Kotimaisen kalan edistämisohjelma

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 11. maaliskuuta 2020 kello 15.39 – tehnyt Jouni (keskustelu | muokkaukset) (→‎Perustelut)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun



Kysymys

Mikä olisi kalansyönnin lisääntymisen terveysvaikutus Suomessa?

Oletettu käyttö ja käyttäjät

Tässä arvioinnissa tarkastellaan skenaarioita, joissa suomalaisten kalansyöntiä lisättäisiin kotimaisen kalan edistämisohjelmalla. Tietoja käyttäisivät mm. Luke, MMM ja YM.

Osallistujat

Rajaus

Tilannetta tarkastelleen toisaalta toteutuneeseen 2017 tilanteeseen ja toisaalta skenaarioihin vuodelle 2027, kun on joko lisätty kotimaisen kalan tuotantoa tai tuontia.

Vaihtoehdot

  • Kotimaisen kalan käytön lisääminen
  • Viljellyn kalan tuonnin lisääminen

Aikataulu

Alustavia arvioita pyritään tuottamaan maaliskuun 2020 aikana.

Vastaus

Tulokset

Arviointimallin keskeiset tulokset.

Päätelmät

Vastaus arvioinnin pääkysymykseen ja muihin kysymyksiin tulosten perusteella.

Perustelut

Data

Kalansyönti Suomessa eri skenaarioissa (milj kg/a kokonaiskalana)
Kalaryhmä BAU 2017 Kotimainen edistäminen Tuonnin edistäiminen
Kirjolohi suomalainen 11 45 11
Kasvatettu muu suomalainen 1 8 3
Silakka 4 18 8
Kaupallinen luonnonkala 6 12 8
Vapaa-ajan saalis 20 20 20
Tuontilohi 36 38 67
Tuontikirjolohi 8 8 17
Muu tuonti 28 28 28

Eräs keskeisistä terveysvaikutuksiin vaikuttavista oletuksista on, kuka lisääntyneen kalan söisi. Mahdollisia tapoja ajatella:

  • Syöntiä muutetaan nykysyönnin suhteessa.
  • Jokainen suomalainen syö vakiomäärän kalaa enemmän.
  • Kalansyönnin edistämistä suunnataan tietyille väestöryhmille, ja vaikutukset tulevat siellä (mihin?).
  • Vaikutukset jakautuvat satunnaisessa määrin eri yksilöille.

Laskenta

Avoimen arvioinnin mallikoodi on kirjoitettu R:llä ja se löytyy Githubista.

Data

Mitä kaikkea kuuluu vähäiseen hedelmien tai vihannesten syöntiin?

  • Vähähedelmäinen ruokavalio: hedelmien kulutus alle 3 annosta päivässä (310 g yhteensä) (sisältää tuoreet, pakastetut, keitetyt, säilötyt ja kuivatut hedelmät mutta ei sisällä hedelmämehuja tai suolaan tai etikkaan säilöttyjä hedelmiä) http://www.healthdata.org/terms-defined. Diet low in fruits: Consumption of less than 3 servings (310 g total) of fruits per day (includes fresh, frozen, cooked, canned, or dried fruit but excludes fruit juices and salted or pickled fruits).
  • Vähävihanneksinen ruokavalio: vihannesten kulutus alle 4 annosta (400 g yhteensä) (sisältää tuoreet, pakastetut, keitetyt, säilötyt ja kuivatut vihannekset mukaan lukien palkokasvit mutta ei sisällä suolaan tai etikkaan säilöttyjä vihanneksia eikä pähkinöitä, siemeniä tai tärkkelyspitoisia vihanneksia kuten perunaa tai maissia). Diet low in vegetables: Consumption of less than 4 servings (400 g total) of vegetables per day (includes fresh, frozen, cooked, canned, or dried vegetables including legumes but excluding salted or pickled, juices, nuts and seeds, and starchy vegetables such as potatoes or corn).

Luken tilastoista löytyy tietoja kalansyönnistä Suomessa. Järvikalaa ei ole eritelty, mutta muut kuin viljellyt ja merilajit ovat yhteensä 2.6 kg/a henkeä kohti. [3]. Kalansyöntidatat löytyvät myös Opasnetistä op_en:Goherr: Fish consumption study.

