Kotimaisen kalan edistämisohjelma

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään arviointi. Sivutunniste: Op_fi5923
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi5923}}

Kysymys

Mikä olisi kalansyönnin lisääntymisen terveysvaikutus Suomessa?

Oletettu käyttö ja käyttäjät

Tässä arvioinnissa tarkastellaan skenaarioita, joissa suomalaisten kalansyöntiä lisättäisiin kotimaisen kalan edistämisohjelmalla. Tietoja käyttäisivät mm. Luke, MMM ja YM.

Osallistujat

Jouni Tuomisto, THL

Rajaus

Tilannetta tarkastelleen toisaalta toteutuneeseen 2017 tilanteeseen ja toisaalta skenaarioihin vuodelle 2027, kun on joko lisätty kotimaisen kalan tuotantoa tai tuontia.

Vaihtoehdot

Kotimaisen kalan käytön lisääminen
Viljellyn kalan tuonnin lisääminen

Aikataulu

Alustavia arvioita pyritään tuottamaan maaliskuun 2020 aikana.

Vastaus

Tulokset

Arviointimallin keskeiset tulokset.

Päätelmät

Vastaus arvioinnin pääkysymykseen ja muihin kysymyksiin tulosten perusteella.

Perustelut

Data

**Kalansyönti Suomessa eri skenaarioissa (milj kg/a kokonaiskalana)**
Kalaryhmä	BAU 2017	Kotimainen edistäminen	Tuonnin edistäiminen
Kirjolohi suomalainen	11	45	11
Kasvatettu muu suomalainen	1	8	3
Silakka	4	18	8
Kaupallinen luonnonkala	6	12	8
Vapaa-ajan saalis	20	20	20
Tuontilohi	36	38	67
Tuontikirjolohi	8	8	17
Muu tuonti	28	28	28

Eräs keskeisistä terveysvaikutuksiin vaikuttavista oletuksista on, kuka lisääntyneen kalan söisi. Mahdollisia tapoja ajatella:

Syöntiä muutetaan nykysyönnin suhteessa.
Jokainen suomalainen syö vakiomäärän kalaa enemmän.
Kalansyönnin edistämistä suunnataan tietyille väestöryhmille, ja vaikutukset tulevat siellä (mihin?).
Vaikutukset jakautuvat satunnaisessa määrin eri yksilöille.

Laskenta

Avoimen arvioinnin mallikoodi on kirjoitettu R:llä ja se löytyy Githubista.

Katso myös

Lähteet