Ympäristömelun vaikutuslaskentatiedot Suomi

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi1825
Moderaattori:Erkki Kuusisto (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi1825}}

Altistuminen

Altisteen mittasuure ja yksikkö

Mittasuure: Vuorokausimelutaso (Lden)

Huom. Kirj.lähteissä on käytetty useita muitakin mittasuureita. Näitä vastaavat luokkarajat on muunnettu Lden-luokkarajoiksi käyttäen muunnoskaavoja (aikapainotus- ja laskentakorkeustermit).

Yksikkö: dB

Altistumisreitit ja rajaukset

Altistumisreitti: Sensorinen (kuuloaisti).D↷

Altistumisluokat:

(Epälineaaristen altistusvastefunktioiden vuoksi käytetään altistumisluokittaista laskentaa.)

• pääsääntöisesti 5 dB:n välein
• alimman altistumisluokan alarajat:
  • melun suuresti kiusalliseksi kokeminen: L_den= 45 dB
  • sydäninfarktit: L_den = 59 dB (altistusvastekäyrällä riski alkaa kohota ykkösestä vasta tässä kohden). Ref. Babisch, 2008.

Tarkasteluajankohta: arvio vuodelle 2006.

• Altistustiedot ovat pääasiassa vuodelta 2003 (2001-2006).
• Altistumisen muutos tarkasteluajankohtaan nähden jätetään huomiotta, koska muutokseen vaikuttaneiden tekijöiden (liikennemäärät, melupäästöt, asutuskannan alueellinen jakautuminen, meluntorjuntatoimet) kehityksestä kyseisenä aikana on käytettävissä vain rajoitetusti tietoa ja koska em. muutostekijät ovat vaikuttaneet osittain vastakkaisiin suuntiin (esim. ajoneuvotiheyden kasvu vs. keskinopeuksien madaltuminen ja meluesteiden rakentaminen). Joka tapauksessa muutos jäänee SETURI-arviointien tarkoituksen kannalta vähäiseksi: Esimerkiksi jos liikenteen oletetaan kasvaneen 3% vuosittain, tästä aiheutuisi altistusjakauman siirtyminen vain n. 0.5 dB oikealle kolmen vuoden aikana. Esim. melun suuresti kiusalliseksi kokevien lukumäärässä tämä altistumismuutos tarkoittaisi vain n. 5 prosentin kokonaiskasvua.

Altistuneen väestön kuvaus ja arvio altistuvien lukumäärästä

Valtaenemmistö suomalaisista asuu (liikenne)melun kuuluvuusalueella, joten altistuvana väestönä on koko Suomen väestö. Enemmän tai vähemmän altistuvia tässä mielessä oli 5 277 284 (Tilastokeskus, väkilukuarvio 31.12.2006).

Kiusallisuusvaikutuksen osalta vaikutuslaskenta rajoitetaan kuitenkin koskemaan vain niitä, joille L_den on vähintään 45 dB, koska ko. altistusvastefunktio on määritelty vain välille 45...75 dB L_den. Koska käytettävissä on vain niukasti julkaistua dataa suhteellisen hiljaiselle vuorokausimelulle (45-55 dB) altistumisesta, osa näin matalille melutasoille altistuneiden lukumääristä joudutaan approksimoimaan käyttäen oletusta, että altistumisjakauman vasen (ts. "hiljaisempi") reuna on muodoltaan tasajakauman kaltainen. Tämä on järkevä oletus muissa tutkimuksissa mallinnettujen melualtistusjakaumien perusteella.

Vastaavasti sydäninfarktien osalta terveysvaikutukset lasketaan vain vähintään 59 dB:n L_den-melulle altistuneille.

Huom. Käytettävissä olevissa altistumistietolähteissä (kts. alla) ylin ilmoitettu altistumisluokka (päivä-/vrk-melun osalta) on ">65 dB". Tätä ylempien altistumisluokkien erittelyn puuttuminen voi johtaa altistumisen ja siten myös terveysvaikutusten aliarviointiin, koska sekä kiusallisuuden että sydäninfarktien altistusvastefunktiot ovat kasvavia ja alaspäin kuperia (ts. jyrkkenevät huomattavasti oikealle päin mentäessä).

