Keskustelu:Yhtäköyttä-hankkeen loppuraportti

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 2. helmikuuta 2017 kello 11.17 – tehnyt Raimom (keskustelu | muokkaukset) (puhtaaksikirjoitettu muutosehdotus)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

1. Johdanto

⇤--#: . Onko näihin edellä esitettyihin väitteisiin jotain lähteitä? Tulevatko ne esim. kirjallisuudesta tai meidän haastatteluista (siellä kyllä näitä ongelmia on tullut esille)? Jotenkin voisi tuoda esille, että nämä väitteet perustuvat johonkin, vaikka johdanto-kappaleessa ollaan. --Juho-Matti Paavola (keskustelu) 18. tammikuuta 2017 kello 11.37 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

←--#: . Lisäsin Jussila 2012:n viitteeksi, käynee tuohon. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 18. tammikuuta 2017 kello 14.49 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

Johdannon loppuosa

⇤--#: . Tästä eteenpäin oleva teksti on liian pitkä ja selittävä ollakseen Johdantoon kuuluvaa. Mielestäni pitäisi puristaa yhdeksi lyhyeksi kappaleeksi. --Arja (keskustelu) 17. tammikuuta 2017 kello 05.39 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

⇤--#: . Olen samaa mieltä kuin Arja. Itseasiassa koko kappaleessa on johdannoksi aika paljon tekstiä. Ehdotan tuolla alempana, että tästä materiaalista voisi ison osan yhdistää tuohon "Avoin päätöksenteko tutkimuksen taustaksi" -kappaleeseen ja tehdä siitä jonkinlainen "Tutkimuksen taustat/lähötoletukset" tms. kappaleen. Johdannoksi piisaisi omasta mielestä vain varsin lyhyt kuvaus siitä, miksi ja miten tutkimus tehtiin, tutkimuskysymys yms. --Juho-Matti Paavola (keskustelu) 18. tammikuuta 2017 kello 11.51 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

←--#: . Totta on, että johdanto ei ole tälle tekstille paras paikka. Nyt loin uuden kappaleen Menetelmät-luvun ensimmäiseksi: Hankkeen lähtökohdat ja -oletukset. Sen alkuosa on entinen johdannon loppu ja loppuosa on avoimen päätöksenteon kuvaus. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 18. tammikuuta 2017 kello 14.49 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

2. Menetelmät ja aineistot

2.1. Hankkeen lähtökohdat ja -oletukset

Tämän "Hankkeen lähtökohdat ja -oletukset" -luvun voisi siirtää joko uudeksi luvun 2. viimeiseksi alaluvuksi ja otsikoida "Menetelmien reflektointia" tai siirtää Pohdinta-lukuun vastaavasti. /RM

2.2. Avoin päätöksentekokäytäntö työn pohjaksi

⇤--#: . Mun mielestä tähän kappaleeseen voisi yhdistää tuolta johdannosta materiaalia ja tehdä tästä jonkilaisen "Hankkeen lähtökohdat/taustaoletukset" kappaleen. Se voisi sopia jopa ennen metodi-kappaletta, mutta siitä en ole varma.

Lisäksi itse jäin vielä kaipaamaan selkeämmin ilmaistuna niitä syitä, miksi olemme tehneet näitä valintoja. Nyt tätä asiaa on olemassa tekstissä ja koko selvityksessä ympäriinsä ripoteltuna tai rivien välistä luettavana, mutta luulen (ja ymmärsin myös ohryssä käytyjen keskustelujen pohjalta), että näiden asioiden eksplisiittinen esiintuominen (hyvin lähteisetettynä) olisi hyvästä.

