Keskustelu:Yhtäköyttä-hankkeen loppuraportti

1. Johdanto

⇤--#: . Onko näihin edellä esitettyihin väitteisiin jotain lähteitä? Tulevatko ne esim. kirjallisuudesta tai meidän haastatteluista (siellä kyllä näitä ongelmia on tullut esille)? Jotenkin voisi tuoda esille, että nämä väitteet perustuvat johonkin, vaikka johdanto-kappaleessa ollaan. --Juho-Matti Paavola (keskustelu) 18. tammikuuta 2017 kello 11.37 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

←--#: . Lisäsin Jussila 2012:n viitteeksi, käynee tuohon. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 18. tammikuuta 2017 kello 14.49 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

Johdannon loppuosa

⇤--#: . Tästä eteenpäin oleva teksti on liian pitkä ja selittävä ollakseen Johdantoon kuuluvaa. Mielestäni pitäisi puristaa yhdeksi lyhyeksi kappaleeksi. --Arja (keskustelu) 17. tammikuuta 2017 kello 05.39 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

⇤--#: . Olen samaa mieltä kuin Arja. Itseasiassa koko kappaleessa on johdannoksi aika paljon tekstiä. Ehdotan tuolla alempana, että tästä materiaalista voisi ison osan yhdistää tuohon "Avoin päätöksenteko tutkimuksen taustaksi" -kappaleeseen ja tehdä siitä jonkinlainen "Tutkimuksen taustat/lähötoletukset" tms. kappaleen. Johdannoksi piisaisi omasta mielestä vain varsin lyhyt kuvaus siitä, miksi ja miten tutkimus tehtiin, tutkimuskysymys yms. --Juho-Matti Paavola (keskustelu) 18. tammikuuta 2017 kello 11.51 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

←--#: . Totta on, että johdanto ei ole tälle tekstille paras paikka. Nyt loin uuden kappaleen Menetelmät-luvun ensimmäiseksi: Hankkeen lähtökohdat ja -oletukset. Sen alkuosa on entinen johdannon loppu ja loppuosa on avoimen päätöksenteon kuvaus. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 18. tammikuuta 2017 kello 14.49 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

2. Menetelmät ja aineistot

2.2. Avoin päätöksentekokäytäntö työn pohjaksi

⇤--#: . Mun mielestä tähän kappaleeseen voisi yhdistää tuolta johdannosta materiaalia ja tehdä tästä jonkilaisen "Hankkeen lähtökohdat/taustaoletukset" kappaleen. Se voisi sopia jopa ennen metodi-kappaletta, mutta siitä en ole varma.

Lisäksi itse jäin vielä kaipaamaan selkeämmin ilmaistuna niitä syitä, miksi olemme tehneet näitä valintoja. Nyt tätä asiaa on olemassa tekstissä ja koko selvityksessä ympäriinsä ripoteltuna tai rivien välistä luettavana, mutta luulen (ja ymmärsin myös ohryssä käytyjen keskustelujen pohjalta), että näiden asioiden eksplisiittinen esiintuominen (hyvin lähteisetettynä) olisi hyvästä.

Otetaan esimerkki: Tämän kappaleen alussa olisi hyvä selvittää, miksi valitsimme Avoimen päätöksenteon työn pohjaksi? Mitä muita vaihtoehtoja olisi ollut (tästähän mainittiin ainakin johdantokappaleessa tämä lähivirkamiesmalli)? Miksi avoimen päätöksenteon malli on parempi kuin vaihtoehdot (varsinkin tähän viimeiseen kaivattaisiin lähteitä)? --Juho-Matti Paavola (keskustelu) 18. tammikuuta 2017 kello 11.47 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

←--#: . Kuten mainittu, rakenne muutettiin ehdotetun kaltaiseksi. Lisäksi kirjoitin yhden kappaleen lisää nimenomaan selittämään miksi valittiin avoin päätöksentekokäytäntö eikä jotain muuta. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 18. tammikuuta 2017 kello 14.49 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

3. Tulokset ja pohdinta

3.1. Tutkimustiedon kysyntä

⇤--#: . Kuten Raimo toteaa tuolla alempana, niin näiden kysyntä-, tarjonta- ja välityskappaleiden jälkeen on matskua (eritysiesti viitekehyksiä-kappaleessa), jota pitäisi yhdistellä enemmän näihin.

Toisaalta samalla itselle tuli näitä lukiessa se huomio, että pitäisi erotella selkeämmin se, mikä on haastattelumateriaalin pohjalta saatua tietoa ja mikä on kirjallisuudesta tai kokeiluista. Tarjonta ja välityskappaleisiin on lisätty matskua muualtakin kuin haastatteluista, mikä on hyvä, mutta nyt ei ole lukijalle selvää, mistä tiedot tulevat.

Näitä siis pitäisi pystyä paremmin erottelemaan, esimerkiksi tekemällä erillisä bokseja tjmv (vaikkapa välityskappaleen kokeilut voisi heittää boksiin, joka otiskoitaisiin tyyliin "Kokeiluiden kokemuksia tiedon välittämisen edistämiseksi" tai sinne päin). Tai kirjoittamalla tekstiä tyyliin "kirjallisuudessa sanotaan, että XXX. Haastatteluissa nousi sama asia esiin, kun XXXX". Mutta lukijalle kuitenkin jollain tavalla pitäiis selvittää, että mistä lähteestä ajatus nousee, nykymuodossa se on epäselvää.

Lisäksi itse kaipaisin jotain pientä pohjustuskappaletta, jossa todetaan, että "tässä puretaan kirjallisuuskatsauksesas, tarvekartoituksen haastatteluissa, seminaareissa ja kokeiluissa saatuja tuloksia" vähän pidemmässä muodossa. Sitten ajatukset, suositukset ja johtopäätökset matskun pohjalta käydään läpi myöhemmin. --Juho-Matti Paavola (keskustelu) 18. tammikuuta 2017 kello 11.32 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

----#: . Tärkeä kommentti ja kirjoitin tuon yhden selvennyskappaleen. Mutta tähän hätään en ehdi käydä koko tekstiä läpi sen selkeyttämiseksi, mikä on mistäkin. Voin tehdä sen seuraavaan versioon, tai joku muukin voi sen tehdä jos ehtii. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 18. tammikuuta 2017 kello 14.49 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

Tarkista vielä nämä

• Yhtäköyttä-ratkaisujen asemointi
• Ohry-kommentit 8.12.2016
• Keinoäly-pohdintoja
• Raportin sisältösuunnitelma 13.12.2016 ←--#: . Tämä on jo kokonaisuudessaan huomioitu. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 19. tammikuuta 2017 kello 08.22 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
• Soininvaaran raportti, erityisesti tiedonvaihdon parantaminen
• Tippi-loppuraportti kunhan se ilmestyy
• Lucify Minard-palatejärjestelmä, ja muut visualisointimenetelmät
• Jussi Simpuran kommentit meilistä 20.1.2017.
• Tanja Sunin kommentit kahdesta meilistä 19.1.2017.
• Taulukko 3-3. Rakennettu ympäristö ja sen data on mainittava aiheena taulukon otsikossa. Taulukkoon on viitattava leipätekstissä.
• Tietokide lihavoitava kun esiintyy ensi kerran
• Kuva 3-11 kuvattava tekstissä.
• tutkijat ovat usein väärässä: viitteeksi why most research is wrong
• aktiivinen käyttäjäyhteisö mainitaan kahdesti, turhaan.