Altistuvia melulähteittäin ja -vyöhykkeittäin

Paras arvio

SETURIn parhaaseen arvioon hyödynnetään altistumisen tietolähteinä seuraavia Ympäristöministeriön, Tiehallinnon, Ratahallintokeskuksen ja YTV:n raportteja:

Arviointimenetelmä ja oletukset:

• em. lähteistä on ensin poimittu niissä ilmoitetut altistuneiden määrät melulähteittäin ja -vyöyhykkeittäin (indikaattorina L_Aeq24h, L_Aeq07-22 tai L_den)

kaikki altistumisarviot ovat valtakunnallisia ja kuvaavat pääosin vuoden 2003 tilannetta , rautatieliikenteen osalta kuitenkin lähinnä vuotta 2001

• vähämeluiset vyöhykkeet: koska lähteistä ei löytynyt tietoa 45-55 dB:n päivä-/vrk-meluvyöhykkeillä altistuvien lukumääristä, nämä tiedot approksimoitiin (kiusallisuusvaikutusten laskentaa varten) käyttäen oletusta, että altistuneita luokissa 45-50, 50-55 dB ja 55-60 dB on yhtä paljon. Tämä on karkea yksinkertaistus, mutta soveltuu alustavaksi arvioksi (ainakin tiemelulle) eräissä muissa tutkimuksissa mallinnettujen altistusjakaumien perusteella.
• "muiden melulähteiden" jakauman muodoksi oletetaan sama kuin katumelulla, koska lähteessä ei eritelty vyöhykkeittäin
• jos lähteessä käytetty indikaattori ("Lxxx") on muu kuin Lden, meluvyöhykkeiden ala- ja ylärajat on ensin allaolevia kaavoja käyttäen muunnettu Lxxx-indikaattorin mukaisista arvoista Lden-indikaattorin mukaisiksi arvoiksi

kaavat on saatu olettamalla kullekin melulähteelle tietty sille ominainen vuorokausiprofiili (ts. päivän, illan ja yön suhteelliset dB-tasot), laskemalla sitten tätä vuorokausiprofiilia vastaavat Lden-indikaattorin sekä alkuperäisen indikaattorin (esim. LAeq 07-22) dB-arvot ja lopuksi näiden erotus

Indikaattorien muunnoskaavat

Tiemelu

• approksimaatio maantiemelulle L_den = L_{Aeq 24h} + 4 dB

(korjaustermistä 1.5 dB johtuu laskentakorkeuksien erosta ja 2.5 dB aikapainotuksista

• approksimaatio katumelulle L_den = L_{Aeq 07-22} + 2.5 dB

(korjaustermistä 1.5 dB johtuu laskentakorkeuksien erosta ja 1 dB aikapainotuksista )

Rautatiemelu

• approksimaatio L_den = L_{Aeq 07-22} + 7.5 dB

(korjaustermistä 1.5 dB johtuu laskentakorkeuksien erosta ja 6 dB aikapainotuksista )

Muut melulähteet

• oletetaan, että muille melulähteille L_den = L_{Aeq 07-22} + 1.5 dB

(korjaustermistä 1.5 dB johtuu laskentakorkeuksien erosta ja 0 dB aikapainotuksista )

Arviot altistuneiden lukumääristä vaikutuslaskelmineen ovat kiusallisuusvaikutuksen osalta SETURIn yhteisessä Excel-taulukossa. Sydäninfarktien osalta altistumistietojen tarkempi erittely vaikutuslaskentoineen on erillisessä Excel-taulukossa.

Vähimmäis- ja enimmäisarviot

Altistumistietoihin sisältyvän epävarmuuden haarukoimiseksi kaikkiin altistumistasoihin on vähimmäis- ja enimmäisarvioita laskettaessa lisätty korjaustermi on +/- 3 dB.

Tausta- tai kynnysaltistus

Tausta-altistus

• ...tarkoittaisi ei-ihmisperäisiä eli luonnonympäristön ääniä. Niitä ei voi pitää meluna, koska ne eivät ole terveydelle haitallisia eikä niitä (yleensä) pidetä myöskään ei-toivottuina. Taustaa ei tämän vuoksi oteta laskuissa huomioon.

Kynnysaltistuksen (ts. taso, jonka alapuolella haittoja ei aiheutuisi) olemassaolo ja sijainti riippuvat vaikutuksesta:

• Häiritsevyysvaikutuksille (kiusallisuus, unenhäirintä) ei määritellä varsinaista kynnysaltistusta, mutta vaikutuslaskennat rajoitetaan vähintään 45 dB:n vuorokausimelulle (kiusallisuus) tai 40 dB:n yömelulle (unenhäirintä) altistuneisiin, koska soveltamamme altistusvastefunktiot eivät ole voimassa hiljaisemmille meluille.
• Sydäninfarkteille kynnystasoksi on havaittu n. 60 dB L_{day 06-22}.

SETURIssa kynnystasoksi otetaan 59 dB L_den, koska L_den-asteikolla vastekäyrä leikkaa x-akselin näillä kohden.

Altistusvastefunktiot

Tärkeimpien vaikutusten valinta

Arvioidaan seuraavat melun haitat:

1. melun suuresti kiusalliseksi kokeminen (high annoyance) -> vallitsevuus (% koko väestöstä)
2. melun lisäämät sydäninfarktit -> ilmaantuvuus (tapauksia/vuosi, koko väestössä)

Unihäiriöt: kts. Altistuminen ulkomelulle Suomessa '''yömelutason''' mukaan

Ei arvioida melun (seuraus)vaikutuksia esim.

