Keskustelu:Yhtäköyttä-hankkeen loppuraportti

Lukujen päivitystilanne

• Versio, jossa on Lauran, Kaisan ja Raimon kommentit sisällä. [6]

Tähän voi merkata kun on käynyt jonkin luvun läpi. Samalla voi merkata kenen kommentit on huomioitu. Ainakin nämä olennaiset lähteet pitää katsoa läpi:

• Raimo: Raimon kommentit docx:ssä 31.1. ←--#: . Kommentit lisätty tekstiin. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 14. helmikuuta 2017 kello 08.48 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
• Laura: Lauran kommentit docx:ssä 31.1. ←--#: . Kommentit lisätty tekstiin. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 14. helmikuuta 2017 kello 08.48 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence) ja tämän sivun alareunassa.
• Kaisa: Kaisan kommentit docx:ssä 31.1. ←--#: . Kommentit lisätty tekstiin. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 14. helmikuuta 2017 kello 08.48 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
• Keskustelu: Tämän sivun keskusteluissa olevat asiat
• Simpura: Jussi Simpuran kommentit 20.1. meilin liitteessä ←--#: . Katsottu läpi ja otettu työn alle. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 6. helmikuuta 2017 kello 20.53 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
• Tanja Sunin kommentit 20.1. ←--#: . Katsottu läpi ja otettu työn alle. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 11.16 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

1 Johdanto

←--#: . OK --Jouni Tuomisto (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 11.16 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

⇤--#: . Oikoluettu 16.2.17. Oman ajatteluni mukaan hyvän johdannon sisällöstä löytyvät ainakin: 1) aiheen ajankohtaisuus 2) aiempi tutkimus 3) tutkimuskysymykset 4) ehkä, harkinnan mukaan, jotakin mukaansatempaavaa, houkuttelevaa, erottuvaa tai persoonallista. Pitäisikö tässä johdannossa olla konkreettisempia kytkentöjä valtioneuvostoon? Ja mainita joitakin niistä? Ohra:n lisäksi esimerkiksi Tula-uudistus ja VN-TEAS-instrumentti? Maininta voisi olla yhteen lauseeseen tiivistettynä niistä saatuja kokemuksia ja niitä kohtaan esitettyä kritiikkiä; koulutusleikkaukset ja yliopistojen tilanne; valtioneuvoston yhteisen asianhallinnan kehittäminen sekä julkisen /verkkokeskustelun tilanne ja nk. postfaktuaalisuus? Näillä tätä raporttia saisi kytkettyä VN:n toimintaympäristössä meneillään oleviin ajankohtaisiin ilmiöihin.

Tuo on ok, että johdannossa avataan keskustelu tai "jännite" tutkitun tiedon ja muun tiedon väliltä. Hyvää ja välttämtön on myöskin tutkimuskysymysten esittely. Joku voisi sanoa, että johdannossa riittää alustava tai pintapuolinen esittely ja myöhemmin syvennytään tarkemmin niihin, mutta pienen harkinnan perusteella mielestäni on hyvä käydä niihin suoraan kiinni - ja toki samalla kertoa tuo oma tulkintamme kysymyksenasettelusta. --Raimom (keskustelu) 16. helmikuuta 2017 kello 15.34 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

1.1 Hankkeen lähtökohdat ja -oletukset

←--#: . OK --Jouni Tuomisto (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 11.16 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

⇤--#: . Käyn seuraavassa läpi 1.1. sisällön:

Nämä kolme asiaa

• hallinnon ja yhteiskunnan erilaiset demokratiatulkinnat.
• yhteiskuntatieteellinen vs hallintotieteellinen näkökulma
• virkamiesavoimuus vs "laaja avoimuus"

kuuluisivat mielestäni mieluumin Päätelmät -lukuun, koska ovat enemmän hankkeen aikana jalostunutta ajattelua kuin "Lähtökohtia ja (ennakko)oletuksia". Otan itselleni tehtäväksi niiden puhtaaksikirjoittamisen sinne.

• välineiden ja ratkaisujen yleispätevyys eli eri ryhmien tasapuoliset mahdollisuudet: tämän oikea paikka on "APK lähtökohdaksi" -luku. Tässä se on turhaa toistoa ennen varsinaista esityspaikkaansa, jossa se jo on.

• Lähtökohtainen riippumattomuus substanssista (mutta kokeiluja varten valittiin tietty substanssi, jotta päästiin kiinni konkretiaan). Tämä pointti on oleellista sanoa ääneen ja säilyttää. Oikea paikka voisi olla Johdannossa tai Menetelmät -luvussa, koska näiden ehdotusten yhteisvaikutuksesta nykyinen 1.1. -luku katoaa.

• entinen infografiikka, uusi taulukko 1-1 tiivistää asioita hyvin, mutta jos nämä 1.1. koskevat muutosehdotukset hyväksytään, taulukon sijoituspaikkakin katoaa --jolloin jos se halutaan säilyttää, täytyy miettiä mikä olisi sen oikea paikka. Ja jos se säilytetään, pehmentäisin noita sanamuotoja ja lauseenasetteluita, jotka voivat aiheuttaa työn tilaajassa kulmien kohoamista. --Raimom (keskustelu) 16. helmikuuta 2017 kello 20.40 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

1.1.1. Kaikki tieto otetaan tarkasteluun

⇤--#: . Tämä on hyvää tekstiä ja tärkeä avata lukijalle. Mutta mikä tämän oikea paikka olisi? Nyt luvun 2.1. lopussa ollaan jo lähellä, kun käsitellään väitteiden tieteellisyysvaatimusta ja yhden-kahden lauseen verran sivutaan kaiken tiedon mukaanottamista. Koska 2.1. on jo pitkähkö, pitäisikö Menetelmät-lukuun tehdä uusi alaluku 2.2., johon nykyisen 1.1.1. sisällön siirtäisi? Luvun otsikko voisi olla "Tutkitun tiedon kerääminen edellyttää kaikkien lähteiden huomioimista" --Raimom (keskustelu) 16. helmikuuta 2017 kello 20.43 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

----#: . Rivinvaihto Ionnadis-osaan ja kansalaisten tuulivoimahuolia käsittelevään kappaleeseen.

Seuraava on ehdotus puhtaaksikirjoitetuksi tekstiksi:

"Erilaisten tietolähteiden hyödynnettävyys voi avautua vasta niiden vaihtoehtoisten tulkintojen kautta. Esimerkiksi väitteet tuulivoiman terveyshaitoista voivat tarjota päättäjille tärkeää tietoa kansalaisten huolista riippumatta siitä, kestävätkö itse väitteet tieteellistä kritiikkiä. Niinpä myös kansalaisen tuottama tieto otettiin tarkasteluun.

Erityyppisten tietolähteiden tasa-arvoinen huomioiminen ei kuitenkaan tarkoita, että kaikenlaiset väitteet otettaisiin kritiikittömästi huomioon, vaan päinvastoin, väitteitä kohdellaan yhtälaisella kriittisyydellä. Tasapuoliseen kohteluun kuuluu, että väitteet niin tieteellisistä lehdistä, kansalaisilta kuin julkisen hallinnon tai politiikan toimijoilta otetaan samalla tavalla avoimen, kriittisen ja havaintoihin perustuvan (eli sanalla sanoen tieteellisen) tarkastelun kohteeksi johdonmukaisten ja kestävien päätelmien tekemiseksi." --Raimom (keskustelu) 16. helmikuuta 2017 kello 20.43 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

RM 16.2.177

• huomio: pitäisikö tässä puhua tiedon politisoitumisesta? Alun huomio joidenkin preferoimista kokemusasiantuntijoista herätti tällaisen ajattelun:

Populistisessa poliittisessa suuntauksessa on kritisoitu tietolähteitä, jotka kytkeytyvät perinteisesti arvostettuihin asemiin. Syntyy eriseuraisuutta, kun eri osapuolet esittävät epäluottamusta toisen leirin esittämiä tietoja kohtaan juuri esittäjän aseman, henkilön, taustan tai organisaation perusteella. Sen vuoksi julkisen hallinnon vapaus pitää tutkittua tietoa riippuvaisena sen tuottajan asemasta voi johtaa siihen, että hallinnosta tulee osapuoli tiedon politisoitumisessa. Tämän välttämiseksi hallinnon ei ole syytä asettaa tutkitun tiedon muotovaatimukseksi sitä, kuka tai mistä organisaatiosta on tiedon tuottanut tai julkaissut.

RM 16.2.177

• esimerkki: "Silloin tulee poliittisesti vaikeammaksi sivuuttaa nämä päätelmät väittämällä, että "päätöksessä pitää huomioida monia muitakin tekijöitä", jos muutkin tekijät ovat jo mukana tarkastelussa." on niin relevantti, että se hyötyisi, jos sitä voisi konkretisoida jonkin tosielämän esimerkkicasen kautta. Löytyisikö Kilpailukykysopimuksesta, Sotesta tai Liikennelain tai -verkon uudistuksesta. Onko esim parlamentaarisen selvitystyöryhmän asettaminen "kohun" seurauksena evidenssi?