Otetaan esimerkki: Tämän kappaleen alussa olisi hyvä selvittää, miksi valitsimme Avoimen päätöksenteon työn pohjaksi? Mitä muita vaihtoehtoja olisi ollut (tästähän mainittiin ainakin johdantokappaleessa tämä lähivirkamiesmalli)? Miksi avoimen päätöksenteon malli on parempi kuin vaihtoehdot (varsinkin tähän viimeiseen kaivattaisiin lähteitä)? --Juho-Matti Paavola (keskustelu) 18. tammikuuta 2017 kello 11.47 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

←--#: . Kuten mainittu, rakenne muutettiin ehdotetun kaltaiseksi. Lisäksi kirjoitin yhden kappaleen lisää nimenomaan selittämään miksi valittiin avoin päätöksentekokäytäntö eikä jotain muuta. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 18. tammikuuta 2017 kello 14.49 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

Komppaan Juhista. Johdantoluvun neljä viimeistä kappaletta kuuluisivat tähän "Avoin päätöksentekokäytäntö työn pohjaksi" -lukuun. Ja tämän luvun pitäisi olla pääluvun 2. ensimmäinen alaluku. / RM

2.3. Kirjallisuuskatsaus

3. Tulokset ja pohdinta

3.x Ehdotus tähän uudeksi kappaleeksi: Kirjallisuuskatsauksen Tiedolla johtamisen menetelmät ja työkalut -sisältö tähän

Tiedolla johtamisen menetelmät ja työkalut -sisältö on koko hankkeemme teoreettinen ydin. Nyt raportissa siihen viitataan vain yhdellä kuvalla ja virkkeellä "Tarkemmat kuvaukset .. on esitelty liitteessä 2 löytyvissä linkeissä.". Tutkimuksen tai selvityksen teoria ei voi olla raportin ulkopuolella. Kirjallisuuskatsauksen löydöt ovat hankkeen tuloksia siinä missä haastatteluista tehdyt havainnot. Aineisto on erittäin hyödyllistä luettavaa, ja sen aukikirjoittaminen osoittaa, että tunnemme asiamme. Ilman sen esittämistä Avoin päätöksentekokäytäntökin näyttää enemmän omalta ideoinnilta/ajattelulta kuin tieteellisesti vakuuttavalta synteesiltä. On kuitenkin huomioitava, että luvun Tiedolla johtamisen menetelmien ja työkalujen esittämisformaatti, siis taittoon ja muotoiluun liittyvät kysymykset nousevat olennaiseksi ongelmaksi. Luulen, että Ohry ei välttämättä inhimillisestä syystä johtuen antanut sille ansaitsemaansa arvoa -Opasnetin taulutkot kun olivat taittuneet ensimmäisessä versiossa kamalan huonosti luettavaan muotoon word-dokumenttiin. Sisältö kaipaa siis raportin lopulliseen versioon parempaa taittoa.

..ja seuraavaksi tähän konkreettinen ehdotus: eli Työkalut- ja menetelmät -taulukosta taulukkoformaatti pois ja teksti tekstiksi luvuksi 3.1.

3.1. Tutkimustiedon kysyntä

⇤--#: . Kuten Raimo toteaa tuolla alempana, niin näiden kysyntä-, tarjonta- ja välityskappaleiden jälkeen on matskua (eritysiesti viitekehyksiä-kappaleessa), jota pitäisi yhdistellä enemmän näihin.

Toisaalta samalla itselle tuli näitä lukiessa se huomio, että pitäisi erotella selkeämmin se, mikä on haastattelumateriaalin pohjalta saatua tietoa ja mikä on kirjallisuudesta tai kokeiluista. Tarjonta ja välityskappaleisiin on lisätty matskua muualtakin kuin haastatteluista, mikä on hyvä, mutta nyt ei ole lukijalle selvää, mistä tiedot tulevat.

Näitä siis pitäisi pystyä paremmin erottelemaan, esimerkiksi tekemällä erillisä bokseja tjmv (vaikkapa välityskappaleen kokeilut voisi heittää boksiin, joka otiskoitaisiin tyyliin "Kokeiluiden kokemuksia tiedon välittämisen edistämiseksi" tai sinne päin). Tai kirjoittamalla tekstiä tyyliin "kirjallisuudessa sanotaan, että XXX. Haastatteluissa nousi sama asia esiin, kun XXXX". Mutta lukijalle kuitenkin jollain tavalla pitäiis selvittää, että mistä lähteestä ajatus nousee, nykymuodossa se on epäselvää.

