Maahanmuuttajien palvelupolut

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään arviointi. Sivutunniste: Op_fi5926
Moderaattori:Ei ole (katso kaikki) Kuinka ryhtyä moderaattoriksi? Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi5926}}

Kysymys

Maahanmuuttajien koulutus- ja työllistymispolut (MAKO) -hankkeen päätavoitteena on tuottaa tietoa, jonka avulla pystytään systematisoimaan ja kehittämään maahanmuuttajien koulutus- ja työllistymispolkuja siten, että ulkomaalaistaustaisten työllistymisaste nousee ja yhteiskunnallinen osallisuus paranee.

Tämä on hankkeen avoimen arvioinnin tietosivu. Avoin arviointi tukee hankkeen päätavoitetta tarkastelemalla maahanmuuttajien palvelupoluilla kohtaamia haasteita ja nivelkohtia. Arvioinnissa pyritään tunnistamaan jo olemassa olevia ratkaisuja ja niiden kehittämistarpeita sekä mahdollisia uusia ratkaisuja, joilla maahanmuuttajien polkuja työmarkkinoille saadaan sujuvoitettua. Tälle avoimen arvioinnin tietosivulle kootaan hankkeen aikaisemmassa vaiheissa kerätty tieto avoimen arvioinnin pohjaksi ja arvioinnin valmistuttua myös sen tulokset. Koko hankkeen tuloksista tuotettava loppuraportti julkaistaan syksyllä 2020 ja lisätään myös tälle sivulle.

Avoimeen arviointiin osallistutaan tutustumalla tämän wikisivuston materiaaliin ja keskustelemalla sen pohjalta Otakantaa.fi -palvelussa. Keskustelu on auki 9.5.-22.5. ja siihen pääsee tästä linkistä (linkki lisätään).

Avoimen arvioinnin tavoitteena on osallistaa laajempi asiantuntijajoukko mukaan hankkeeseen ja kerätä hankkeen kannalta relevanttia tietoa maahanmuuttajien palvelupolkujen haasteista, ratkaisuista ja lähteistä, joista tietoa on saatavilla. Se ei ole mikä tahansa keskustelupalsta, vaan jatkotyöstöön pääsevät vain asiaan liittyvät ja perustellut kommentit. Väitteitä arvioidaan tutkimustiedon valossa, ja siksi parhaiten voit osallistua tuomalla esiin tutkittua tietoa ja viitteitä. Mielipiteiden ja omien kokemusten kohtelias esittäminen on sallittua, mutta myös niiden hyödyntämistä edistää, mikäli niiden tueksi on tarjota lähteitä ja viitteitä. Parhaiten arvioinnin lopputulokseen voi vaikuttaa, kun noudattaa seuraavia ohjeita:

• Keskustelussa arvostetaan lyhyitä, selkeitä kommentteja.
• Kaikki puheenvuorot tulee kytkeä selkeästi johonkin arvioinnin kohtaan.
• Esitettyihin väitteisiin pyydetään tutkimukseen nojaavia perusteluja, jotka myös linkitetään keskusteluun.
• Mielipiteiden kohtelias esittäminen on sallittua.
• Aiheeseen liittymättömät kommentit poistetaan.
• Henkilöön käyvät kommentit poistetaan.

Avoimen arvioinnin periaatteista voi lukea tarkemmin täällä.

Avoimen arvioinnin kysymys

Mitä ratkaisuja maahanmuuttajien palvelupoluilla kohtaamiin haasteisiin on olemassa ja miten niitä tulisi kehittää?

Oletettu käyttö ja käyttäjät

MAKO-hanke toteutetaan osana valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoimintaa. Hankkeen kuvaus löytyy valtioneuvoston Tietokäyttöön-sivustolta täältä. Tietoa tuotetaan erityisesti julkishallinnon päätöksentekijöiden tueksi työhön, jolla pyritään sujuvoittamaan maahanmuuttajien pääsyä työelämään ja parantamaan tähän tähtääviä palveluita. Hankkeen tuottamat tiedot ovat kuitenkin kaikkien asiasta kiinnostavien hyödynnettävissä ja loppuraportti julkaistaan vapaasti kaikkien saataville.

Osallistujat

Pääasiallinen osallistujaryhmä ovat maahanmuuttajille suunnattujen palveluiden parissa työskentelevät asiantuntijat ja tutkijat. Tämä on kuitenkin avoin arviointi ja kuka tahansa saa osallistuja asetettujen sääntöjen puitteissa.