RM 16.2.177

• Ja vielä yksi pointti, yritän kaivaa Habermasilta viitteen siihen, että kaiken järkiperäisyyden pahin sudenkuoppa on sokea luottamus asiantuntijuuteen (siis joidenkin nostaminen jalustalle vain aseman perusteella) --ironista kyllä, tuo väite ei perustu mihinkään suoraan havaintoaineistoon, vaan vain muutaman kymmenen vuoden laadukkaaseen tutkijanuraan. Myös Pertti Lappalainen on kirjoittanut tästä, yritän tsekata senkin.

2 Menetelmät ja aineistot

←--#: . OK. Raimo, Laura. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 6. helmikuuta 2017 kello 15.16 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

2.1 Avoin päätöksentekokäytäntö työn pohjaksi

←--#: . OK. Raimo, Laura. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 6. helmikuuta 2017 kello 15.16 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

----#: . Tietoruutu 2-1 on nyt kovin pitkä. Yleensä ne ovat parhaimmillaan lyhyinä. Voisiko määrää tiivistää yhdeksään tai kymmeneen , ja tehdä joistakin periaatteista ikään kuin toisille alisteisia ja kirjoittaa ne varsinaiseen luvun tekstiin? --Raimom (keskustelu) 16. helmikuuta 2017 kello 21.38 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

←--#: . Tietoruutu 2-2 on hyvä lisäys. Joskin jos ihan tarkkoja ollaan, kumpikin tekstikappale päättyy ihmis- ja koneluettavuuden mainitsemiseen, joista jomman kumman voisi jättää tarpeettomana toistona pois. Toisaalta, tässä tai päätelmissä voisi avata enemmänkin koneluettavuuden hyötyjä, koska se vastaa täsmällisesti yhteen tietotarvekuvauksen tutkimuskysymyksistä. Kolmanneksi, pitäisikö tietoruudun olla alempana tekstissä, siellä missä tietokiteitä käsitellään (sen jälkeen)? --Raimom (keskustelu) 16. helmikuuta 2017 kello 21.58 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

----#: . Oikoluettu ja kommentoitu. Joitakin suoria muutoksia tehty kirjoitusvirheisiin ja sisältöjä olennaisesti muuttamatta puhtaaksikirjoituksia. --Raimom (keskustelu) 16. helmikuuta 2017 kello 22.06 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

2.2 Kirjallisuuskatsaus

←--#: . OK. Raimo, Laura. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 6. helmikuuta 2017 kello 15.16 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

←--#: . Lopullinen --Raimom (keskustelu) 17. helmikuuta 2017 kello 11.00 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

2.3 Tarvekartoitus

----#: . OK paitsi viitteitä ja numeroita puuttuu. Raimo, Laura. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 6. helmikuuta 2017 kello 15.16 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

←--#: . OK muuten paitsi yksi liite ja viite siihen puuttuu sekä yksi korjausehdotus ja yksi täydennysehdotus. --Raimom (keskustelu) 17. helmikuuta 2017 kello 11.29 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

1. Numeroidun luettelon kohta

2.4 Kokeilut

←--#: . Ok, mun puolesta valmis ulkoista oikolukijaa varten. --Raimom (keskustelu) 7. helmikuuta 2017 kello 12.52 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence) ←--#: . Pientä puhtaaksikirjoitusta entisestään. Mun puolesta lopullinen tällaisenaan, mutta saa ehdottomasti oikolukea ja ehdottaa parannuksia. --Raimom (keskustelu) 17. helmikuuta 2017 kello 12.07 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

2.5 Viestintä ja vuorovaikutus

←--#: . Pientä puhtaaksikirjoitus. Mun puolesta lopullinen. --Raimom (keskustelu) 17. helmikuuta 2017 kello 15.14 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

3 Päätöstuen viitekehyksiä

----#: . Koko luku vielä käytävä läpi kertaalleen kunhan on kokonaan kirjoitettu. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 11.16 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

←--#: . OK, yksi muutosehdotus tekstissä. --Raimom (keskustelu) 17. helmikuuta 2017 kello 15.27 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

3.1 Tutkimuksen ja päätöksenteon rajapinta

←--#: . OK --Jouni Tuomisto (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 11.16 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

⇤--#: . Pitäisikö tässä luvussa referoida tiedeneuvonantajakäytäntöjä? --Raimom (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 11.22 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

3.1.1 Avoin yhteiskunta ja osallistuminen

←--#: . OK --Jouni Tuomisto (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 11.16 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

←--#: . OK, paitsi kaksi muutosehdotusta tekstissä. --Raimom (keskustelu) 17. helmikuuta 2017 kello 15.27 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

3.1.2 Kokonaisarkkitehtuuri

←--#: . OK --Jouni Tuomisto (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 11.16 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

←--#: . OK, paitsi kaksi muutosehdotusta tekstissä. --Raimom (keskustelu) 17. helmikuuta 2017 kello 15.27 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

3.1.3 Avoimen hallinnon kehittäminen

←--#: . OK --Jouni Tuomisto (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 11.16 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

←--#: . OK, yksi muutosehdotus tekstissä. --Raimom (keskustelu) 17. helmikuuta 2017 kello 15.27 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

3.1.4 Avoimen tieteen kehittäminen

←--#: . OK --Jouni Tuomisto (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 11.16 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

⇤--#: . Tässä alaluvussa ei esitellä oikein kunnolla mistä avoimessa tieteessä on kyse. Pitäisi kertoa open access + avoin data + avoimet tutkimusmenetelmät. Luvun lopussa sen sijaan on sellaista sisältöä, jotka eivät välttämättä istu hyvin otsikon alle, ellei niitä paremmin (konkreettisemmin, tarkemmin) sido siihen. --Raimom (keskustelu) 17. helmikuuta 2017 kello 15.27 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

3.2 Avoin data ja avoin valmistelu

←--#: . OK --Jouni Tuomisto (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 11.16 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

----#: . Tuo Tägikone & jaetietokanta saattaisi olla jotakin sellaista mitä meidän pitäisi suositella VNK:lle otsikon "teknologia ratkaisuna" alla. --Raimom (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 09.31 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

⇤--#: . Lausuntopalvelua ja Otakantaa (niiden tunnuslukuja ja laadullista analyysiä kokemuksista, hyödyistä ja haasteista pitäisi esitellä ainakin parilla lauseella enemmän, koska ne ovat avainasemassa ulkoisten sidosryhmäedustajien omaehtoiseksi tiedon sisääntuomiseksi VN:n tietopohjaan --Raimom (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 09.33 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

⇤--#: . RM oma huomio: tsekkaa voisiko tässä laajemmin esitellä evidenssejä. Nyt jää kovin kovin ohueksi avoimen valmistelun esittely. --Raimom (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 09.33 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

3.3 Fasilitoitu mallitus

←--#: . OK --Jouni Tuomisto (keskustelu) 14. helmikuuta 2017 kello 08.48 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

⇤--#: . Tämä on varmaan usein kysytty kysymys, mutta eikö "mallinnus" olisi parempi termi? tarkoittaako eri vai samaa asiaa? Franco käyttää eng. modelling, kuulostaisi mallinnukselta. --Raimom (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 09.51 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

⇤--#: . Tämä luku pitäisi kytkeä esimerkkien kautta valtioneuvoston todellisuuteen. Ovatko esimerkiksi Suomen pankin tai Valtiovarainministeriön mallit käypiä esimerkkejä tästä aiheesta? Jollei niissä ole käytetty fasilitointia, niin voisiko luvun otsikkoa muuttaa muotoon "mallipohjainen päätöksenteko" -ja alentaa fasilitoitu mallitus yhdeksi alacaseksi, jotta luku aukeaisi elävän elämän esimerkkien kautta lukijoille paremmin? --Raimom (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 09.59 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

Lisää muotoilematon teksti tähän== 3.4 Tietotyö ja sen alustat == ←--#: . OK --Jouni Tuomisto (keskustelu) 14. helmikuuta 2017 kello 08.48 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

⇤--#: . Tässä puhutaan paljon avoimesta lähdekoodista, jonka vuoksi otsikon vaihtaminen sen mukaiseksi kuvastaisi sisältöä paremmin. Kuitenkin, 3.1:stä alaluku "Kokonaisarkkitehtuuri", jossa kuvataan otsikon lisäksi asianhallintaa, sopisi paremmin tähän lukuun kuin "Päätöksenteon ja tutkimuksen rajapintoihin". Tämän muutoksen myötä luvun otsikko voisi olla jotakin tyyliin "Tietotyön infrastruktuuri". Tässä voisi myös mainita Digitaalinen valtioneuvosto / Virtuaalityöpöytähankkeen. --Raimom (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 11.21 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