Lisäksi itse kaipaisin jotain pientä pohjustuskappaletta, jossa todetaan, että "tässä puretaan kirjallisuuskatsauksesas, tarvekartoituksen haastatteluissa, seminaareissa ja kokeiluissa saatuja tuloksia" vähän pidemmässä muodossa. Sitten ajatukset, suositukset ja johtopäätökset matskun pohjalta käydään läpi myöhemmin. --Juho-Matti Paavola (keskustelu) 18. tammikuuta 2017 kello 11.32 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

----#: . Tärkeä kommentti ja kirjoitin tuon yhden selvennyskappaleen. Mutta tähän hätään en ehdi käydä koko tekstiä läpi sen selkeyttämiseksi, mikä on mistäkin. Voin tehdä sen seuraavaan versioon, tai joku muukin voi sen tehdä jos ehtii. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 18. tammikuuta 2017 kello 14.49 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

RM 31.1.2017 yleisiä huomioita:

  1. koko luvusta

- alaluvun 3.1 otsikko sanoo "kysyntä" mutta sen alapuoliset ala/väliotsikot "hyödyntäminen". Ne ovat eri asioita. -> Yhdenmukaistaminen. Kysynnästä pitää kertoa enemmän jos se on alaluvun otsikossa. Hyödyntämisestä voi kertoa alaluvun lopussa toki, koska se liittyy kysyntään.

- 2 ensimmäistä kappaletta vaikeaselkoista kieltä -> puhtaaksikirjoitus

- pitäisikö koko alaluku aloittaa tiedon lähteiden moninaisuudesta: "Tutkimustieto ja tutkijat vain yksi tiedon lähde"

- tutkimustiedon kysyntä -alaluku kertoo tiedon hyödyntämisestä ja sen haastavuudesta, poliittisten tarkoitusperien mukaisesta käytöstä, avoimen datan hyödyistä briteissä, poikola selvityksestä miten julkishallinnon dataa avataan, MUTTA Jussilaa referoivaa taulukkoa lukuunottamatta luku ei kerro juuri paljoa siitä: minkälaista (tutkittua) tietoa päätöksenteossa kysytään, ketkä sitä kysyvät (johtavat virkamiehet, valmistelevat / toimeenpanevat asiantuntijavirkamiehet, poliitikot), milloin sitä kysytään (suhteessa päätöksentekoprosessin vaiheeseen) onko kysynnän määrästä määrällistä tai laadullista tutkittua tietoa.

- nyt vähän epäselvyyttä siinä, että niissä kohdin tekstiä jossa ei ole käytetty muotoilua tyyliin "haastateltavan mukaan", teksti voi joistakin lukijoista antaa vaikutelman, että se olisi kirjoittajien omaa ajattelua, synteesiä (etenkin, kun luvun otsikossa lukee pohdintaa).


  1. yksityiskohtaisemmat huomiot

- määritelläänkö haastatellut ryhmät menetelmät-luvussa (2. ), jolloin tässä ei enää tarvitse?

- päättäjä -käsite: sanana kuulostaa sellaiselta jota asiaan perehtymättömät käyttävät yleisnimityksenä. meidän pitäisi ehkä käyttää tarkempia jaotteluita ja nimityksiä (kansliapäälliköt, valmistelijat, esittelijät, tutkijat, haastatellut, poliitikot, ministerit, kansanedustajat). tarvitaan konsistentti rajaus ja sen aukikirjoitus (mutta ei enää tässä jos on jo luvussa 2).

- alkaen kappaleesta "Erityisesti päättäjien haastatteluissa.." tyylillisesti eteenpäin hyvää, luettavaa tekstiä

- joistakin sitaateista (1-2 kpl) voisi tehdä tekstinostoja (iltapäivä/aikakausilehtityyliin)

- yhtäläisyyksien ja eroavaisuuksien tarkempi, seikkaperäinen osoittauminen (aukikirjoittaminen) viitattujen raporttien kanssa (Raivio, Jussila, Tula, Ohra)

- parempi yhteenveto alaluvun loppuun


  • Lisäksi docx:ssä tänään 31.1 päivitetty tarkkoja ehdotuksia.