Avoin arviointi tukee hankkeen muuta tiedonhankintaa, jota on tehty ja tehdään myös jatkossa niin asiantuntijoille kuin maahanmuuttajille suunnatuissa työpajoissa, seminaareissa, fokusryhmähaastatteluissa ja yksittäishaastatteluissa.

Hankkeen toteuttajina ovat Kuntoutussäätiö, Demos Helsinki, Helsingin yliopisto, Oxford Research ja Siirtolaisinstituutti

• Hanketta koordinoi Kuntoutussäätiö, kontaktihenkilö Riikka Shemeikka
• Avoimen arvioinnin toteutuksesta vastaa Oxford Research, kontaktihenkilö Juho-Matti Paavola

Aikataulu

Avoimeen arviointiin liittyvä keskustelu on auki Otakantaa.fi-palvelussa TÄÄLLÄ 9.5. klo 12 - 25.5. klo 12. Tämän jälkeen arvioinnin keskustelut kerätään talteen ja tulokset tiivistetään tälle sivustolle. MAKO-hanke on käynnissä syksyyn 2020 asti ja loppuraportti julkaistaan valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoiminnan julkaisusarjassa syys-lokakuussa 2020.

Rajaus

Avoimessa arvioinnissa keskitytään tarkastelemaan maahanmuuttajien palvelupoluilla kohtaamia keskeisiä haasteita ja niihin olemassa olevia ratkaisuja, niiden toimintaa ja kehittämistarpeita. Olemme aikaisemman tutkimuksen, haastatteluiden sekä 27.4.2020 pidetyn haastekarttatyöpajan pohjalta tunnistaneet keskeisiä haasteita ja joitain ratkaisuja niihin. Lisäksi tarkasteltavaa joukkoa on jaoteltu segmentteihin, joiden palvelupolut ja niissä kohdatut haasteet muistuttavat toisiaan.

Arviointi kehystetään näiden aikaisempien tulosten kautta, mutta jätetään myös mahdollisuus nostaa esiin uusia, vielä mahdollisesti puuttuvia haasteita tai segmenttejä. Arvioinnin lähtökohtia kuvataan tarkemmin seuraavassa kohdassa.

Vaihtoehdot

Hankkeessa aikaisemmin tehdyn työn perusteella on tehty sekä kohderyhmän segmentointia että tunnistettu keskeisimmät haasteet palvelupoluilla.

Segmentit

MAKO-hankkeen kohderyhmää eli työelämään pyrkivät maahanmuuttajat on segmentoitu erilaisiin ryhmiin. Segmentointi perustuu henkilön tarvitsemiin palveluihin ja ne ovatkin ennen kaikkea keino hahmottaa palvelupoluissa olevia eroja ja yhtäläisyyksiä. Ryhmät eivät ole tarkkarajaisia ja yksi henkilö voi kuulua peräkkäin tai yhtäaikaa useampaan näistä segmenteistä kulkiessaan kohti työelämää.

Hankkeessa on tähän mennessä tunnistetut segmentit:

1. Nopeasti työelämään pyrkivät

• Henkilöt, joilla on mahdollisesti laajaakin ammatillista osaamista ja kysyntää työmarkkinoilla, mutta jotka tarvitsevat tukea työllistymiseen (esimerkiksi jotain lyhyitä täydentäviä koulutuksia tai tukea työnhakuun)

2. Korkeakoulutetut

• Henkilöt, joilla on korkeakoulututkinto

3. Ammatilliseen koulutukseen suuntaavat

• Henkilöt, jotka pyrkivät hankkimaan ammatillisen koulutuksen kautta tutkinnon ja pääsyn työmarkkinoille

4. Perustaitojen ja toimintakyvyn vahvistamista tarvitsevat

• Henkilöt, jotka tarvitsevat tukea perustaitojen tai toimintakyvyn vahvistamiseksi ennen kuin pystyvät esimerkiksi hankkimaan ammatillista koulutusta

5. Työvoiman ulkopuolella olevat, kuten toistaiseksi kotona lapsia hoitavat

• Henkilöt, jotka ovat toistaiseksi työvoiman ulkopuolella, mutta voivat mahdollisesti jossain vaiheessa palata takaisin työmarkkinoille