4 Tarpeet ja haasteet

4.2 Tutkimustiedon tuottaminen ja tarjonta

⇤--#: . Kirjallisuuskatsaus on epätasapainoinen verrattuna muihin kappaleisiin, kun siihen on otettu niin paljon tavaraa teoriakirjallisuudesta. Osa teoriatavaratsta ei myös mene kovin hyvin tämän alle (tiedon tuotannon käytännön tarpeita ja haasteita), vaan ovat enemmän taustamateriaalia. Siksi itse olin ehdotuksessani lyhentänyt noita juttuja paljon ja poistanut monta kohtaa tästä, ne sopisivat paremmin muualle. Varsinkin avoimen datan asiat eivät omasta mielestä tähän istu täysin. Yhteiskirjoittaminenkin saattaisi olla parempi tiedon välitykseen lopulta. --Juho-Matti Paavola (keskustelu) 21. helmikuuta 2017 kello 15.50 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

5 Kokeilujen tulokset

5.1 Informaatiomuotoilija talossa

←--#: . Ok, mun puolesta valmis ulkoista oikolukijaa varten. --Raimom (keskustelu) 7. helmikuuta 2017 kello 12.52 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

5.2 Yhteiskirjoittaminen

←--#: . Muuten ok, mutta laadullisen avoimuuden voisi siirtä lukuun 6.. --Raimom (keskustelu) 7. helmikuuta 2017 kello 12.52 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

5.5 Toteuttamattomat kokeilut

←--#: . Ok, mun puolesta valmis ulkoista oikolukijaa varten. --Raimom (keskustelu) 7. helmikuuta 2017 kello 12.52 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

Raportin edistymiseen liittyvää

Isot tekstisiirrot 2.-4.2.2017

Tässä on kuvattu olennaiset muutokset, jotka on tehty loppuraporttiin 2.2. - 4.2. klo 11.

• Raimon ehdotuksen mukaisesti Johdannon neljä viimeistä kappaletta siirrettiin pois. Nyt ne ovat menetelmien alussa ja odottavat sulauttamista menetelmätekstiin.
• Luku Hankkeen lähtökohdat ja oletukset siirrettiin Menetelmistä Johdantoon.
• Luku Avoin päätöksentekokäytäntö työn pohjaksi: Hyväksyttiin Raimon ehdottama tiivistys, ja vanha teksti poistettiin. ⇤--#: . Poistetut osiot pitäisi käydä läpi ja katsoa mitä viitteitä katosi samalla. Jos viite on muualla, pitää tarkistaa että viitetiedot ovat myös ja tarvittaessa palauttaa ne ao. kohtaan. Jos viite hävisi kokonaan, se palautetaan kohtaan Paikkaansa hakevia tekstejä ja myöhemmin mietitään, tarvitaanko sitä jossain. Sama koskee kaikkia poistettuja viitteitä. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 4. helmikuuta 2017 kello 09.34 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
• Luku Kirjallisuuskatsaus: Hyväksyttiin Raimon ehdottama tiivistys, ja vanha teksti poistettiin.
• Luku Tarvekartoitus: Hyväksyttiin Raimon ehdottama tiivistys, ja vanha teksti poistettiin.
  • Kuva 2-4 poistettiin. ----#: . Kuvien numerointi pitää tarkistaa. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 4. helmikuuta 2017 kello 09.34 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)
• Sanamuotoja viilattiin avoimen päätöksentekokäytännön periaatteissa.
• Maahanmuuttoarvioinnin yksityiskohtaiset kysymykset poistettiin. ----#: . Tarkistettava, että ne löytyvät liitteestä. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 4. helmikuuta 2017 kello 09.34 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

----#: . Mietittävä mitä halutaan liitteeseen, vai pistetäänkö kaikki joko tuloksiin tai jätetään Opasnettiin. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 4. helmikuuta 2017 kello 09.34 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

• Luku Seminaarit nimetty uudelleen Viestintä ja vuorovaikutus.
  • Hyväksyttiin Raimon ehdottama laajennus, ja vanha teksti poistettiin.
• Päätöstuen viitekehyksiä nostettiin omaksi ylätason luvukseen ja sijoitettiin Menetelmien ja Tarpeet ja haasteet -luvun väliin.
• Luku Tutkimustiedon kysyntä uudelleennimettiin Tutkimustiedon kysyntä ja hyödyntäminen.
• Luku Tutkimustiedon tarjonta uudelleennimettiin Tutkimustiedon tuottaminen ja tarjonta.
• Viitteet muokattu yhdenmukaisiksi: Sukunimi, E, Sukunimi, P. (2014). Artikkelin tai teoksen nimi. Lehti vol: issue: sivunrot (tai Julkaisija, Kaupunki.) Linkki jos on. Jos viite on pelkkä nettilinkki, kerrotaan myös milloin on ollut löydettävissä: "viitattu 2.2.2017".
• Kokeilujen tulokset nostetaan omaksi ylätason luvuksi ja joka kokeilulle alaluku.
• Taulukko Taulukko 3-5. Millaisen tiedon tarkasteluun päätösvalmistelun eri käytännöt yleensä painottuvat? poistettiin, koska se aiheutti ainoastaan ärtymystä ja hämminkiä.
• Valassafari: työkaluja päätösvalmisteluun uudelleennimetty Avoimen päätösvalmistelun alusta.
• Lisätty uusi luku Teknologia ratkaisuna. Raimo tuottaa tekstin aiempien luonnosten pohjalta.
• Suositukset ja päätelmät uudelleennimetty Toimenpidesuositukset.
• Toimenpidesuositukset numeroitu juoksevasti ja ehdotettu toimija häivytetty sulkeisiin ehdotuksen loppuun.
• Paikkaansa hakevia tekstejä: Kirjattu olennaisia ajatuksia, jotka toistaiseksi puuttuvat raportista.

Summa summarum: Nyt pitäisi olla toteutettuna 3.2. pidetyn skypepalaverin mukaiset rakenteelliset muutokset.

Tarkista vielä nämä ←--#: . Kaikki tarkistettu. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 21. helmikuuta 2017 kello 13.54 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

• Yhtäköyttä-ratkaisujen asemointi
• Ohry-kommentit 8.12.2016
• Keinoäly-pohdintoja
• Raportin sisältösuunnitelma 13.12.2016 ←--#: . Tämä on jo kokonaisuudessaan huomioitu. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 19. tammikuuta 2017 kello 08.22 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
• Soininvaaran raportti, erityisesti tiedonvaihdon parantaminen
• Tippi-loppuraportti kunhan se ilmestyy
• Lucify Minard-palatejärjestelmä, ja muut visualisointimenetelmät
• Jussi Simpuran kommentit meilistä 20.1.2017.
• Tanja Sunin kommentit kahdesta meilistä 19.1.2017.
• Taulukko 3-3. Rakennettu ympäristö ja sen data on mainittava aiheena taulukon otsikossa. Taulukkoon on viitattava leipätekstissä.
• Tietokide lihavoitava kun esiintyy ensi kerran
• Kuva 3-11 kuvattava tekstissä.
• tutkijat ovat usein väärässä: viitteeksi why most research is wrong
• aktiivinen käyttäjäyhteisö mainitaan kahdesti, turhaan.

Aiheeseen liittyvää luettavaa

Taulukko. Kolme toimintamallia, joiden avulla puolueet voivat miettiä omaa rooliaan tulevaisuudessa..

	Me/He	Uberisaatio	Zappostuminen
Miksi	Tunne	Fakta	Tekeminen
Mitä	Kiistely	Argumentaatio	Dialogi
Miten	Manipulaatio	Päätöksenteko ulkoistettu algoritmeille	Luodaan vuorovaikutusta
Tavoite	Annettu maailma	Todellinen maailma	Haluttu maailma
Arvokasta	Uskollisuus	Mielipide	Oma-aloitteisuus
Tunnetila	Aggressio	Rationaalisuus	Intohimo
Luonne	Vetoava	Tehokas	Luova

Suomelta puuttuu kolme ketterän valtion edellytystä. Strategioiden ja ennakointityön yhteys poliittiseen päätöksentekoprosessiin on puutteellinen ja hajanainen eikä todellista integraatiota synny. Puuttuu yhteinen strateginen tavoitteenasettelu hallitusohjelman pohjaksi; tämä tarvittaisiin yhteisen sitoutumisen ja tarmon saavuttamiseksi. Puuttuu yksi yhteinen hallituksen lähestymistapa jaetun ja joustavan budjetin tekemiseksi.

Yhtäköyttä-hankkeen policy brief -luonnoksessa annetaan seitsemän toimenpide-ehdotusta. Ne liittyvät kolmeen aihepiiriin: avoimien työtapojen ja työkalujen käyttöönottoon, avoimien tutkimuskäytäntöjen kannustamiseen ja ohjeistamiseen VN-TEAS-hankkeissa sekä jaetun ymmärryksen tavoitteluun.