Voiko DALYt muuntaa euroiksi, ja miten se tehdään?

  • Drake ehdottaa globaalin arvon päättämistä DALYn hinnaksi, samaan tapaan kuin 1,25 dollarin alittava päivätulo on määritelty absoluuttiseksi köyhyydeksi. Tällöin kaikki tuota hintaa kustannustehokkaammat toimet kannattaisi tehdä joko kansallisin, tai jos se ei jostain syystä onnistu, kansainvälisin toimin. Hän ei kuitenkaan ehdota suuruutta tälle hinnalle.[1]
  • Brent on analysoinut implisiittisiä hintoja DALYlle Global Fund for AIDS, Tuberculosis, and Malaria -säätiön rahoituspäätöksistä. DALYn hinta näyttää olevan 6300 USD kaikille taudeille keskimäärin, ja 11900 USD erityisesti HIV/AIDSille[2]. Globaalit luvut ovat toki pienemmät kuin mitä rikkaissa länsimaissa katsottaisiin aiheelliseksi käyttää.
  • Erilaisista arvioinneista löytyy vaihtelevia lukuja yhden DALYn rahalliselle hinnalle. Esimerkiksi IOMin Shecan-projekti käytti arvoa 50393 €/menetetty elinvuosi[3], ja IGCB(N)-meluarviointiryhmä käyttää arvoa 60000 GBP/QALY (laatupainotettu elinvuosi) mutta samalla toteaa, että eri arvioinneissa arvot voivat vaihdella välillä 29000 - 130000 GBP/QALY[4][5].
  • Berryn ja Flindellin mukaan Isossa-Britanniassa käytäntö on muodostunut sellaiseksi, että lääkkeet tai muut lääketieteelliset toimenpiteet saavat kansallisessa terveysjärjestelmässä helposti puollon, jos ne tuottavat yhden terveen elinvuoden alle 20000 GBP:n kustannuksilla. Tyypillisesti toteutetaan hankkeita tasolla 30000 GBP/QALY, mutta hankkeilta hinnaltaan yli 50000 GBP/QALY vaaditaan erityisiä perusteluja[6].
  • Toisaalta Hammitt todistelee, että hinta per tilastollinen elämä (value per statistical life, VSL) ja hinta per DALY muuttuvat epälineaarisesti suhteessa toisiinsa, eikä näin ollen olisi mahdollista käyttää hyvinvointimuutoksen mittarina vakiolla kerrottua DALY-arvoa, ainakaan taloudellisen hyvinvointiteorian (economic welfare theory) puitteissa.[7]

Pitoisuusanalyysien kustannukset on poistettu tästä.

Trikiinin valvontakustannukset: Tämän artikkelin mukaan trikiinin DALYt ovat vain luokkaa 100 DALY/miljardi ihmistä, joten valvonta ei ole mielekästä[8].

Skenaarioista

Tyydyttyneen rasvan ja suolan osalta tarkastellaan sydänmerkkiaterioita. Oletetaan, että kaikki lounasruokaloiden ateriat muuttuvat sydänmerkkiaterioiksi. Väestön suuruudeksi oletetaan nykyinen lounaspaikkaruokailijoiden päivittäinen määrä eli 279000, ja heille oletetaan pysyvä muutos ruokavalioon.

Kun ei murehdita altistusjakaumasta, voidaan keskimääräisestä saannista vähentää vähennys, ja tämä muutos kohdennetaan vain 25-69-vuotiaaseen alaryhmään (jos alaryhmä on kyseiselle vasteelle määritelty). Skenaariossa kerrotaan PAF luvulla, joka saa arvon 1 nykyisellä altistuksella ja arvon 0 suosituksen mukaisella arvolla. Tätäitä laimennetaan altistujien osuudella. Niinpä käytetään tätä kaavaa kertoimen laskemiseksi:

PAF_factor = 1-(reduction / (intake-recommendation)) * eaters / population

Suola:

Sydänmerkki vähensi 2016 suolan saantia 1 g/d eli 4.2-5.2 g/vk eli 10 %. Tässä oletetaan 3.3-5.1 g/vk vähennys eli 0.471 - 0.729 g/d myös viikoloput huomioiden. Jula (2011) arvioi, että 1 g/d vähennys koko väestössä alentaa kustannuksia 70 Me/a. (Tarkista onko tautitaakkaa!)