3.2. Tutkimustiedon tarjonta

RM 31.1.2017 yleisiä huomioita:

-kahden ensimmäisen väliotsikon aikana ei ole kerrottu tutkimustiedon tarjonnasta ekaa suurpiirteistä kappaletta lukuunottamatta

-pitäisikö vaihtaa otsikko muotoon "haastateltavien näkemyksiä tutkimustiedon tarjonnasta" koska luku ei niinkään kuvaile Tutkimustiedon tarjontaa vaan haastateltavien näkemyksiä siihen liittyvistä haasteista.

- TIPPI, Wisdom of Crowds, Wiki Government, Aitamurto, Yhteiskehittäminen -sisällöt sijoittuvat huonosti ja kytkeytyvät heikosti haastatteluiden raportointiin. Ne kuuluisivat ennemmin uuteen 3.1.:een Päätöstuen viitekehyksiä/menetelmät ja välineet.

  • Lisäksi docx:ssä tänään 31.1 päivitetty tarkkoja ehdotuksia.

3.3. Tutkimustiedon välitys

RM 31.1.-2.2.2017 yleisiä huomioita:

-tekstin rakenne on erilainen kuin kahdessa aiemmassa luvussa, jotka raportoivat ensi alkuun ja pääasiassa haastateltavien näkemyksiä; tässä aloitetaan DfG-kurssin, Raivion ja FDFSAIE:n konkreettisista parannusehdotuksista, ja sitten siirrytään ilman mitään välipuhetta Brandtin ja työryhmän teoriaan ja vasta sitten haastateltaviin. Tämä järjestys olisi hyvä olla yhtenäinen kysyntä- ja tarjonta-alalukujen kanssa.

-haastattelujen raportointi hyvää tekstiä kielellisesti ja tyylillisesti

-"Lisääntyvien tietotarpeiden resursoinnin oltava tehokasta" -kappaleesta eteenpäin (kokeilut mukaanlukien) RM puhtaaksikirjoittaa oman tekstinsä. Voi hyvinkin siirtyä muualle: Juhis, ehdotan että puhtaaksikirjoitat Tutkimustiedon välitys -luvun niin kuin tätä tekstiä ei olisikaan.

-tässäkin alaluvussa otsikko olisi parempi tyyliin: haastateltavien näkemyksiä tutkimustiedon välityksen haasteista (ja ratkaisuista)

-jokin yhteenveto voisi olla paikallaan

-Tähän lukuun ehdotan lisättäväksi pohdintaani tutkimustiedon välityksen kustannusnäkökulmasta. Eli päätelmää siitä, että vain sellainen menetelmä, jossa tiedon kysynnän ja/tai hyödyntämisen muuttuva kustannus on nolla tai hyvin vähäinen, voi todellisuudessa olla käytännöllinen. Tämä perustuu paitsi maalaistalousjärkeen, siihen mitä Sari L sanoi aamukahveilla ja ohryssä.

3.4. Päätöstuen viitekehyksiä

RM 31.1.2017 yleisiä huomioita:

Tekstissä esiteltävät teoreettisia malleja ei kytketä muuhun mitenkään: ei käytäntöön eikä avoimen päätöksentekokäytännön päivitykseen. Scholz, Pahl-Wostl, Franco et al 2010, von Winterfeldt. Teoreettisessa synteesissä (päivitetty apk) olisi varmaan hyvä viitata näihin niiden seikkojen osalta, joita on otettu synteesiin mukaan tai jätetty pois. Ja nämä teoreettisemmat esitykset olisi hyvä olla uudessa luvussa 3.1. selkeästi eroteltuna.