Keskeiset haasteet

MAKO-hankkeessa on tunnistettu viisi keskeistä haastetta, jotka vaikeuttavat sujuvaa etenemistä palvelupoluilla kohti työelämää:

1. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen epätasaisuus

2. Räätälöidyn, monialaisemman ohjauksen puute ja tarve lisätä eri sektoreiden välistä yhteistyötä

3. Sujuva yhteistyö työnantajien kanssa, esimerkiksi räätälöity tuki työpaikalla tapahtuva kielenoppimiseen ja työtehtävien suunnittelu niin, että työnteko onnistuu ja kielenoppiminen toteutuu

4. Alueelliset ja työntekijästä riippuvat erot osaamisen ja tuen tarjonnassa

5. Syrjintä, piilorasismi ja muut rakenteelliset haasteet

Vastaus

Haasteet ja ratkaisut

Alla olevassa taulukossa esitetään hankkeessa tähän mennessä tunnistetut haasteet, niiden osahaasteet, olemassa olevat ratkaisut ja mille segmentille tämä olisi erityisen toimiva ratkaisu. Haasteita ja ratkaisuja muotoillaan edelleen avoimen arvioinnin tulosten pohjalta.

MAKO-hankkeessa esiin nousseet keskeiset haasteet ja niihin tarjottuja ratkaisuja

Haaste	Osahaaste	Ratkaisu	Segmentti
1. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen epätasaisuus	Esim. Henkilöllä ei ole 2. asteen tutkintotodistusta, vaikka osaamista ja työkokemusta on paljon	Osaamisen tunnistaminen TE-toimistossa ostopalveluna oppilaitoksilla: Ohjataan henkilö oppilaitoksiin, josta näyttöön perustuen tunnistetaan osaaminen	Nopeasti työelämään pyrkivät
	Työkykyisten turvapaikanhakijoiden laitostuminen ja verkostojen puute	Startup Refugees -osaamiskartoitukset	Nopeasti työelämään pyrkivät
	Korkeakoulututkinnon maakohtaiset standardit pakottavat aloittamaan opinnot alusta tai etsimään aivan muita töitä	SIMHE-hankkeen palvelut yliopistoissa	korkeasti koulutetut, jotka pyrkivät omalle alalleen “nollasta” ilman sujuvaa suomen kieltä ja/tai tutkinnolla, jota vaikea Suomessa tunnistaa 1:1
2. Räätälöidyn, monialaisemman ohjauksen puute ja tarve lisätä eri sektoreiden välistä yhteistyötä	Kokonaistilanteen arviointi edellyttää usein monialaista, erit. Sote-sektorin ja te-palveluiden yhteistyötä	ATYP-palvelut, eli TE-toimiston, kunnan ja Kelan yhteinen toimintamalli yli 30-vuotiaille.	Perustaitojen tai toimintakyvyn vahvistamista tarvitsevat
	Maahanmuuttajataustaisten nuorten tukeminen	Ohjaamo-palvelut maahanmuuttajille	Kouluutkseen suuntaavat, perustaitojen tai toimintakyvyn vahvistamista tarvitsevat
	Omakielisten orientaatiokoulutusten puute ja vaikeudet hahmottaa suomalaista järjestelmää ja sen palveluja	Infotori, Mainio, IHH eli omankielinen neuvonta; LäksyHelppi aikuisille	Työvoiman ulkopuolella olevat, kuten toistaiseksi kotona lapsia hoitavat
	Henkilöillä on hiljaista osaamista, mutta ei kielitaitoa sen esittämiseksi ja he joutuvat mahdollisesti vuosia kestävään kielikoulutukseen, jonka aikana motivaatio ja into päästä työelämään vähenee	Stadin osaamiskeskuksessa työelämälähtöinen ammatillinen polku, jossa vähimmäiskielivaatimus A1.3.	Perustaitojen ja toimintakyvyn vahvistamista tarvitsevat
3. Yhteistyö työnantajien kanssa, esimerkiksi räätälöity tuki työpaikalla tapahtuva kielenoppimiseen ja työtehtävien suunnittelu niin, että työnteko onnistuu ja kielenoppiminen toteutuu	Sopivien kielitaitovaatimusten löytäminen työpaikalla tapahtuvan kielenoppimisen tukemiseksi	Räätälöity tuki työnantajille	Nopeasti työelämään pyrkivät
	Työntekijöiden ohjaamisessa resurssien puutetta	Räätälöity tuki työnantajille	Nopeasti työelämään pyrkivät
4. Alueelliset ja työntekijästä riippuvat erot osaamisen ja tuen tarjonnassa	Tarjonnan satunnaisuus pienen asiakaspohjan alueilla	Mobiilituki työntekijöille, maakunnalliset palvelut, valtakunnalliset tietovarannot, yhtenä ratkaisuaihiona Sanapaja.edu.fi	Ammatilliseen koulutukseen suuntaavat
5. Syrjintä, piilorasismi ja muut rakenteelliset haasteet		Anonymisoitu rekrytointi	Nopeasti työelämään pyrkivät, korkeakoulutetut