• verenpaineeseen
• oppimiseen ja työsuoritukseen
• kuuloon (kuulovauriot)
• mielenterveyteen
• päihteiden käyttöön
• tapaturma-alttiuteen (esim. Tanskassa arvioitu, että 200-500 tanskalaista kuolee vuosittain liikennemelun aiheuttaman stressin ja sydänongelmien seurauksena )

Riskinarviointimenetelmän kuvaus

Vaikutusten arviointi perustuu väestötutkimuksista johdettuihin altistusvastekäyriin, joissa altistumisen mittasuureena käytetään asunnon meluisimmalle ulkoseinälle mallinnettua pitkän ajan keskiäänitasoa. Vaikutuksesta riippuen keskiäänitasona käytetään joko vuorokaudenajan mukaan painotettua eli päivä-ilta-yömelutasoa (L_den) tai yömelutasoa L_n). Vastemuuttujat ilmaisevat unihäiriöiden ja kiusallisuuden osalta absoluuttisen vallitsevuuden, sydäninfarktien osalta suhteelliseen ilmaantuvuuden.

Altistusvastefunktiot

Melun suuresti kiusalliseksi kokeminen

Paras arvio:

P = %-osuus vuorokausimelutasolle L_den altistuneesta väestöstä, joka kokee melun erittäin kiusalliseksi:

Tiemelu:

P = 9.868 * 10^-4 * (L_den - 42)³ - 1.436 * 10^-2 * (L_den -42)² + 0.5118 * (L_den - 42)

Raidemelu:

P = 7.239 * 10^-4 * (L_den - 42)³ - 7.851 * 10^-3 * (L_den -42)² + 0.1695 * (L_den - 42)

Lentomelu:

P = -9.199 * 10^-5 * (L_den - 42)³ + 3.932 * 10^-2 * (L_den -42)² + 0.2939 * (L_den - 42)

Määrittelyjoukot ylläoleville funktioille: L_den välillä 45...75 dB (viite , s. 410).

Melun aiheuttamat sydäninfarktit

Paras arvio: Käytetään viitteestä saatua käyrää "Exposure-response curve for road traffic noise level and incidence of myocardial infarction (polynomial fit weighted by number of subjects per noise category)":

OR(Lden) = vuorokausimelulle Lden altistuvien ristitulosuhde sydäninfarktille:

Tiemelu:

OR(Lden) = 1.629657 – 0.000613 × (L_den -2)² + 0.000007357 × (L_den -2)³

määrittelyjoukko: Lden välillä 57...82 dB L_den

legend="ERF for road-noise L_den on myocardial infarcts"

Käytetään vaikutusarvioihin approksimaatiota, että RR = OR, koska sydäninfarktiriskin perustaso (vuotuinen insidenssi) on alle 0.01.

Raide- ja lentomelu sekä muut melulähteet:

Yleistetään tiemelun altistusvastekäyrä koskemaan myös näitä melulähteitä, kunnes saatavilla on erityisesti raide- ja lentomelua koskevaa tietoa.

Altistumisen prevalenssi kohdeväestössä

Kts. SETURIn yhteinen Excel-taulukko.

Kausaliteetti

Kiusallisuus

Ylläolevia altistusvastefunktioita on ehdottanut Euroopan komission asettama, meluvaikutuksia selvittänyt työryhmä (EU's FUTURE NOISE POLICY, WG2 – Dose/Effect)

Sydäninfarktit

Lainaus WHO:n raportista :

Cardiovascular effects

Dr Babisch ... presented the comprehensive meta-analysis carried out, and added guideline values for the CVD effects.

Sufficient evidence existed for an association between community noise and ischaemic heart diseases; limited/sufficient evidence existed for an association between community noise and hypertension. Most information came from road traffic noise studies but there was normally little information regarding night noise in particular. But night time values could be extrapolated from day time results.

Below 60 dB(A) for Lday there was no noticeable increase in MI risk to be detected. Therefore for the time-being, Lday = 60 dB(A) could be set as the NOAEL (“no observed adverse effect level”) for road traffic noise and myocardial infarction (Babisch, 2002). For noise levels greater than 60 dB(A), the MI risk increased continuously, and was greater than 1.2 for noise levels of 70 dB(A).

Kuvaus keskeisistä epävarmuuksista

Ei ole tiedossa, kuinka hyvin altistusvastefunktiot sopivat Suomen akustisiin oloihin (esim. rakennusten äänieristys; sääolot vs tuuletusikkunoista kantautuva melu).

Viitteet

Kts. myös viitteiden tarkennukset keskustelusivulla: D↷.

Yhteyshenkilö

Lisätietoja antaa: Erkki Kuusisto