Asianhallintaa koskeva teksti (keskeneräinen)

Asiakirja- ja asianhallinto (jatkossa yhdessä asianhallinta) ovat etenkin tietojohtamisen kannalta hallinnon keskeisiä osa-alueita. Niiden tehtävänä on dokumentoida hallinnon toimintaa sisäistä ja ulkoista käyttöä varten. Informaation aikakaudella asianhallinnassa on nähtävissä kehityskulku, jossa tiedon kytkentä irtautuu perinteisestä fyysisestä asiakirjaformaatista monenlaisiin digitaalisiin muotoihin: rakenteelliseen ja rakenteetomaan dataan ja tiedostoihin jotka sijaitsevat erilaisissa tietokannoissa, tietojärjestelmissä, pilvessä ja moninaisissa tallennusvälineissä.

Asianhallinta uudistuu myös valtionhallinnossa. Eduskunta on uusinut 2010-luvun kuluessa tietojärjestelmäympäristöään. Uusi Vaski-järjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2015. Sen ansiosta aiempaa useammat asiankäsittelyprosessit tapahtuvat kokonaan sähköisinä ja Eduskunnan verkkosivuilla voidaan julkaista automaattisesti entistä enemmän valtiopäiväasioita koskevia tietoja. Vuoden 2016 lopulla Eduskunta avasi kehittäjille väliaikaiseen testikäyttöön avoimen datan rajapinnan, jonka kehitystyö jatkuu edelleen varsinaisen julkaisun valmistelemiseksi.

Asianhallinta kehittyy myös kuntakentällä, vaikka monet kunnat tukeutuvat vielä vanhoihin tietojärjestelmiin. Helsingin kaupunki on esimerkki omaehtoisesta kehitystyöstä. Sen yli 5000 käyttäjän Ahjo-tietojärjestelmä yhtenäisti lähes kaikki kaupungin virastot yhteiseen asianhallintaan ja edesauttaa tiedonkulkua yli hallinnon entisten sisäisten rajojen. Ahjoon kytketty myös avoimen datan rajapinta. Se on voittanut useita kansainvälisiä palkintoja, ja sen dataa on hyödynnetty kymmenkunnan sovelluksen raaka-aineena. Helsingin lisäksi erityisesti jotkin suurista kunnista ovat uusineet tietojärjestelmiään viime vuosina, mutta valmiiden kaupallisten tuotepohjaisten ratkaisujen avulla.

Valtioneuvoston asianhallinnan kehittäminen

..nykytila, monen eri järjestelmän kirjo.. ..valmisteluhanke VNK006:00/2014 ..Mahti/Vahva.. VNK006:00/2014 ..tavoitteena yksi yhtenäinen.. ..Ketola Kohdearkkitehtuurikuvaus.. sisältää jo integraatiot, kuten lausuntopalvelu, kansalaisaloite ja otakantaa, mainittava, että oikeanlainen kehityssuunta, muttei teoreettisesti tarkasteltuna ideaali, koska raja-aita hallinnon virkamiesten ja muiden käyttäjien välillä on korkea.. ..näyttää nähdäksämme oikeansuuntaiselta ja etäisesti päätöksenteon alustan esiasteelta.. ..huomattava myös virtuaalityöpöytä-hanke..

(tämä teksti kuntoon -> RM)


3.5. Avoin päätöksentekokäytäntö päivitettynä

RM 2.2.2017 Ehdotan, että apk:n teorian päivitys pidetään hyvin tiiviinä osuutena. Nykyisestä 20 915 merkistä voisi tiivistää 1000-2000 merkkiin.

Tämä muutos tehdään jotta vastaamme asiakastarpeeseen, jonka mukaan hankkeeltamme toivotaan käytännöllisiä ratkaisuja, ei teoreettisia. Siihen ei 20 000 merkin teorialuku sovellu. Tuollainen määrä sisältöä voisi olla parempi käyttää käytännöllisen vastauksen kuvailemiseen, toisin sanoen, toimenpidesuositusten taustoittamiseen.