Perustelut

Segmentit ja keskeiset haasteet

Pohjaehdotukset MAKO-hankkeen keskeisiksi haasteiksi ja segmenteiksi luotiin maalis-huhtikuussa 2020 tehtyjen haastatteluiden sekä ohjausryhmän kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta. Ne muotoiltiin lähtökohdaksi 27.4.2020 järjestettyyn haastekarttatyöpajaan.

Haastekarttatyöpaja toteutettiin etätyöpajana Zoomin ja Screen.io -palvelun kautta. Työpajan ensimmäisessä vaiheessa järjestäjät esittelivät segmentit sekä keskustelun pohjana olevat palvelupolkujen keskeiset haasteet. Esitetty lista sisälsi seuraavat vaihtoehdot:

• Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen epätasaisuus
• Räätälöidyn, monialaisemman ohjauksen puute ja tarve lisätä eri sektoreiden välistä yhteistyötä
• Yksilön kertyneiden tietojen keskittäminen ja haasteet tiedonsiirrossa
• Alueelliset ja työntekijästä riippuvat erot osaamisen ja tuen tarjonnassa
• Syrjintä, piilorasismi ja muut rakenteelliset haasteet

Kukin osallistuja sai esittelyn jälkeen kirjata Screen.io palveluun omia ehdotuksiaan keskeiseksi haasteeksi, joita maahanmuuttajat kohtaavat palvelupoluilla. Tämän jälkeen osallistujat äänestivät kahta mielestään merkittävintä haastetta ennakkoon esitettyjen ja osallistujien kirjaamien joukosta.

Alla lista ehdotuksista alkuperäisessä muodossaan sekä suluissa kunkin ehdotuksen saamat äänet. Viisi eniten ääniä saanutta ehdotusta otettiin jatkokehittämisen pohjaksi.

