin ja politiikkaan osallistuminen palkita
    • rahallisesti?
    • sosiaalisin arvostuspistein? Mitä ne voisivat olla ja miksi niitä haluttaisiin kerätä?
    • Esim. Simupediaa eivät kaikki voi (koulutustasosta riippuen) käyttää esim. mallien luontiin. Miten siis estää kahden kerroksen väen syntyminen? Kuinka pitkälle voidaan oikeasti häivyttää raja osallistuvan joukon ja (passiivisesti) seuraavan joukon valilta?
Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Argumenta&oldid=4487”