Elohopean terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun




Elohopean terveysriskinarvion peruste

Altistumisen todennäköisyyden ja haitallisuuden perusteella kaivosympäristön vesissä olevaan elohopeaan liittyvää terveysriskiä olisi syytä arvioida järjestyksessä:

  • Elohopean saanti arvioitavan vesistön kalassa
  • Elohopealle altistuminen peseytymisvedessä
  • Elohopealle altistuminen veden muissa käyttötarkoituksissa

Näistä elohopean (metyylielohopean) saanti kalassa on tärkein arvioitava asia.

Elohopea (epäorgaaninen elohopea, Hg2+) ja erityisesti metyylielohopea ovat hyvin toksisia aineita. Siksi kaivosvesiä koskevassa riskinarviossa on syytä arvioida, vaikuttaako kaivostoiminta niiden pitoisuuksiin kaivosympäristön lähivesistöissä. Pohjavesissä (kaivovesissä) elohopeayhdisteet eivät ole olleet ongelma kaivosalueellakaan.


Kaivosympäristön väestön terveysriskin kannalta ihmisten altistuminen elohopealle kaivosympäristön vesistöistä pyydetyssä kalassa on potentiaalisesti merkittävin altistumistapa ja reitti saada elimistöönsä pintavedessä olevaa elohopeaa. Kalaa syötäessä epäpuhtaudet päätyvät (varmuudella) elimistöön.


Elohopea kertyy kaloihin metyylielohopeana. Epäorgaaninen elohopeaa metyloituu vedessä ja sedimentissä bakteerien toimesta metyylielohopeaksi. N. 95 % kalojen elohopeasta on metyylielohopeaa. Kaloissa olevat pitoisuudet ilmoitetaan tavallisesti elohopeana, koska pitoisuusmääritys tehdään tyypillisesti kokonaiselohopeana (epäorgaaninen elohopea + metyylielohopea) . Jos kaloista on määritetty erikseen niiden metyylielohopeapitoisuus, tuloksissa tulee käyttää spesifisti termiä ”metyylielohopeapitoisuus”.


Kalojen elohopeapitoisuuden määrittämisestä ja tulosten esittämisestä on suositus Opasnetin sivulla Kaivostoiminnan terveys- ja viihtyvyysvaikutusten arviointi#Aineiden saanti vesistöstä pyydetystä kalasta.


Kalojen elohopeapitoisuuksia tarkastellaan kalalajeittain.


Elohopean terveysriskin arvioinnin toteuttaminen

Terveysriskin kuvaus suositellaan tehtäväksi ensin kaloissa olevan elohopeapitoisuuden perusteella. Jos osoittautuu, että kaloissa on epätavallisen paljon elohopeaa, riskinarvio ja –kuvaus on syytä syventää tarvittaessa elohopean saantiin perustuvaksi.


Kalojen elohopeapitoisuuksiin perustuva terveysriskin kuvaus

Kaloissa todettua elohopeapitoisuutta verrataan (tässä järjestyksessä):

  • a) Pitoisuuteen 1 mg/kg. Enimmäispitoisuus, jota ei tulisi ylittää syötävälle hauelle, syötävälle kalalle ylipäänsä. (EY) N:o 1881/2006[1].
  • b) Pitoisuuteen 0.50 mg/kg. Suomen ja EU:n raja-arvo syötävälle kalalle, muut kalat kuin hauki. (EY) N:o 1881/2006[1].
  • c) Kyseisen järven kalojen aikaisemmin todettuihin elohopeapitoisuuksiin: pitoisuus ennen kaivostoiminnan aloittamista, aikaisempien määrityskertojen pitoisuudet kaivostoiminnan aikana.
  • d) Saman seudun muiden järvien, joihin kaivospäästöt eivät vaikuta, kalojen elohopeapitoisuuksiin (ns. vertailujärvet).
  • e) Tarvittaessa Suomessa yleensä sisäveden kaloissa esiintyviin kalojen elohopeapitoisuuksiin sen selvittämiseksi, ovatko pitoisuudet tavanomaisella vai epänormaalilla tasolla.


Kalojen elohopeapitoisuusvertailulla saadaan tieto(a),

  • onko kyseisen veden kaloissa epätavallisen paljon elohopeaa
  • kuinka paljon elohopeataso ylittyy tavanomaisesta


Olisi suotavaa, että kalojen elohopeapitoisuuksista annettaisiin kuvaus kaikkia kohtia (a-e) käyttäen, siltä osin kuin tietoa on käytettävissä.


Riskikuvauksen tulkinta


Jos kalojen elohopeapitoisuus jää kohtien a) ja b) tasojen alapuolelle, voidaan todeta, että elohopeaan liittyvä terveysriski (kalassa) on nykyisellään yleisesti hyväksytyllä tasolla, eikä terveysriskiä ole tarpeen arvioida eikä selvittää tätä enempää.


Jos kalojen elohopeapitoisuudet ovat lähellä, ylittävät, tai niiden voidaan olettaa ylittävän yleisenä tasona yli 1 mg/kg, on riskinarviossa syytä antaa suositus, että kaloja ei käytettäisi ihmisravintona. Valtion ravitsemusneuvottelukunta on antanut yleiset suositukset sisävesien hauen käytöstä ravintona, joita on syytä noudattaa (ks. [htps://www.evira.fi/elintarvikkeet/tietoa-elintarvikkeista/elintarvikevaarat/elintarvikkeiden-kayton-rajoitukset/kalan-syontisuositukset/ Kalan syöntisuositukset]). Esimerkiksi raskauden aikana hauen syöntiä ei suositella lainkaan.


Jos kalojen elohopeapitoisuudet ylittävät EU:n raja-arvon 0.5 mg/kg (hauella 1.0 mg/kg), kaloja ei voi pitää kaupan ulkopuolisille. Pitoisuusrajan ylitys merkitsee lisääntynyttä elohopean saantia, ja sen myötä riski elohopean haittavaikutuksille lisääntyy. Kalassa olevasta elohopeapitoisuudesta ei voi kuitenkaan päätellä tai arvioida terveysriskin todellista suuruutta. Se perustuu kalasta saadun metyylielohopean määrään kalaa syötäessä.

  1. ↑ 1,0 1,1 (EY) N:o 1881/2006 htps://www.evira.fi/globalassets/yhteiset/vierasaineet/aflatoksiini/komission-asetus-1881-2006.pdf
Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Elohopean_terveysriskinarvion_taustatiedot_ja_ohjeet&oldid=34678”