(12) Syrjintä, piilorasismi ja muut rakenteelliset haasteet
(11) Räätälöidyn, monialaisemman ohjauksen puute ja tarve lisätä eri sektoreiden välistä yhteistyötä
(10) Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen epätasaisuus
(5) Sujuva yhteistyö työnantajien kanssa. Räätälöity tuki työpaikalla tapahtuva kielenoppiminen. Tukea työnantajille työtehtävien suunnittelu niin että työnteko onnistuu ja kielen oppiminen toteutuu.
(4) Alueelliset ja työntekijästä riippuvat erot osaamisen ja tuen tarjonnassa
(4) Omakielisten orientaatiokoulutusten puute
(3) Tukien/etuuksien demotivoiva vaikutus
(3) Oppimisen ongelmien tai haasteiden tunnistaminen ja ohjaus
(3) Ovat oikeita haasteita. Lisäisin suomen kielen vaatimuksiin ja osaamiseen liittyvät haasteet
(3) Tarpeettoman korkeat kielitaitovaatimukset sekä työnantajien että koulutuksen järjestäjien toimesta
(3) Nivelvaihekoulutusten puute (esim. A1.3-kielitaidolla ennen ammatillisia opintoja)
(3) Työnantajien ja työkavereiden kouluttaminen - asennevalmennus, mutta ei sillä nimellä = valmius toimia yhteisönä
(2) Yksilön kertyneiden tietojen keskittäminen ja haasteet tiedonsiirrossa
(2) Se, että asioita kehitetään hankemuotoisesti ja turhan harvoin ne jäävät elämään
(2) Pitäisi tarkastella niitä tekijöitä, jotka maahanmuuttajien lähtökulttuureissa estävät heitä integroitumasta Suomeen. Tämä vaikuttaa olennaisesti myös työllistymiseen.
(2) Hukattu ammattiidentiteetti uudessa yhteiskunnassa
(2) Se, että ei ole riittävästi aikaa kohdata ihmistä esim. TE-toimiston palveluissa (vrt. vaikkapa Tanska)
(2) Vahvempi työelämälähtöisyys koulutuksiin. Kaikki eivät opi tai tule oppimaan "täydellisesti" suomen tai ruotsin kieltä, mutta heillä on motivaatiota tehdä työtä ja ovat työkykyisiä.
(2) Osaamisen tunnistamisessa myös yksilön oman osaamisen tunnistaminen, ei vain esim. tutkintojen tunnustaminen.
(2) Maahanmuuttajien omat (yli)odotukset vs. realiteetti
(1) tukitoimet maahanmuuttajataustaisille usein hankemuotoisia ja tietylle kohderyhmälle suunnattuja: yksilö saattaa hieman satunnaisin perustein tulla luokitelluksi johonkin palvelun/tuen kohderyhmään tai jäädä sen ulkopuolelle
(1) Alueellist erot palvelutarjonnassa
(1) Asiakkaan saaminen palvelun pariin ja sitoutuminen / motivaatio
(1) alueelliset erot terveydenhuoltopalveluihin pääsemisessä (esim. traumaperäiset mtt-asiat)
(1) Palvelut linkittyvät maassaolon statukseen (oleskelulupa), ja voivat olla tarvitsijan ulottumattomissa tästä syystä
(1) Puuttuu joltain osin esim. pätevöitymiskoulutus, vaikka osaaminen olisikin tunnistettu. Tästä esimerkkinä sanoisin sairaanhoitajien (EU:n ulkopuolella tutkinnon suorittaneiden) pätevöitymiskoulutuksen pysyvän rahoituksen puute. Tähän tarvittaisiin samanlainen malli kuin lääkäreillä. Nyt sitä on kehitetty SOTE-Silta ESR-hankkeessa.
(1) Toimeentulon tuomat esteet
(1) neljännen sektorin toimijoiden mukaanotto viranomaisprosesseihin koko Suomessa samalla tavalla / osaamisen tunnustaminen / yhteistyö - ovat luotettuja avainhenkilöitä, miten tuettavan oikeusturva varmistetaan
(1) Kielikoulutuksen riittämättömyys
(1) Yrityskontaktien ja muiden verkostojen puute ( työvoimakoulutukset pitäisi toteuttaa vain REKRY-muotoisina, jolloin yritykset ja työpaikat ovat mukana alusta asti ja työllistyminen on todennäköisintä)
(1) Unelmoimisen oppimisen osaaminen, motivaatio, oma arvo, itsetunto - tärkeitä peruskiviä kaikille muille toimille, mm. mt-asioihin liittyvä asia
(1) Maahanmuuttanut asiakas ei oman kulttuurtaustansa vuoksi alkuvaiheessa pysty hahmottamaan vielä suomalaisen kulttuurin vaikutusta viestinnässä. Esimerkiksi pientä valtaetäisyyttä, osallisuuden lähtökohtia tai oman toimijuuden suurta painoarvoa. Ohjaaja ei taas tunnista näiden haasteellisuutta omassa ohjausvuorovaiktuksessaan. Viestinnällisten tekijöiden tunnistaminen olisi tärkeää kun tullaan eri kulttuuritaustoista.
(1) Kolmannen sektorin yhteistyön lisääminen osana palvelupolkua
(0) Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen epätasaisuus
(0) Nämä kaikki haasteet ovat tuttuja jo vuosikymmenien ajalta. Olennaista on, miksi niille ei ole tehty mitään?
(0) Maakunnalliset erot esim. luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen saatavuudesta ja sisällöt
(0) sopivien koulutusten saatavuus ja tieto niistä
(0) Tiedonsiirto-ongelmat GPDR:stä johtuen
(0) Ammatillisten verkostojen puute
(0) Sähköinen hakuprosessi niin koulutukseen kuin työelämäänkin
(0) Reagoinnoin puute ongelmiin esim. kotokoulutuksessa
(0) Korkeakouluopintoihin valmentavien koulutusten vähäisyys
(0) Perhenyhdistämisen ongelmatiikka
(0) Mahdollisuus osa-aikaisiin työsuhteisiin (perehdytys!)
(0) Koto-koulutuksen joustamattomuus: jos opp. ongelmia tai sairastumista, voi pudota pois. Ei välimuotoista tai toiminnallista koulutusta työorientoituneille luki-vaikeuksia omaaville.
(0) Korkea rima paikallisten kielten käytössä
(0) Pitää nähdä ihminen eikä kulttuuri.
(0) DD6 -lausunnot TE-hallinnossa ja niiden "kertakäyttöisyys" koulutuksissa
(0) Kielitaito