• Otetaan käyttöön verkkotyökaluja yhteiskirjoittamiseen ja tiedon jäsentämiseen.
• VN-TEASin tietotarpeet tuodaan avoimeen keskusteluun ennen hakua.
• Hankkeiden tulokset julkaistaan avoimessa osiossa Tietokäyttöön-sivuilla.
• VN-TEAS-toiminnan ohjeisiin lisätään ohjeet avoimista tutkimuskäytännöistä.
• Avoimet tutkimuskäytännöt otetaan osaksi valinta- ja maksatuskriteereitä.
• Jaetun ymmärryksen saavuttaminen asetetaan hankkeiden tavoitteeksi.
• Kaikille sidosryhmille annetaan sama informaatio ja työkalut kuin hankkeen ohjausryhmälle.

Scholz (2011) korostaa, että keskustelu ja argumentaatio tutkimusalojen välillä on olennainen osa työtä ja oppimista. Mittelstrassin mukaan tieteidenvälisyys on tärkeä menetelmä, jonka avulla eri tieteenalojen menetelmät tulevat vedetyksi keskusteluun ja tieteelliseen tarkasteluun siinä kuin substanssiasiatkin..

Yksi tapa kytkeä tutkimustieto päätösvalmisteluun on käyttää tietotyössä tietokiteen rakennetta kysymys – vastaus – perustelut. Virkamiehet asettavat kysymyksen niin, että vastauksena voidaan antaa päätösesitys. Kysymyksen on hyvä palvella jotakin ääneenlausuttua, esimerkiksi hallitusohjelmasta juontuvaa tavoitetta. Siksi "miten" -muoto on käyttökelpoinen kysymyksenasettelu. Vastaus-osio on päätöksentekijöille tarkoitettu tiivis esitys, jonka puhtaaksikirjoitamisesta virkamiehet vastaavat. Perustelut-osiossa sijaitsevat aineistot, menetelmät, teoriat, vaihtoehoiset näkemykset ja keskustelu. Se on erityisesti tutkijoiden ja muiden osallistujien aluetta.

Tuhannet ihmiset Suomessakin osallistuvat Wikipedian kirjoittamiseen ainoana palkkionaan tieto siitä, että työllä on yhteiskunnallista merkitystä. Myös jaetun ymmärryksen synnyttäminen on samalla tavalla tärkeää. Vielä suurempaa joukkoa varmaankin motivoi osallistumaan se, että käsiteltävä asia on itselle tärkeä ja keskusteluun halutaan mukaan oma näkemys tukemaan mieleisiä päätöksiä. Ja yhteiskunnallisesti tärkeitä päätöksiä valmisteltaessa on varsin halpaa suoraan maksaa rahallista korvausta niille, jotka pystyvät tuomaan keskusteluun olennaista tietoa tai jäsentämään sitä. Puutteellisen tiedon varassa tehdyt virheelliset päätökset maksavat helposti satoja miljoonia, ja avoin valmistelu nimenomaan auttaa välttämään virheitä, ei niinkään löytämään ylivertaisia ratkaisuja.

Edettävä myös nykyjärjestelmän kritiikin kautta. Miksi luotetaan peer reviewhun vaikka sen ongelmat tiedetään. Miksi lähdetään keskustelupalstoille vaikka työ ei voi skaalautua.

Muutoksentekijät: 100-vuotias Suomi ansaitsee hyvän hallintonsa jatkossakin [7]

National Collaborating Centre for Methods and Tools. (2012). A Model for Evidence-Informed Decision-Making in Public Health. [fact sheet]. [8] viitattu 2.2.2017.

Ehdotus tutkimuslaitosvetoisen päätösvalmistelun kokeiluista

Esitämme kaksi ideaa siitä, millaisia kokeilut voisivat olla. Ensinnäkin alkoholipolitiikan valmistelu olisi yleisesti kiinnostava aihe, jossa on useita erilaisia ja joskus vastakkaisiakin perusteltuja mielipiteitä. Nykykeskustelu ei kuitenkaan haasta eri osapuolia perustelemaan argumenttejaan toisten näkökulmasta eli esimerkiksi panimoalaa suhteuttamaan yksilön valinnanvapautta kansanterveyshaittoihin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos voisi fasilitoida tämän keskustelun, ja tarvittava lisärahoitus voisi tulla VN-TEAS-rahoituksena.

Kokeiluissa on eduksi, jos päästään satunnaistettuun kontrolloituun asetelmaan. Sote saattaa tarjota tällaisen tilanteen, kun jokainen maakunta joutuu miettimään osaltaan, miten potilaan valinnanvapaus toteutetaan sen hallinnoimalla alueella. Koska päätösprosessit etenevät samanaikaisesti, voidaan kaikki maakunnat satunnaistaa kahteen ryhmään, jossa toiselle ryhmälle järjestetään verkkokeskustelumahdollisuus ja fasilitointi sekä annetaan koulutusta osallistumiseen ja kertyvän tiedon hyödyntämiseen. Verrokkiryhmälle ei tätä tukea anneta.

Mainitut kaksi kokeilua ovat vain esimerkkejä, ja varsinainen ehdotus on, että tämänkaltaisia kokeiluja aletaan suunnitella ja toteuttaa yhteistyössä valtioneuvoston kanslian (Kokeileva Suomi ja Tieto käyttöön) ja valtion tutkimuslaitosten (esim. THL) kanssa ajankohtaisista ja merkittävistä päätösasioista.

Poistettuja kohtia:

• Yhdysvaltain presidentinvaalit 2016 [9]
• Paikkaansa hakevia tekstejä, poistettu 21.2.2017 [10]

Viitteet

6 Ratkaisut ja päätelmät

Hankkeen aikana nousi esiin kaksi erilaista näkökulmaa, joiden kautta esitettyjä tutkimuskysymyksiä voi tarkastella. Sekä valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman tietotarvekuvaus että virkamiehet ja asiantuntijat joiden kanssa aihetta on käsitelty eri yhteyksissä, ovat monin paikoin tarkastelleet asioita ikään kuin hallintotieteellisestä näkökulmasta, joka painottaa johtamisen merkitystä valtioneuvostossa. Tällainen näkökulma korostaa myös päätösten toimeenpanon tärkeyttä, käytännöllisyyttä ja konkretiaa.

Yhtäköyttä-hankkeen tutkijat ovat sen sijaan olleet etäämmällä hallinnollisen työn arjesta, ja hankkeen tutkimusotteessa ovat näkyneet enemmän sekä informaatiotieteiden että yhteiskuntatieteiden vaikutteet. Samalla ratkaisuja hakiessa tähtäin on saattanut kohdistua enemmän eräänlaisiin tutkimuksesta nouseviin ihanteisiin kuin aivan virkamiestyön arkeen. Sellaiset näkökulmat kuin tietopohjan kattavuus, väitteiden kritisoitavuus ja keskustelun moniäänisyys ovat haastaneet hallinnon tehokkuuteen perinteisesti liitetyt näkökulmat selvittäessämme vastauksia tutkimuskysymyksiin.

Tämän näkökulmien kaksinaisuuden hyödyntämiseksi Ratkaisut-luvun käytännöllinen osuus muodostuu kahdesta osuudesta, jotka ovat ensin teknologia mahdollistajana ja toisena teknologia ratkaisuna. Kummatkin ratkaisutavat voivat auttaa sitomaan tietoa aiempaa paremmin päätöksentekoon, mutta ne poikkeavat toisistaan sovellettavuutensa ja vaikutustensa osalta.

Ennen ratkaisumalleja esitellään vielä avoimen päätöksentekokäytännön teoriaan hankkeessa tehtyjen havaintojen perusteella tehtävät täydennykset sekä ratkaisuvaihtoehtojen taloudellisuuteen liittyvät reunaehdot.

6.1. Täydennykset avoimeen päätöksentekokäytäntöön

Jaettu ymmärrys varmistaa tietopohjan kattavuuden ja päätöksenteon moniäänisyyden

Tiedon hyödyntämistä käsittelevästä kirjallisuudesta nousee useita erilaisia tavoitteita ja periaatteita. Pääsääntöisesti kirjallisuudessa esitettävä ajattelu suuntautuu kohti tieteelliseen ymmärrykseen ja osallistamiseen perustuviin tavoitteisiin. Mielenkiintoista kyllä, samaan aikaan populismi ja kokemusasiantuntijuus näyttävät olevan nousussa käytännön politiikassa.

