Ruuhkamaksu Helsingissä

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi5892
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi5892}} Huom! Käytät vanhoja parametreja (todennäköisesti stub). Käytä mieluummin parametria edistyminen = Raakile.

Kysymys

Mitä mahdollisia toteutustapoja on ruuhkamaksuille Helsingissä? Mitä erilaisia vaikutuksia näillä toteutustavoilla tai toteuttamatta jättämisellä on? Millaisilla perusteluilla eri vaihtoehtoja vastustetaan ja kannatetaan?

Vastaus

Tämänhetkisen keskustelun perusteella ruuhkamaksut ovat tehokas ja kannatettava idea Helsingin polttomoottoriautokilometrien vähentämiseksi. Kuitenkin on kolme keskeistä argumenttia, jotka voivat muuttaa päätelmän.

1. On olemassa tutkimustietoa, joka kumoaa tässä esitettyjä faktaväitteitä.
2. Ruuhkamaksu on huono asia sinänsä riippumatta vaikutuksista eli itseisarvollisesti.
3. Ruuhkamaksu aiheuttaa eriarvoistumisen takia ongelmia, jotka eivät nyt ole hallinnassa.

Perustelut

Helsingissä liikenne on merkittävä asia, ja sitä suunnitellaan ahkerasti. Ruuhkamaksuista on tehty lukuisia selvityksiä sekä kansainvälisesti että Helsingissä, ja monia on listattu Jaakko Huttusen blogissa. Tutkimusnäytön mukaan ruuhkamaksut ovat tehokas ja halpa tapa vähentää autoliikenteen haittoja kaupunkiseudulla. Samanlaisia tuloksia on saatu myös Helsingin Seudun Liikenteen (HSL) ja muissa suomalaisissa selvityksissä. Tyypillinen ristiriita syntyy siitä, että raportit tarkastelevat systeemisiä pitkän aikavälin vaikutuksia, kun kansalaisten ja uutisoinnin huomio usein keskittyy jonkin kiinnostavan väestöryhmän (usein autoilijoiden) kokemiin välittömiin vaikutuksiin

Perusteluja ruuhkamaksujen käyttöönotolle on käsitelty kattavasti Osmo Soininvaaran ja Otso Kivekkään, ja niitä on tähän listattu lyhyesti. Lisäksi argumentteja on nostettu aiemmista keskusteluista sivulta.

• Autoilun maksuja tulee kohdentaa sen aiheuttamien ulkoisvaikutusten mukaisesti. Esimerkiksi maaseudulla tilankäyttö, ruuhkat ja ilmansaasteet eivät ole ongelmia joten siellä maksuja voisi keventää, mutta tämä ei ole syy olla perimättä näitä ulkoiskustannuksia kaupunkiautoilijalta.
• Auto vie kaupungissa tilaa, ja se on kallista. Tämä koskee niin auton säilyttämistä eli pysäköintiä kuin liikenteessä ajamista.
• Autoilun pakokaasu- ja pölypäästöille altistuu suuri määrä ihmisiä, jolloin myös terveyshaitat ovat suhteellisen suuret.
• Ruuhkamaksu vähentää ilmansaasteita ja siten terveyshaittoja.
• Paikka aamuruuhkassa on niukkahyödyke, ja jokainen aamuruuhkaan tuleva auto hidastaa muita autoja yhteensä 20 minuutilla.
• Ruuhkamaksu hillitsee auton käyttöä, mikä lisäisi joukkoliikenteen käyttöä, parantaisi sen kannattavuutta ja vähentäisi subvention tarvetta.
• Kokemukset ruuhkamaksusta ovat hyviä niissä kaupungeissa, joissa ne on otettu käyttöön.
• Ruuhkamaksu siirtäisi liikennettä pois ruuhkahuipuista ja näin liikenne sujuvoituisi vaikka vuorokauden liikennemäärä säilyisi ennallaan.
• Tavarakuljetusten logistiikka paranisi ja tämä myös parantaisi kilpailukykyä.
• Maksut ohjaisivat kaupunkirakennetta tiiviimpään ja tehokkaampaan suuntaan.
• Moottoriteiden ja tunneleiden rakentaminen olisi kalliimpaa ja tehottomampaa.
• Parkkimaksujen korotus toimisi osittain mutta kohdentuisi tehottomasti.
• Joukkoliikenteen hinnanlasku olisi kallista.
• Pyöräilyn edistäminen on tehokasta mutta vaikuttaa vain pieneen osaan matkoista.
• Liikkuvuus kaupungissa paranee ja ylittää maksujen haitat.
• Ruuhkamaksu noudattaa aiheuttaja maksaa -periaatetta.
• Ruuhkamaksu ehkäisee yhteismaan ongelmaa (tragedy of commons).
• Ruuhkamaksu saattaa edistää ilmanlaatustandardien saavuttamista.
• Ruuhkamaksut saattavat käydä tarpeettomiksi, jos liikenne palveluna -järjestelmät vähentävät autoliikennettä.
• Ruuhkamaksut saattavat aiheuttaa eriarvoisuusongelmia, ja tämä on huomioitava toteutuksessa.

Kehyskunnissa ja varsinkin kokoomuksen edustajissa on paljon ruuhkamaksujen vastustajia. Esimerkiksi Antti Kaikkonen (kesk) on niitä vastustanut, ja alla luetellaan keskeisiä syitä.

• Asukkaita ei saa rasittaa uusilla maksuilla. Kustannustaso on korkea muutenkin. Vastusta: 1. Kai ulkoisvaikutuksen verran saa periä. 2. Asukkaat myös hyötyvät ruuhkien helpottumisesta.
• Henkilöauto on monelle liikkumisen ainoa todellinen vaihtoehto. Vastusta: autoilua ei estetä eikä maksu ole suuri autoilun kokonaiskustannuksiin verrattuna.
• Ruuhkamaksuja ei pidä suunnitella ennen kuin joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä ja se on todellinen vaihtoehto useimmille. Vastusta: Mielivaltainen rinnastus jolla voidaan lykätä mitä tahansa.
• Toimenpiteitä ei saa tehdä hätiköidysti. Vastusta: asiaa on suunniteltu perusteellisesti vuosia.
• Toimenpiteet eivät saa heikentaa alueen kilpailukykyä. Vastusta: kilpailukyky paranisi.
• Toimenpiteet eivät saa lisätä asukkaiden kustannuksia. Vastusta. 1. Ehdottomana sääntönä mielivaltainen: miksi juuri nykytaso olisi oikea?
• Autoilijoihin kohdistuvat hallinnolliset rajoitteet ovat ärsyttäviä ja vastustettavia.
• Ruuhkamaksut rajoittavat yksilönvapautta, mikä on huono asia. Vastusta. Samalla periaatteella kaikki verotus rajoittaa yksilönvapautta. Miksi tämä olisi erilainen?