Ratkaisut

Työpajan toisessa vaiheessa osallistujat jaettiin satunnaisesti viiteen ryhmään, joista kukin sai tehtäväkseen fasilitaattorin johdolla löytää yhteen keskeiseen ongelmaan olemassaolevia ratkaisuja. Ryhmässä kukin osallistuja työsti ensin itsenäisesti yhden ratkaisuehdotuksen, joka kirjattiin Screen.io-alustalle. Tarkoitus oli kirjata ratkaisuun:

• MIKÄ: Olemassaoleva ratkaisu
• KENELLE: Mitä kohderyhmiä ratkaisu nykyisellään tukee ja tavoittaa?
• MILLOIN: Minkälaisissa tilanteissa tämä ratkaisu hyödyttää tätä tai näitä kohderyhmiä?
• KEHITTÄMINEN: Miten ratkaisua voitaisiin vielä parantaa? Miten ratkaisun hyödyt saadaan vielä paremmin irti?

Tämän jälkeen kukin esitteli omaa ratkaisuaan ja näiden pohjalta käytiin keskustelua, jota fasilitaattori kirjasi ylös. Työpajan lopuksi vielä kukin ryhmä esitteli käytyä keskustelua. Alla on summattu kunkin ryhmän esittämät ratkaisut alkuperäisen muotoilun ja ryhmässä käydyn keskustelun pohjalta.

Haasteryhmä 2: Räätälöidyn, monialaisemman ohjauksen puute ja tarve lisätä eri sektoreiden välistä yhteistyötä

Ratkaisu 1: Action! -projekti
Kohderyhmä: Maahanmuuttajat joilla oli lähtömaassa tekninen koulutus saivat räätälöidyn koulutuksen ja pääsivät harjoittelemaan sitoutuneisiin yrityksiin (yritykset maksoivat osallistumisesta)
Kehittäminen: projekti oli erittäin toimiva, mutta jäi kokeiluksi. Pysyvämpi toimintamalli?

Ratkaisu 2: Kansallinen Talent Boost ohjelma
Kenelle: Tarkoitettu Suomessa toimiville yrityksille, jotka haluavat palkata kansainvälisiä osaajia / korkeasti koulutetut
Kehittäminen: ohjelma, ei pysyvä rakenne

Ratkaisu 3: Yliopistoiden (ei tiedossa miten yleistä) työnantajien edustajille järjestämät rekrytointiseminaarit ja vastaavat
Kohderyhmä: Korkeasti koulutetut
Kehittäminen: Nykyisellään rekrytointiseminaarit ovat riippuvaisia yliopistojen aloitteesta/toiminnasta

Ratkaisu 4: Helsingin kaupungin kokeilut
Kohderyhmä: Kokeiluissa tavoitteena aktivoida maahanmuuttajanaisianaisia jotka ovat olleet pitkään työttöminä.

Ratkaisu 5: Työnohjaus - työnohjaajan avulla selvittämään työllistymisen esteitä ja solmimaan kontakteja työelämään

Ratkaisu 6: Vantaan kaupungin Tsempataan yhdessä - kumppanuudella työelämään! -hanke, jossa tehty yhteistyötä järjestöjen kanssa
Kohderyhmä: Pitkään maassa olleiden maahanmuuttajien työllistymiseen ja kotoutumisen edistämiseen.
Kehittäminen: Hankkeen mallista esimerkkiä muihin kaupunkeihin?

Ratkaisu 7: Työttömien terveystarkastukset
Tavoitteena työllistymiseen vaikuttavien terveydellisten seikkojen, työkyvyn ja mahdollisten oppimisvaikeuksien selvittäminen

Ratkaisu 8: Ohjaamo
Kohderyhmä: nuorille, matalan kynnyksen palvelu, yhteistyö yli sektorirajojen.
Kehittäminen: Kuinka huolehditaan että jokainen pääsee Ohjaamon palveluihin kiinni

Ratkaisu 9: Palvelutori

Ratkaisu 10: Vauhdittamo
Vauhdittamo-palvelupisteet luoneet hienoja monialaisia palvelukokonaisuuksia.
Kohderymä: yli 30-vuotiaille

Ratkaisu 11: Osaamiskeskukset
Yhteistyö TE-toimisto, Sosiaalipalvelut, opettajat, ohjaajat jne.
Kohderyhmä: ammatilliseen koulutukseen suuntautuvat tällä hetkellä

Ratkaisu 12: Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP-palvelut)
TE-toimiston, kunnan ja Kelan yhteinen toimintamalli
Kohderyhmä: Pidempään työttömänä olleet työnhakijat.