Sosiaaliseen mediaan, kuten ainakin Facebookiin, liittyy mekanismi joka vahvistaa samanmielisten kuplia näyttämällä ihmisille sellaista sisältöä jota he haluavatkin nähdä. Se saattaa puolestaan entisestään syventää kuiluja yhteiskunnan eri ryhmien välillä. Lisäksi sanan post-truth valinta vuoden sanaksi Oxfordin sanakirjojen toimituksessa kuvaa myös nykyajan vaikeutta käsitellä tosia ja epätosia väitteitä johdonmukaisesti julkisessa keskustelussa.

Näiden kahden vastakkaisen trendin, tieteellisen ymmärryksen ja osallistamisen sekä toisaalta populismin ja elinpiirien eriytymisen, yhteentörmäys todennäköisesti pahenee nykyisestä, ja lopputulos on toistaiseksi epävarma.

Tällaiset ilmiöt korostavat jaetun ymmärryksen merkitystä päätöksenteossa. Se on todennäköisesti selkeimpänä pidetty ja parhaiten vasteenotettu avoimen päätöksentekokäytännön yksittäinen periaate. Jo hankkeen loppuraportin kirjoitushetkellä käsite on levinnyt ainakin Kansallisen ennakointiverkoston ja muiden VN TEAS-hankkeiden käyttöön.

Jos lainvalmistelun tavoitteeksi asetettaisiin jaettu ymmärrys, lakia kirjoitettaessa ei riittäisi pelkkä lakiteksti ja sille pätevät perustelut. Jaetun ymmärryksen saavuttamisen, tai kohtuullisen pyrkimyksen osoittaminen edellyttäisi, että myös vaihtoehtoiset näkökulmat ja niiden perustelut kuvataan. Dokumentoinnin tulisi kattaa myös sellaiset näkökulmat, jotka on esitetty vakavalla mielellä, mutta ovat osoittautuneet valmistelun aikana perusteettomiksi ja siksi hylätty. Tämän ansiosta vältetään jo kertaalleen hylättyjen ratkaisuvaihtoehtojen esiinnouseminen uudelleen, kun prosessiin osallistuu henkilöitä, jotka eivät tunne sen aiempia vaiheita. Kaikkien näkökulmien tasapuolinen huomioiminen ja sen toteennäyttäminen voi myös parantaa päätöksenteon legitimiteettiä erityisesti aliedustettujen ryhmien ja näkökulmien osalta.

Tietoruutu 6-1. Jaettu ymmärrys aidosta tasa-arvoisesta avioliitosta.

Yksi suosituimpia kansalaisaloitteita on ollut "tasa-arvoisen avioliiton" nimellä kulkeva aloite samaa sukupuolta olevien ihmisten avioliiton sallimisesta. Aloite sai 167 000 kannattajaa ja siitä tuli ensimmäinen eduskunnan hyväksymä kansalaisaloitteesta syntynyt laki. Sen voimaantulopäivä on 1.3.2017. Pian lain hyväksymisen jälkeen tehtiin 106 000 ihmisen kannattama vasta-aloite "aidosta avioliitosta", jonka tarkoituksena on perua avioliittolain muutos. Tämä tapaus on kirvoittanut eduskunnassa huolestunutta keskustelua vaarasta, että eduskunnan päätöksen jälkeen tappiolle jäänyt osapuoli voi aina uudelleen käynnistää prosessin, koska siihen riittää 50 000 kannattajaa.

Jos jaettu ymmärrys olisi asetettu lainvalmistelun tavoitteeksi, tätä ongelmaa ei olisi. Jo ensimmäisen lakiehdotuksen aikana olisi kirjattu ylös kaikkien osapuolten argumentteja, arvoja ja tavoitteita ja käyty niistä kriittistä keskustelua. Eduskunta olisi jaetun ymmärryksen pohjalta tehnyt päätöksen. Saman asian uudelleen käsittelyssä on luontevaa edellyttää, että on tullut esiin joitain uusia seikkoja, jotka olisivat saattaneet muuttaa päätöksen toiseksi. Tässä tapauksessa "aidon avioliiton" kannattajilla olisi siis näyttövelvollisuus noista seikoista, mitä ilman uusi aloite ei etenisi.

"Tasa-arvoisen avioliiton" kannattajilla ja eduskunnalla puolestaan olisi ollut velvollisuus huomioida myös muut näkökulmat ennen ratkaisua. Vastapuolen kuunteleminen myös kannattaa, koska argumentit saadaan käsiteltyä kerralla, eikä ainoa kanava vastaehdotusten esittelyyn ole jälkijättöisesti "takaoven kautta". Lisäksi toimintamalli olisi saattanut lisätä myös kansalaisten tietoa asioista, koska kummankin kansalaisaloitteen perustelut sisälsivät tosiasiaväitteitä, joiden tieteellinen arviointi olisi ollut mahdollista ja opettavaista. Myös moraalifilosofisten väitteiden kriittinen tarkastelu yhteisellä foorumilla olisi tuonut asiaan selkeyttä. Nyt osapuolet onnistuivat vakuuttamaan lähinnä omia kannattajiaan ja teettämään kaksinkertaisen työn julkisessa hallinnossa.

Tietokide voi olla uusi päätösesitysten ja tutkimusartikkeleiden muoto

Hankkeen saaman palautteen mukaan tietokide on vaikeaselkoisin Yhtäköyttä-periaatteista. Sen selkiyttäminen vaatiikin konkretisointia ja havainnollistamista.

Maahanmuuttoarviointi-kokeilussa laadittiin tietokide, jolla haettiin konkreettisia toimenpiteitä maahanmuuttajien osaamisen hyödyntämiseksi suomalaisten yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistämiseksi. Hankkeen oman työn lisäksi samana aikana tietokiteitä käytettiin muutamissa muissakin, hankkeen ulkopuolisissa selvityksissä, kuten Helsingin energiapäätöstä 2015 koskevassa vaikutusarvioinnissa, VN-TEAS-hankkeessa maahanmuuttajien perheenyhdistämisen edellytyksistä ja ehdotuksessa VN-TEAS-toiminnan laadunvarmistuksesta. Kaikissa näissä ulkopuolista osallistumista tuli kohtalaisesti tai niukasti, mutta osallistumisen laatu oli hyvä. Samanlainen havainto tehtiin tietokiteiden avulla vuonna 2014 toteutetusta rokotushankinta-arvioinnista, jossa kiistanalaisen aiheen tuomista ennakko-odotuksista huolimatta nettikeskustelu pysyi erittäin asiallisena.

Suurimmat haasteet tietokiteiden käytössä koettiin ensin idean konkretisoinnissa ja toiseksi aiemmin kohteellisuusperiaatteeksi kutsutun periaatteen soveltamisessa. Idean konkretisoimiseksi korostettiin tietokiteiden sovelluskohteita. Ne voivat auttaa sitomaan tutkimustietoa päätöksentekoon kahdella tavalla. Tietokide voi olla joko esityslistan päätösesityksen tai tieteellisen artikkelin uusi muoto. Nykyisellään päätösesitykset kirjoitetaan usein toimisto- tai tekstinkäsittelyohjelmilla tai jollakin hallinnon sisäistä työtä palvelevalla tietojärjestelmällä. Jos päätös valmisteltaisiin tietokiteenä, se valmisteltaisiin verkossa yhteiskehittelyprosessina, joka laajimmillaan voisi olla avoin kenelle tahansa. Avoimuuteen liittyviin varauksiin paneudutaan tarkemmin myöhemmin tässä luvussa kappaleessa laadullinen avoimuus. Tietokiteen kysymys-vastaus-perustelut rakenteesta seuraa, että päätösesitykseksi esityslistalle saadaan tiivis vastaus siihen kysymykseen, joka on päätöksentekoprosessissa nostettu agendalle. Tietokiteen alustan ja linkkien ansiosta päätöksentekoprosessin osalliset voivat hyödyntää vain lyhyttä vastausosiota ja päättää suoraan hyväksyä tai hylätä esitetyn ratkaisun tai tarpeen mukaan tutustua perustelut-osiossa koko vastauksen perusteena olevaan tietopohjaan. Tällainen rakenteistaminen ohittaa perinteisiin fyysisiin tai niitä mallintaviin sähköisiin asiakirjoihin sidotut tila- ja ilmaisutavan rajoitteet.

