Keskustelu:Energiantuotannon terveysvaikutukset Suomessa

Talousvaliokunnan lausunto ydinvoiman lisärakentamisen käsittelystä eduskunnassa

• Ydinvoimaloiden terveyshaittojen on osoitettu olevan pienempiä kuin fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuvat haitat. Normaalikäytössä ydinvoimalaitos on terveyden kannalta lähes riskitön. Riskit liittyvät polttoaineen eli uraanin hankintavaiheeseen, mahdollisiin voimalaitosonnettomuuksiin sekä käytetyn polttoaineen käsittely- ja varastointivaiheeseen. Louhinnan osalta valiokunta toteaa, että riskit vastaavat muusta kaivostoiminnasta aiheutuvia riskejä. Ydinpolttoainetta tarvitaan määrällisesti huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi kivihiiltä, mikä vähentää polttoaineen kuljetuksia ja sitä kautta terveysriskejä. Myöskään polttoaineen välivarastoinnista ei aiheudu merkittäviä radioaktiivisuuspäästöjä eikä kerry suuria jätemääriä.
• Merkittävät riskit liittyvät mahdolliseen ydinvoimaonnettomuuteen. Sosiaali- ja terveysvaliokunta painottaa tarvetta suojata ympäristön asukkaita ja varmistaa, että heidän säteilyaltistuksensa jää vaaratilanteessa mahdollisimman vähäiseksi. Uuden teknologian myötä vaaraa laajamittaisesta ydinonnettomuudesta on kyetty pienentämään.
• Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että ydinvoimapaikkakuntien turvallisuus- ja pelastustoimen resurssien riittävyys eri turvatilanteissa varmistetaan ja tarvittaessa täydennetään.

• Talousvaliokunnan koko lausunto luettavissa eduskunnan sivuilta

Ympäristövaliokunnan lausunto ydinvoiman rakentamisesta 15.6.2010

• Elinympäristön merkittävimpiä altisteita ovat ulkoilman pienhiukkaset (1800 ennenaikaista kuolemaa ja syöpää vuosittain), passiivinen tupakointi (lähes 300 tapausta), sisäilman radon, (280 tapausta) auringon ultraviolettisäteily, ympäristömelu sekä kotien kosteusvauriot. Työympäristössä merkittävimpiä olivat työtapaturmat, pölyjen ja kemikaalien aiheuttama ihotautien ja astmariskin lisääntyminen sekä altistuminen työmelulle, kvartsipölylle, dieselpakokaasuille ja hitsaushuuruille
• Myös ydinvoiman terveyshaitat ovat pieniä, kun niitä verrataan fossiilisten polttoaineiden tai puun polton riskeihin taikka säteilyn tai keskeisten ympäristöaltisteiden aiheuttamiin riskeihin. Elin- ja työympäristön kemiallisten ja fysikaalisten altisteiden aiheuttamia ennenaikaisia kuolemia ja syöpiä koskevan uuden tutkimuksen mukaan suurimmat ympäristöstä aiheutuvat riskit johtuvat liikenteen, puun pienpolton, energialaitosten ja muiden lähteiden pienhiukkasista, sisäilman radonista ja auringon ultraviolettisäteilystä.
• Aikaisemmin uraanikaivosten työntekijöiden säteilyannokset olivat korkeita ja heillä todettiin merkittävää keuhkosyövän lisääntymistä. Säteilyaltistus on vähentynyt merkittävästi ja on nyt yleensä turvallisella tasolla.
• Ydinenergialain 6 §:n mukaisesti ydinenergian käytön on oltava turvallista, eikä siitä saa aiheutua vahinkoa ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle.

• Ympäristövaliokunnan koko lausunto luettavissa eduskunnan sivuilta

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunto ydinvoiman lisärakentamisen käsittelystä eduskunnassa

• Ydinvoimaan perustuva tuotanto sisältää terveysriskejä polttoaineen eli uraanin hankintavaiheessa, voimalaonnettomuuden sattuessa sekä käytetyn polttoaineen käsittely- ja varastointivaiheessa. Sen sijaan normaalikäytössä ydinvoimalaitos on terveyden kannalta lähes riskitön.
• Uraanin louhinnasta aiheutuvat terveysriskit vastaavat muusta kaivostoiminnasta aiheutuvia riskejä. Uraanikaivosten terveysvaikutukset ovat samanlaisia kuin esimerkiksi hiilen tai rautamalmin kaivamisesta aiheutuvat riskit. Pitkäaikaisriskiä uraanin kaivamisessa aiheuttaa eniten radonkaasu, jota uraanikaivoksesta joutuu ilmaan ja ympäristöön. Uraanimalmin räjäytys, murskaus ja jauhatus lisäävät radonin vapautumista, samoin radioaktiivista pölyä voi levitä kaivosalueelle. Pölyämistä estetään kastelulla tai peittämällä kasoja kestävillä maakerroksilla.
• Uraanin louhintatavat ovat viime vuosina kehittyneet, mikä on merkinnyt louhintaan liittyvien terveysriskien, erityisesti säteilyaltistuksen, vähentymistä.
• Ydinpolttoainetta tarvitaan määrällisesti huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi kivihiiltä, mikä vähentää polttoaineen kuljetuksia ja sitä kautta kuljetusten terveysriskejä. Ydinpolttoaineen valmistuslaitoksessa kaasumainen uraaniyhdiste muunnetaan uraanioksidijauheeksi, josta puristetaan polttoainetabletteja. Polttoaineen valmistuksesta ei aiheudu merkittäviä radioaktiivisuuspäästöjä eikä kerry suuria jätemääriä. Kuitenkin polttoaineen valmistuslaitoksiinkin liittyy onnettomuusriski, jota ei kokonaan voida sulkea pois.
• Käytetty ydinjäte on radioaktiivista jätettä, jonka aktiivisuus pysyy korkeana vähintään muutaman sadan vuoden ajan. Jätteen aiheuttamat vakavammat riskit liittyvätkin kaukaiseen tulevaisuuteen. Siitä, miten kapselit, joihin jäte varastoidaan, kestävät kymmenien ja satojen vuosituhanten kuluessa ei voi olla täyttä varmuutta. Kaukaisessa tulevaisuudessa kapselien kestävyydelle aiheutuvaa riskiä ei voida luotettavasti ennakoida. Pahimmassa tapauksessa radioaktiivinen aine voisi kapselin rikkoutuessa päätyä pohjaveteen, jos kapselissa oleva keraaminen aine, johon jäte on sitoutunut, alkaisi kapselin rikkoutumisen jälkeen liueta. Pohjaveden mukana radioaktiiviset aineet saattaisivat päätyä maan pinnalle. Toisaalta peruskalliota pidetään tutkimusten perusteella varsin muuttumattomana ja on selvää, että maan pinnalla oleva jäte muodostaa suuremman riskin myös luonnonkatastrofien sattuessa. Valiokunta korostaa kuitenkin myös ylisukupolvisten terveysvaikutusten arvioinnin merkitystä.

• Sosiaali- ja terveysvaliokunnan koko lausunto luettavissa eduskunnan sivuilta