Ratkaisu 13: International House Helsinki
IHH tarjoaa uusille maahanmuuttajille tietoa käytännön asioista saman katon alta.
Kohderyhmä: Palvelu on tarkoitettu hiljattain pääkaupunkiseudulle tulleille maahanmuuttajille sekä yrityksille ja työnantajille ulkomaisen työvoimaan ja sen rekrytointiin liittyvissä kysymyksissä.

Ratkaisu 14: Kotoutumisen tukena - työkalu
Työkalun avulla kolmannen sektorin palvelut löytyvät esim TE toimiston virkailijalta.

Ratkaisu 15: Helsingin kaupunki - spouse programme
Kohderyhmä: Räätälöity polku partnereille

Muita kommentteja haasteesta:

• Verkostoyhteistyön roolia ei pitäisi unohtaa, asiakkaan verkoston kartoitus ja yhteydenpito, jotta kaikki vie asiakasta samaan suuntaan.
• Alkuvaiheen kartoittaminen ja ohjaus, miten tätä pystyisi kehittämään? Voisiko räätälöidymmät palvelupolut olla ratkaisu?
• Kuinka digitaalisilla palveluilla voitaisiin tarjota ratkaisuja, missä asiakas pystyisi kysymyksiin vastaamalla saada itselleen muotoillun palvelupolun?
• Kotivanhemmille suunnattu ohjaus pitäisi olla neuvoloissa.

Haasteryhmä 4: Alueelliset ja työntekijästä riippuvat erot osaamisen ja tuen tarjonnassa

Ratkaisu 1: Asiakaspohjan kasvattaminen ja sitä myötä paraneva tarjonta esim. maakunnallisilla palveluilla
Kenelle: Yksilöllistä palvelua tarvitseville
Milloin: Vaihtuviin tilanteisiin tarvitaan oikea-aikaista tarjontaa
Kehittäminen: Joidenkin palvelujen pitäisi olla valtakunnallisia (esim. ruotsinkielen kotokoulutus verkossa valtakunnallisesti; joillekin ammattiryhmille valtakunnallinen pätevöitymis/täydennyskoulutusmalli)

Ratkaisu 2: Mobiilituki ja valtakunnalliset tietovarannot
Kenelle: kun s2-tuetut ammatilliset perustutkinnot alentavat kielitaitovaatimuksia opintoihin pääsyyn, tarvitaan tueksi https://sanapaja.edu.fi -tyyppisiä palveluja toiselle asteelle

Ratkaisu 3: Etäyhteyksien lisääminen erilaisissa palveluissa ja koulutustarjonnassa
Kotokoulutukset, yhteiskuntaorientaation koulutusjaksot, ohjaus- ja neuvontapalvelut

Ratkaisu 4: Tiedon jakaminen hyvistä käytännöistä ja palveluista
Esim. valtakunnallisten hankkeiden kautta ja tieto-, neuvonta-, ja ohjaushenkilöstön säännöllisissä kouluttautumisissa

Ratkaisu 5: Valtakunnallinen etäneuvontapalvelu
Omalla kielellä palveleva puhelin: Infotorin/Mainion/IHH:n kaltaisten palvelujen (eli omankielisen neuvonnan) saavutettavuutta pitäisi parantaa. Jos voisi soittaa ja kysellä perusasioista ja saada vastauksia omalla kielellään, voisi eri puolilla maata paremmin päästä kärryille tämän maan kummallisen monimutkaisista systeemeistä.