Erityisesti tarvekartoituksessa jotkut haastatellut esittivät myös, että tutkimustiedon tarjonta on tiedon tuottajien vastuulla. Tällöin tietokiteet voisivat yhdistää tutkittua tietoa päätöksentekoon, jos tutkijat käyttäisivät niitä perinteisten julkaisukanavien, kuten tiedejournaalien sijaan ja asettaisivat tutkittavat kysymykset ajankohtaisten yhteiskunnallisten ongelmien mukaan. Tämä jälkimmäinen lähestymistapa voisi kytkeytyä erityisesti valtion tutkimuslaitoksiin, koska juuri niiltä toivotaan aiempaa enemmän tukea päätöksenteolle, ja toiseksi, niissä tutkimusta tehdään virkatyönä. Kolmanneksi, vaikka valtaosa kaikesta tutkimuksesta tehdään Suomen rajojen ulkopuolella, tutkimuslaitosten tutkijat muodostavat arvokkaan asiantuntijaresurssin, joiden ammattitaitoon kuuluu alansa tutkimuksen seuraaminen ja kyky tulkita sekä kommunikoida sitä ymmärrettävästi tiedon tarvitsijoille. Samalla tutkimuslaitoksilla on eräänlainen tähystystehtävä tulevien haasteiden ja mahdollisuuksien ennakoinnissa sekä aikaisten viestien välittämiseksi päätöksentekoon. Tietokiteet voisivat parantaa tutkimuslaitosten vaikuttavuutta päätöstuen suhteen, jos ne onnistuisivat yhdistämään tutkijat ja päätöksentekijät ajankohtaisten aiheiden kohdalla. Tätä ratkaisumallia esitellään konkreettisemmin alaluvussa 6.2.

Tietoruutu 6-2. Tietokiteistä voi rakentaa avoimen päivittyvän mallin.

Tähän mennessä tietokiteitä ei ole juurikaan käytössä päätöksenteossa, vaikka siihen edellytyksiä olisikin. Esimerkiksi mahdollisuudesta voi ottaa vaikkapa Simuloitu Suomi - eli Sisu-mallin. Se on kattava mikrotaloudellinen kuvaus verotuksen ja sosiaalitukien vaikutuksesta Suomen väestöön. Se on kuitenkin monimutkainen ja laaja malli, ja sen tärkeät yksityiskohdat eivät noudata tietokiteiden rakennetta. Lisäksi malli vaatii joko maksullisen kaupallisen SAS-ohjelman tai etäkäyttöympäristön, vaikka itse mallin koodi onkin avointa. Suomessa onkin vain harvoja asiantuntijoita, jotka pystyvät käyttämään sitä tai etsimään sen sisällöstä osavastauksia muutaman päivän varoitusajalla. Suurin osa mallin tiedoista on siis hyödynnettävissä vain, jos joku näistä asiantuntijoista ehtii käyttää mallia juuri silloin, kun tietoa tarvitaan. Epästandardin alustaratkaisun takia mallin kytkeminen uusiin tarpeisiin on vaivalloista ja johtaa toimittajariippuvuuden säilymiseen. Siksi esimerkiksi liikenneverotuksen mallitus vaatii oman VN-TEAS-projektin, ja uusiokäytöstä ja yhteentoimivuudesta joudutaan tekemään kompromisseja.

Tietokiteenä Sisu-malli voisi koostua avoimista verkkosivuista, joilla kerrotaan verotuksen ja sosiaaliturvan yksityiskohdat sekä sanallisesti että koneluettavassa muodossa verotaulukoineen ja kaavoineen. Yleiskäyttöinen malli tarjoaisi mahdollisuuden nostaa toiminnallisuudet uusille nettisivuille ehkä räätälöidyillä rajapinnoilla varustettuna. Toisaalta se voisi yhdistää mallin sellaiseen käyttäjän antamaan väestödataan, josta hän on erityisesti kiinnostunut. Nykymallin ongelmana mallin vaatima todellinen väestödata, joka tietosuojasyistä ei ole muiden käytettävissä. Ratkaisuna tähän olisi se, että todellisen väestödatan sijasta käytetään tilastollisilta ominaisuuksiltaan vastaavaa keinodataa, johon ei liity tietoturvaongelmia.. Kun käyttäjien määrä kasvaa, myös osaamisen määrä kasvaa ja asiantuntijuuden hartiat levenevät. Tämä on mahdollista, jos malli päivitetään sellaiseksi, että se koostuu tietokiteistä.

Jos tietokiteenä toteutettua Sisu-mallia sovellettaisiin esimerkiksi perustulokysymyksen vaihtoehtojen puntaroimiseen, yksi mahdollinen kysymyksenasettelu monista voisi kuulua "Miten toteutetaan samaan aikaan riittävä perustulo ja varmistetaan, ettei sen kokonaisvaikutus ole passivoiva?". Kysymysosaan ei välttämättä tarvita muuta kuin otsikon kysymys, mutta toisaalta sitä voi olla hyvä hieman avata ja rajata. Eri tutkijat, asiantuntijat ja eturyhmät tuovat kaikki tietonsa perustelut-osioon. Se voi rakentua useista alasivuista ja sisältää määrällistä ja laadullista dataa, keskustelua, kaavoja, arvoja ja eri tieteenaloihin pohjautuvia malleja. Yhdessä ja fasilitaattorin avulla nämä tiedot kumuloituvat vastaukseksi kysymykseen. Kuten Google-haussa, yksinkertaisen käyttöliittymän taakse piiloutuu huomattavan monimutkainen teknologia ja määrä dataa. Samalla tavalla tietokiteessä päätöksentekijä näkee ensisijaisesti tiivistetyn vastauksen kysymykseen ja voi luottaa siihen, että sen ainakin periaatteessa edellytykset sen perinpohjaiseksi selvittämiseksi ovat olleet kunnossa.

Kaikki tieto otetaan tarkasteluun

Tutkimuskysymyksissä korostettiin tietoaineistoja, joka usein kattaa niin tutkimustiedon kuin tilastotkin mutta ei yleensä kansalaisten kokemustietoa. Ohjausryhmässä keskusteltiin vilkkaasti siitä, pitäisikö nimenomaan keskittyä tutkimustietoon vai tarkastella tietoa laajemmin. Mitä ovat tutkimustieto ja muu tieto, ja miten ne voisi tai pitäisi erottaa toisistaan? Tutkijat usein korostavat tutkimustiedon erityislaatuisuutta ja kuinka se pitäisi pystyä pitämään erillään, arvokkaammassa luokassa kuin muu tieto. Toisaalta jotkut epäilevät tutkijoiden motiiveja ja pitävät siksi luotettavampana "kokemusasiantuntijoita", joilla on omakohtaista kokemusta asioista ja kyky muotoilla viestinsä tutulla ja ymmärrettävällä tavalla.

Ratkaisu ei kuitenkaan löydy tiedon etukäteisestä tunnistamisesta tieteelliseksi ja epätieteelliseksi tai luotettavaksi ja epäluotettavaksi erityisestikään tiedon tuottajan perusteella. Se aiheuttaisi väistämättä virheellisten tulkintojen mahdollisuuden ja kyseenalaistisi silloin tietopohjan kattavuuden ja laadun.

Monet tieteellisissä lehdissä julkaistut tiedot osoittautuvat jälkikäteen virheellisiksi jo yksinkertaisesti siksi, että vaikeisiin kysymyksiin on lukuisia vääriä vastauksia, ja osa niistä muuttuu vääriksi positiivisiksi tilastotieteen lakien mukaisesti. Toisaalta kansalaistieteeksi kutsuttava tiedonintressistä lähtevä kansalaishavainnointi on tuottanut jo pitkään hyödyllistä tietoa viranomaisille ja vakiintunteiden tutkimuslaitosten tutkimukselle useilla tieteenaloilla. Tämän vuoksi on luontevaa kohdella lähtökohtaisesti kaikkia tiedon lähteitä tasapuolisesti. Jopa tieto julkisesta kansalaiskeskustelusta voi olla olennainen lähde. Esimerkiksi väitteet tuulivoiman terveyshaitoista voivat tuoda päättäjälle tärkeää tietoa kansalaisten huolista riippumatta siitä, kestävätkö itse väitteet tieteellistä tarkastelua.

On hyvä muistaa, että tutkittua tietoa on tuotettu kauan ennen vakiintuneiden tutkimuslaitosten syntyä, eikä tutkimus ole milloinkaan ollut vain tiettyjen organisaatioiden yksinoikeus.

Tämä ei tarkoita, että kaikenlaiset väitteet otettaisiin kritiikittömästi huomioon, päinvastoin. Kaikki väitteet niin tieteellisistä lehdistä kuin kansalaisilta otetaan samalla tavalla avoimen, kriittisen ja havaintoihin perustuvan (eli sanalla sanoen tieteellisen) tarkastelun kohteeksi johdonmukaisten ja kestävien päätelmien tekemiseksi. Yhtäköyttä-hankkeen olennaiseksi tehtäväksi muodostuikin selventää, miten tällainen tietotyö voidaan toteuttaa käytännössä, jos etukäteen ei osallistumista tai tietolähteitä rajoiteta.