Suositus on enintään 5 g/d. Nykysaanti (Valsta 2018) on miehillä 8.7 g/d ja naisilla 6.4 g/d ja tätä käytetään tasajakaumana koko väestölle, koska sukupuolia ei tarkastella erikseen.

Rasva:

Sydänmerkkiateria vähensi saantia 14 E%:sta 10 E%:iin. Tässä oletetaan, että vähennys on 22.0-58.1 g/vk.

Suositus on enintään 10 E%.

Valsta (2018): Tyydyttyneiden rasvahappojen osuus kokonaisenergiasta oli naisilla 14 % (28 g/vrk) ja miehillä 15 % (38 g/vrk). Naisilla muuntosuhde on 2 g /d /E% ja miehillä 2.53 g /d /E%, käytetään 2.25 g /d /E%. Grammamääräinen altistus on muutettava energiaosuudeksi.

22.0-58.1 g/vk / (7d/vk) / (2.25 g /d /E%) = 1.397 - 3.689 E%

Näiden tietojen avulla lasketaan PAF-kertoimen jakauma, joka sijoitetaan päätöstauluun päätöksenä Scenario ja vaihtoehtona Action.

Malliparametrit

Malliparametrit saat näkyviin klikkaamalla.



Laskenta

Yleiskuva terveysvaikutusten laskentamallista.

Keskeiset tulosteet

  • Malliajo 5000 iteraatiota 11.8.2019 [4]

+ Näytä koodi

Arviointimallin alustus

  • Linkit vanhempiin ajoihin arkistosta.
  • Malliajo 10.8.2019 toksoplasma korjattu. Stored-versio [5]

+ Näytä koodi

Dioksiini- ja muu valmistelu

  • Linkit vanhempiin ajoihin löytyvät arkistosta.
  • Malliajo 18.6.2019 toimii omalla koneella [6]

+ Näytä koodi

Katso myös

Lähteet

  1. Drake T. (2014) Priority setting in global health: towards a minimum DALY value. Health Economics Letter 23:2:248-252. https://doi.org/10.1002/hec.2925
  2. Brent RJ. (2011) An implicit price of a DALY for use in a cost-benefit analysis of ARVs. Applied Economics 43:11:1413-1421. https://doi.org/10.1080/00036840802600475
  3. Minstry R. (2011) Methodology for valuing health impacts on the SHEcan project. IOM Research Project P937/96. http://ec.europa.eu/social/BlobServlet?docId=10178&langId=en
  4. The Interdepartmental Group on Costs and Benefits Noise Subject Group. (2014) Environmental Noise: Valuing impacts on sleep disturbance, annoyance, hypertension, productivity and quiet. https://assets.publishing.service.gov.uk/government/uploads/system/uploads/attachment_data/file/380852/environmental-noise-valuing-imapcts-PB14227.pdf
  5. The Interdepartmental Group on Costs and Benefits Noise Subject Group (IGCB(N)). (2010) Noise & Health – Valuing the Human Health Impacts of Environmental Noise Exposure. https://khub.net/c/document_library/get_file?uuid=6a229977-e27a-43c5-a780-e224649bd2df&groupId=6197021
  6. Berry BF, Flindell IH. (2009) Estimating Dose-Response Relationships between Noise Exposure and Human Health Impacts in the UK. BEL Technical Report 2009-002. https://webarchive.nationalarchives.gov.uk/20130123222353/http://archive.defra.gov.uk/environment/quality/noise/igcb/documents/tech-report.pdf
  7. Hammitt, J.K. (2013) Admissible utility functions for health, longevity, and wealth: integrating monetary and life-year measures. J Risk Uncertain 47: 311. https://doi.org/10.1007/s11166-013-9178-4
  8. Brecht Devleesschauwer, Nicolas Praet, Niko Speybroeck, Paul R. Torgerson, Juanita A. Haagsma, KrisDe Smet, K. Darwin Murrell, Edoardo Pozio, Pierre Dorny. (2015) The low global burden of trichinellosis: evidence and implications. International Journal for Parasitology 45, 2–3, 95-99. [1] [2]