Ratkaisu 6: OSKE:n "polut" (A1.3-tasolta) aitoina polkuina ammatillisiin opintoihin
Kenelle: LK-taustaiset, "myöhään tulleet", kotiäiteinä kotoutuneet
Milloin: kaikille, jatkuvasti - ei vain kotoutujille
Kehittäminen: työnantajayhteistyö, mobiilisovellukset, ohjauksen lisääminen, 3.sektori (esim. SPR:n LäksyHelppi aikuisille)

Ratkaisu 7: Non-stop koulutuslupaus
Kenelle: ammatilliseen koulutukseen kaikille maahanmuuttajille; alueellisen tarjonnan puitteissa

Ratkaisu 8: Opettajakoulutuksen aikana huomioita maahanmuuttajien haasteisiin
Yksi keino kerätä enemmän käytännön kokemusta monikulttuurisista-/kielisistä kouluista opintojen aikana; Toinen keino keskustella opiskelijoiden toiveista muidenkin kuin opettajien kanssa

Haasteryhmä 5: Syrjintä, piilorasismi ja muut rakenteelliset haasteet

Ratkaisu 1: Yksilölähtöiset “käyttäytymistavat”
Asiallinen tiedotus, vaikeneminen, pidättäytyminen provosoitumasta, jos kokee rasismia. Tunteiden tunnistaminen ja sanoittaminen.
Kenelle: Niille, jotka haluavat käyttäytyä ja tehdä fiksusti, mutta eivät huomaa ja tunnista käytöstään. Niille, joilla ei ole tietoa. Niille jotka ovat vaikutuksille alttiita tai elävät kuplassa. Milloin: kun on rauha kertoa ja selittää, kun tilanne tulee lievänä kohdalle, auttaa myös jälkipuinnissa. Silloin kun joku vahingoittaa käytöksellään mainettaan, pärjäämistä, selviytymistä, esimerkiksi sellaisissa tilanteissa, missä ennakkoluuloista/vääristä käsityksistä ponnistava nurja suhtautuminen työkaveriin näyttäytyy huonona käytöksenä. Jonkin verran jo nyt on somessa asiallista oikaisua ja trollien huomiotta jättämistä.

Ratkaisu 2: Erilaiset moninaisuuskoulutukset työpaikoilla
Kenelle: kaikille työyhteisöille
Milloin: jos työyhteisössä on esimerkiksi vieraskielisiä. Tämä pätee myös muunlaiseen erilaisuuteen, kuten vammaisuuden kohtaamiseen.
Kehittämisehdotus: tämän pitäisi olla systemaattisesti ja helposti hyödynnettävissä, tällä hetkellä ei tavoita riittävästi erityisesti pieniä ja keskisuuria työyhteisöjä.

Ratkaisu 3: Vahva yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoperusta korkeakouluissa
Kenelle: koskee kaikki opiskelijoita ja henkilökuntaa.
Kehittäminen: arvojen ja periaatteiden kääntäminen käytännön toimintatavoiksi ja linjauksiksi on vielä haasteellista ja tähän tarvitaan tukea, lisää oppimista, jotta tosiasiallinen yhdenvertaisuus toteutuisi ja periaatteet saataisiin käytäntöön.

Ratkaisu 4: EHJÄ ry:n Kannustavat Kokemukset -toiminta
Kenelle: jo olemassa oleva toiminta, joka on suunnattu 14–29-vuotiaille maahanmuuttajataustaisille nuorille, joilla on oma motivaatio työnhakuun ja tarvitsevat siihen apua. Poistetaan mm. sähköisen työnhaun haasteet, kun autetaan konkreettisesti työnhaun kaikissa vaiheissa. Mukaan voivat tulla kesä- ja osa-aikatyötä hakevat opiskelijat, erilaisia työharjoittelu- ja työkokeilupaikkoja etsivät nuoret sekä ammattiin valmistuneet nuoret, jotka etsivät työpaikkaa. Kohderyhmänä ovat myös alueen työnantajat. Saatetaan yhteen nuoret ja työnantajat, tuodaan työnantajille tietoisuuteen maahanmuuttajataustaisten nuorten potentiaali ja motivoituneisuus. Puretaan ennakkoluuloja ja virheellisiä käsityksiä. Työnantajille myös usein ”turvallisempaa”, kun mukana on kolmas osapuoli, joka tukee sekä työnantajaa että nuorta.
Kehittäminen: edelleen voisimme edistää enemmän työnantajien ja nuorten kohtaamista erilaisilla tavoilla ja tuoda enemmän esiin onnistumistarinoita.

Katso myös

Muita tärkeitä, aiheeseen liittyviä sivuja ja linkkejä.

Kommentoi arviointia

Voit kommentoida mitä tahansa arvioinnin sivua tässä. Selkeyden vuoksi kirjoita alempaan kenttään sen sivun nimi, jonka asioita kommentoit.