Valitun lähtökohdan taustalla on myös ajatus, että tutkimustieto tulee käytetyksi aiempaa paremmin silloin, kun kaikki muukin tieto on otettu tarkasteluun ja jäsennetty osana samaa kokonaisuutta päätelmiksi. Silloin tulee poliittisesti vaikeammaksi sivuuttaa nämä päätelmät väittämällä, että "päätöksessä pitää huomioida monia muitakin tekijöitä", jos muutkin tekijät ovat jo mukana tarkastelussa. Jos tämä päättely toimii myös käytännössä, tutkimustiedon käytön lisäämiseksi päätöksenteossa onkin yllättäen lisättävä tietotyötä muun tiedon parissa. Siksi Yhtäköyttä-hankkeessa tarkasteltiin tutkimustietoa osana kaikkea tietoa ja osana päätöksentekoa tukevan tietotyön kokonaisuutta. Olennaista on luoda systemaattinen tapa mahdollisimman laajan ja laadukkaan tietopohjan muodostamiseksi ja jalostamiseksi.

Laadullinen avoimuus toimii matalan kynnyksen joukkoistamisena

Eräänlaisena kohdennettuna joukkoistamisena, jonka tuloksena tavoitellaan vähällä vaivalla arvokasta asiantuntemusta laadullinen avoimuus on sukua nykyisenkaltaiselle fyysisen maailman asiantuntijakuulemiselle, mutta sillä erotuksella, että siinä käytetään kuitenkin kaikille avoimia yhteiskehittämistyökaluja. Fyysisen maailman vuorovaikutuksessa ajan ja tilan rajoitteet tulevat vastaan sitä nopeammin, mitä enemmän vuorovaikutuksessa on osallistujia, mutta verkossa nämä rajoitteet eivät vaikuta samalla tavalla. Tärkein ero laadullisen avoimuuden ja perinteisen asiantuntijakuulemisen välillä onkin se, että hallinto ei rajoita sitä, kuka voi osallistua yhteiskehittämiseen.

Laadullinen avoimuus voi toteutua esimerkiksi avaamalla yhteiskirjoitusasiakirjan tai luomalla tietokiteen. Periaatteessa se voi päästä aluilleen myös sosiaalisen median keskusteluna, mutta keskustelupalveluilla ei oikein voi tuottaa selkeästi rajattuja kirjallisia esityksiä, joita hallinnossa kuitenkin tarvitaan.

Viestimällä kohdennetusti avoimen osallistumisen mahdollisuudesta ja käyttämällä kaikille tasapuolisesti avoimia yhteiskehittelyvälineitä virkamiehet voivat muiden oikeuksia rajoittamatta vaikuttaa siihen, ketkä todennäköisesti saavat tiedon osallistumismahdollisuudesta. Näin autetaan kaikkien osapuolien tehokasta ajankäyttöä ja vaivannäön hyödyllisyyttä.

Tällaisen menettelyn tavoitteena on, että avoimuuden tuloksena virkamiehet saisivat erilaisiin tietotarpeisiinsa sopivan määrän hyödyllisiä vastauksia, nopeasti ja oikeaan aikaan. Se ratkoo hankkeessa aiemmin tunnistettuja joukkoistamisen ja avoimen osallistamisen haasteita (katso tarkemmin 4.1.), kuten suuren palautemäärän läpikäymisen aiheuttaman resurssitarpeen tai ajalliset rajoitteet erityisesti kiireisissä asioissa. Palautesisältöjen läpikäymiseen voi olla toki tarjolla myös automaattista koneellista apua esimerkiksi sisällönanalyysien tekoon "napin painalluksella", mutta tiettävästi suomenkielisten aineistojen osalta tällaiset työkalut eivät ole ainakaan vielä yleistyneet.

Hyvän vertauskuvan laadullisen avoimuuden toimivuudesta antaa tapa, jolla monet käyttävät sosiaalista mediaa hyödykseen ongelmien ratkaisemisessa. Viime vuosina on yleistynyt erilaisten kysymysten esittäminen tilapäivityksen muodossa omalle lähipiirilleen, sillä ihmiset ovat usein valmiita näkemään pientä vaivaa auttakseen tuttujaan. Samalla tavalla virkamiehet voisivat käyttää yhteiskirjoitusdokumentteja ja esittää tietotarpeensa sosiaalisessa mediassa omilla tai hallinnon virallisilla tileillä. Viestiin linkitetään yhteiskirjoitusdokumentin suora osoite tai sivu, jolla asiaa taustoitetaan ja jonka alta yhteiskirjoitusdokumentti löytyy. Auttamisen motiivit voivat vaihdella virkavelvollisuuden kautta puhtaaseen altruismiin tai maineen ja kunnian tavoitteluun. Yhtä kaikki, avoimuus mahdollistaa eri motiivein esitettyjen tietojen kritisoinnin ja mahdollistaa siten parhaan argumentin voittamisen.

Kustannusrealiteetit rajaavat käytännöllisiä tiedonvälityksen ratkaisumalleja

Tiedon hyödyntämisen ratkaisuvaihtoehtojen arvioinnissa on käytännössä huomioitava tiedon kustannus-hyötysuhteen kytkös ajalliseen ulottuvuuteen. Päätöksiä joudutaan tekemään sekä kiireessä että pitkän aikajänteen asioista. Tästä aiheutuu painavia vaatimuksia: tarvitaan laadukasta ja oikeaa tietoa, mahdollisimman nopeasti, riittävän paljon, mutta tiedon hyödyntämisen kustannukset eivät saa kasvaa hallitsemattomasti. Vaatimusten perusteella voidaan tehdä johtopäätös: sellainen tiedon hyödyntämisen menetelmä on taloudellinen, jossa tiedon hyödyntämisen kustannukset kasvavat mahdollisimman vähän suhteessa tiedon ja sen hyödyntäjien määrän kasvuun. Laskentatoimen käsittein ilmaistuna, tiedon hyödyntämisen ratkaisun tulisi olla luonteeltaan sellainen, että se kerryttää mahdollisimman vähän muuttuvia kustannuksia.

Uusien tiedeneuvonantajien virkojen perustaminen toisi korkeatasoista osaamista päätöksentekijöiden avuksi, mutta kapasiteetti ja siten hyötypotentiaali on melko suoraan riippuvainen panostettuihin resursseihin nähden. Tiedeneuvonantajien rajallinen kapasiteetti ei myöskään välttämättä riitä palvelemaan tiedontarpeita hallinnon kaikilla tasoilla.

Kustannuksia kasvattavan ihmistyön sijaan tiedonvälitystehtävän kustannustehokas ratkaisu voisi löytyä digitaalisista työvälineistä. Tarvekartoituksen mukaan tiedon tuotanto ja tarjonta ei ole niinkään ongelma, vaan sen kytkeminen päätöksentekoon. Siten tiedonvälitystehtävää varta vasten palveleva tietojärjestelmä voisi tarjota kustannusrakenteeltaan realistisimman ratkaisumallin.

6.2. Teknologia mahdollistajana

Yksi digitalisaation ilmenemismuodoista on se, että uusi teknologia mullistaa nopeasti kokonaisia toimialoja. Kirjallisuudessa ja keskustelussa esitetty vastaus kysymykseen siitä miten digitalisaatio parantaa tietoon perustuvaa päätöksentekoa, ammentaisi aineksia täydellisestä informaation vapaudesta ja avoimuudesta sekä saattaisi tarjota nykyjärjestelmän korvaajaksi mallia joka pohjautuu sosiaaliseen mediaan ja wikidemokratiaan. Käytännössä digitalisaatio tuskin tulee kääntämään valtiolaivan kurssia "yhdessä yössä" tähän suuntaan. Sen sijaan edellä esitetyt ainekset tarjoavat varmasti parannuksia tietoon perustuvaan päätöksentekoon, mutta niiden käytännön toteutettavuus edellyttää ratkaisuehdotusten kytkemistä valtioneuvoston nykytilaan.

Sekä tarvekartoituksesta että kirjallisuudesta nousi toistuvasti esiin ääneenlausuttu tarve tiedon tarjonnan ja kysynnän yhdistävälle alustalle. Tunnistettuja ja koeteltuja esimerkkejä ovat ainakin

• yhteiskirjoitustyökalut (Office 365, Google Drive, Hackpad, Etherpad, Dropbox Paper)
• wikialustat (Opasnet)
• Otakantaa
• Lausuntopalvelu
• Muut olemassaolevat ryhmätyöalustat (mm. Basecamp, Trello, Loomio)

Tällaiset alustat voivat parhaimmillaan olla heti käyttöönotettavissa. Niitä on tarjolla kaupallisina palveluina, ilmais- ja freemium-mallina sekä avoimena lähdekoodina omaa ylläpitoa varten.

Olennaista on, että kaikki nämä työkalut tarjoavat mahdollisuuden monenkeskeiseen vuorovaikutukseen verkossa. Niissä voi olla sosiaalisen median ominainen keskustelutoiminnallisuus, mutta niissä on myös perusteellisemmat tekstinkäsittelyominaisuudet asiakirjojen ja joissakin tapauksissa myös rakenteellisen datan, kuten taulukoiden tuottamiseksi.