Uudessa noin 1000-2000 merkin apk:n päivitystekstikappaleessa vain esiteltäisiin jaetun ymmärryksen merkityksen korostuminen (ja vaikka jatkokysymykset, voiko sitä mitata), tietokiteiden haasteellisuus, laadullinen avoimuus, ja Yhtäköyttä-periaatteiden suhde laajempaa päätöksenteon viitekehykseen (jossa ainakin hallintotieteelliseen, johtamista korostavan, enemmistödemokratiaan pohjautuvan näkökulman ero laajempaan, yhteiskuntatieteelliseen, konsensuaaliseen demokratiaan pohjautuvaan näkökulmaan).

Tämän jälkeen päätöksentekoalustaa kuvaa luku (nyk 3.6. Valassafari) siirrettäisiin lukuun 4. "Johtopäätökset ja suositukset".

3.6. Valassafari: työkaluja päätösvalmisteluun

RM 1.2.-2.2.2017

Johtopäätöksissä meidän pitää esittää mielestämme kaksi rinnakkaista vastausta kysymykseen "miten tieto sidotaan päätöksentekoon". Se määrittelee myös johtopäätösluvun rakenteen. Ensimmäinen (tai toinen) vastauksista on apk:n teorian pohjalta avoimen päätöksenteon alusta ja yhteiskehittelyvälineet, eli se, mitä nykyisessä Valassafariluvussa on, mutta puhtaakisikirjoitettuna ja kytkettynä elävän elävän esimerkkehin. Toinen vastaus edustaa teknologia ratkaisuna -lähestymistapaa, jossa hallinnon paradigma (työn-, vastuun- ja vallanjako suhteessa ympäröivään kansalaisyhteiskuntaan) ei tule uudistetuksi samalla tavalla, vaan pysyy nykyisenkaltaisena. Ensin mainittu ratkaisutapa edustaa siten teknologia mahdollistajana -ajattelua. Nämä käsitteet voisivat näkyä luvun otsikoissa.

Valassafari-nimitys pitäisi miettiä uusiksi. Itse olen käyttänyt "Avoimen päätöksenteon tietojärjestelmää". Hallinnon jargonissa käytetään nyt eri yhteyksissä paljon käsitettä "alusta", ja moni tarvekartoituksen haastateltu myös suoraan peräänkuulutti sitä. Se sointuisi myös ajatukseen "hallinto alustana".

Tämä sisältö voisi kuulua lukuun 4, ja se pitäisi nimetä esimerkiksi "Johtopäätökset ja suositukset". Tämä tasapainottaisi raportin rakennetta.

Luvun puhtaaksikirjoituksessa pitäisi huomioida

  • Valtioneuvoston yhteisen asiakirjanhallinnan kehityssuunnitelma (Terja Ketola 2016 v.2.4., ja asianhallinnan kehityshankkeet VNK010/2015 ja VNK006/2014 sekä virtuaalityöpöytä-hanke). Asiakirjanhallinnan kehityksestä onkin osin valmiimpaa, osin raakatekstiä jo Päätöksenteon viitekehyksiä -luvun keskustelu-välilehdellä.
  • allekirjoittaneen kirjoitukset avoimen päätöksenteon tietojärjestelmästä. Gradun viimeinen luku s.96-100 s. 96-100 ja artikkeli academia.edu:ssa).

Joko tässä kappaleessa tai aiemmassa, teorian päivityksen (tai siis sen, että yhteistä alustaa voidaan pitää tarvittavana ja käyttökelpoisena ratkaisuna) evidenssinä ehdottaisin käytettäväksi ainakin seuraavia caseja:

  • Haastatteluiden tulokset
  • Avoimen tiedon / Julki-ICT:n Wiki
  • Ilmastopaneelin Basecamp
  • Otakantaa
  • Innokylä
  • Opasnet
  • Kansalaisaloite
  • GitHub
  • Linux
  • W3C avoimet standardit
  • Open Knowledge Finland päätöksenteko Google Drive
  • Tulevaisuusselonteko 2030 ennakointivaihe
  • Maastoliikennelain joukkoistaminen
  • Teoreettisesti myös tutkija Janne Matikaisen havainto "verkko vahvistaa nurkkakuntaisuutta/eriseuraisuuta" (yksi yhteinen järjestelmä pakottaisi erimielisyyksien ratkaisemiseen)

Nämä evidenssit pitää vähintään jo esitellä luvussa 3 ja sitten niihin vain viitataan tässä.