Teknologia mahdollistajana -ratkaisutapa tarkoittaa tietojärjestelmien valjastamista hallinnon ja tutkimuksen välisen inhimillisen vuorovaikutuksen alustaksi. Mahdollistajan roolissa teknologia tarjoaa kohtaamispaikan tutkijoille, valmistelijoille ja päättäjille. Mikään yksittäinen työkalu ei kuitenkaan välttämättä sinällään ratkaise kaikkia erilaisia tietotyön tarpeita.

Sen sijaan tarkastelu tulisikin kohdistaa ohjelmistojen, tietojärjestelmien ja välineiden kokonaisuuteen. Näitä ovat ainakin

• toimisto-ohjelmat, kuten tekstinkäsittely, taulukkolaskenta ja esitysgrafiikka
• sähköposti
• intra ja/tai valtioneuvoston yhteinen sähköinen työpöytä
• asianhallinta
• päätös- ja prosessijärjestelmät
• julkaisujärjestelmä (www)
• hankeikkuna

Avoimen päätöksentekokäytännön periaatteiden huomioiminen näissä välineissä luo edellytykset tutkitun tiedon hyödyntämiselle päätöksenteossa. Tietojohtamisen kehittämisen ja tutkitun tiedon hyödyntämisen näkökulmasta näitä välineitä olisi arvioitava sen mukaan, tarjoavatko ne tutkijoille varteenotettavan kanavan esitellä tutkimuslöydöksiään tai toisaalta, mahdollistavatko ne päätösvalmistelijoille vähällä vaivalla tehokkaan tavan tavoittaa tutkijoita?

VAHVA-kohdearkkitehtuurikuvauksen mukaan kehitteillä olevaan valtioneuvoston yhteiseen asianhallintaan voidaan tulevaisuudessa integroida muiden muassa Otakantaa ja Lausuntopalvelu. Nämä voivat olla erinomaisia kanavia tutkimustiedon välittämiseen ja niiden integrointi rajapintojen kautta automatisoi tiedon siirtämistä. Jo sitä ennen kuitenkin yhteiskirjoittaminen, wikit ja muut verkon ryhmätyövälineet mahdollistavat tiedon tuottajien ja hyödyntäjien kohtaamisen käsillä olevien ajankohtaisten ongelmien ratkomiseksi. Teknologia mahdollistajana -ratkaisumallissa ei vastausta haeta niinkään mistään tietyistä toinen toistaan paremmista spesifeistä tietorakenteista, tiedostomuodoista tai aineistoratkaisuista, vaan eri osapuolten tuomisesta yhteiseen tilaan, yhteen järjestelmään. Tällaisessa tilanteessa eri osapuolten asiantuntemus tiivistyy yhteen ja voi tuottaa suoraan käyttökelpoisen vastauksen päätöksentekijöille. Samalla virkamiesten ei tarvitse itse etsiä useisiin eri järjestelmiin ja paikkoihin hajautuneita tietoja.

Systemaattinen tapa tällaisen järjestelyn luomiseksi olisi tietokiteiden nostaminen yhdeksi tutkimuslaitosten päätuotteista julkaisujen ja asiantuntijatyön rinnalle. Tutkimuslaitokset voisivat tuottaa ja ylläpitää jatkuvasti tietokiteitä oman alansa tärkeimmistä politiikkakysymyksistä. Jatkuvuus ratkaisisi ensinnäkin päätöksenteon ja tutkimuksen eriseuraisten aikajänteiden yhteensopivuusongelman, sekä toiseksi varmistaisi sen, että päätöksentekijöillä olisi aina käytettävissään ajantasaista tutkittua tietoa. Silloin tietokiteet voisivat toimia päättäjän hakuteoksena, ja ne voisivat myös muodostaa kokonaisuuksia, kokonaisia vaikutusarviointeja tai jopa mallijärjestelmiä. Aiemmin mainittu Helsingin energia-arviointi oli tällainen tietokiteillä toteutettu tutkimuslaitoksen arviointi. Tällainen tietokiteiden käyttö vastaisi hyvin niihin tarpeisiin, mitä tutkimuslaitoksilta yhä enemmän odotetaan.

Erilaisten avointen vuorovaikutus- ja yhteiskehittelymahdollisuuksien tarjoaminen päätöksenteon tietojärjestelmissä ja työvälineissä veisi valtioneuvoston päätöksenteon infrastruktuuria kohti kehityssuuntausta, jonka horisontissa voisi sanoa näkyvän avoimen päätöksenteon alustan. Parhaimmillaan se tarkottaisi sitä mitä erilaisia ideaaleja esittelevässä kirjallisuudessa ja keskustelussa niin informaatiotutkimuksen ja yhteiskuntatieteiden kuin myös itse tieteen ihanteiden osalta on esitetty. Avoimen päätöksenteon alusta mahdollistaisi avoimen keskustelun, kilpailun parhaasta argumentista ja päätöksenteon perustuvan tieteellisen kritiikin kestävään tietopohjaan. Se mahdollistaisi päätöksenteon ja tieteen yhteiset tietokäytännöt.

6.3 Teknologia ratkaisuna

Toisenlainen vaihtoehto tiedon hyödyntämiseksi päätöksenteossa pyrkii valjastamaan teknologisen kehityksen tarjoamaan suoraviivaisia ratkaisuja edellisessä alaluvussa esitetyn inhimillisen vuorovaikutuksen edellytysten luomisen sijaan.

Hankkeessa kehiteltiin kahden tällaisen ratkaisutavan ajatusta kokeiluaihioksi, jotka on kuvattu luvussa 5.5. Yksinkertaistetusti kyse on tiedonhakuun, suosittelualgoritmeihin ja ohjelmalliseen tekstinanalyysiin perustuvista välineistä, jotka hakevat ja tarjoavat virkamiehelle pienellä vaivalla olennaista substantiaalista sisältöä ja mahdollisesti lisäksi yhteyden alan asiantuntijoihin.

Teknologia ratkaisuna -malli toteutettaisiin myös sisällyttämällä kokeiluaihioissa kuvattuja keinoälyominaisuuksia valtionhallinnon tietotyön infrastruktuuriin. Sen konkretisoiminen edellyttäisi käyttökelpoisten aineistojen ja välineiden selvittämistä.

Aineistojen osalta tulisi kartoittaa tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen julkaisujen teknistä ja oikeudellista saavutettavuutta.

• Ovatko julkaisut lisensoitu uudelleenkäytettävään muotoon?
• Ovatko julkaisut koneellisesti luettavassa muodossa?
• Ovatko julkaisut kuvailutiedot tarjolla?

Näiden seikkojen lisäksi olisi tunnistettava käyttökelpoisia sisältöjä.

Teknologioiden moninaisuuden ja nopean kehityksen vuoksi yksittäisten teknologioiden tunnistamisen sijaan hyödyllisempää voisi olla soveltuvien toimijoiden tunnistaminen, joiden kanssa ratkaisuvaihtoehtoa voisi lähteä kokeilemaan käytännössä.

Ulkopuolisen tiedon löytämisen lisäksi teknologian ratkaisukeskeistä hyödyntämistä edistäisi itse päätösasioiden tallennettaminen tavalla, joka tukee sisältöjen ohjelmallista yhdistämistä.

Usein päätösasiat ovat niin monimutkaisia ja laajoja, ettei niitä voi hallita yksittäisillä työkaluilla, vaan tietojärjestelmän kokonaisuuden tulee noudattaa tähän tarkoitukseen suunniteltua kokonaisarkkitehtuuria. Tämän hankkeen tarkoituksena ei ollut sellaista tuottaa, mutta jatkokeskusteluja ja asian konkretisointia varten esitämme erään mahdollisuuden. Resource Description Framework (RDF) on semanttisen webin standardiksi noussut tietojenkuvausmenetelmä ja Web Ontology Language (OWL) on sitä tukeva synteettisten kielten joukko. Ne ovat erittäin monipuolisia ja kuvaavat tehokkaasti vaikeita käsitteitä sekä niiden välisiä suhteita. Niiden avulla on tuotettu mm. Wikidata, joka on yksi maailman suurimmista RDF-kuvausjärjestelmistä ja joka kuvaa huomattavan osan Wikipediassa esiintyvistä faktoista rakenteisessa muodossa. Rakenteellinen tieto mahdollistaa esimerkiksi tällaiset täsmälliset tietohaut: "Luettelo maista järjestettynä niiden kaupunkien lukumäärän mukaan, joissa on nainen pormestarina". RDF-järjestelmät kytkeytyvät tiiviisti XML-tiedostomuotoon, jota nykyään käytetään rutiinisti dokumenttien ja asioiden sisäisen rakenteen kuvaamiseen. RDF on suunniteltu eri asioiden välisten suhteiden kuvaamiseen. Päätösvalmistelussa olisi syytä tutkia ja kokeilla mahdollisuutta, että päätöksen keskeiset tavoitteet, päätösvaihtoehdot ja syysuhteet kuvataan RDF-rakenteena.