Luvun toinen osuus, teknologia mahdollistajana, on lyhyempi, ja kuvaa keinoälyn hyödyntämiskokeilun. Sen tueksi ja kysynnäksi myös esitetään vähemmän evidenssiä, koska sitä ei löydy. Lisäksi siinä myös huomautetaan kustannusnäkökulmasta.


4. Suositukset ja päätelmät

5. Viitteet

6. Liite 1. Yhtäköyttä-kokeilut

7. Liite 2. Yhtäköyttä-materiaalia netissä

8. Katso myös

Lauran kommentit 1.2.2017

  • Raportti on parantunut selvästi ja alkaa olla oikein innostava.
  • Virkamiesavoimuus on terminä epäselvä ja ärsyttävä. <-- Pitää vaihtaa.
  • Taulukko jossa kuvataan eri toimintatapojen kykyä hyödyntää tietoja: ei näytä perustuvan dataan ja pelkkänä mielipiteenä ei ole vakuuttava. <-- Poistetaan, koska ärsytys ei ole tavoitteena.
  • Raportti on raskas lukea kerralla ja paranisi tiivistämisestä (tai jos on pitkä, pitää jäsennyksen olla niin selkeä että lukija löytää helposti ydinkohdat ja voi harppoa).
    • Voisi keskittyä niihin asioihin jotka perustuvat dataan ja jättää muita kuin ydinasioita vähemmälle.
  • Hankkeen keskiössä oli tutkimustiedon hyödyntämisen parantaminen eivätkä päätösvalmisteluprosessit (joita ei edes tarkemmin tutkittu) tai avoimuus. Siksi painotuksen pitäisi myös olla sellainen.
  • Painottumalla ydinviestiin raportin luettavuutta voisi edistää.
  • Yhtäköyttä-periaatteet tuntuvat helpoilta hyväksyä, eikä niiden perustelemiseksi kaipaa mitään lisäaineistoa.
  • Raportin fokus on paikoin epätasainen, lisää johdonmukaisuutta kaivataan. Samoin huomaa että on eri kirjoittajien tekstejä, välillä oikein sujuvaa, välillä tylsää teoretisointia.
  • Suositukset ovat nyt hyviä ja innostavia.
    • Houkuttelee testata ajatuksia ja Yhtäköyttä-periaatteita esim maa- ja rakennuslain uudistuksessa. --> Selvitä, missä vaiheessa tämmöinen uudistus on menossa ja onko siihen vaikutusmahdollisuuksia.
    • Tutkimuslaitoksille voisi ajatella fasilitaattoreita ja co-designia.
    • Joissakin VN-TEAS-hankkeissa olisi selvästi etua siinä, että niitä co-designattaisiin tutkimuslaitosten kanssa ennen hakujen avaamista. Tällöin tietysti jääviyskysymyksissä pitäisi olla tarkkana varsinaisessa haussa.
    • Olisi myös kiinnostavaa nähdä VN-TEAS-hanke alustalla siten, että siihen kuuluisi vaikutusten arviointi, keskustelu ja fasilitointi.
    • Myös esimerkiksi haja-asutusalueiden jätevesikysymykset voisivat olla tällaiseen työhön soveltuva aihe.
  • Alustat ovat hyvä idea, ei se että perustetaan uusia putiikkeja johon rahat revitään vanhoilta organisaatioilta.
  • Millaiset pysyvät roolit pitäisi synnyttää?
  • Tiivistelmä olisi syytä käydä kriittisesti läpi ja huomioida siinä em. asiat, jotta se paremmin toistaisi raportin ydinviestiä.

Tarkista vielä nämä
Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Keskustelu:Yhtäköyttä-hankkeen_loppuraportti&oldid=33775”