YVAR Vaikutukset työvoimaan

Työvoiman tarvetta koskeva ennakkoarviointi olisi hyvä tehdä numeroina ja kirjallisesti erikseen kaivoksen investointi- ja käyttövaiheelle.

Työvoiman tarpeen kokonaismäärää voidaan ennakoida numeroina usealla tavalla. Voidaan ilmoittaa vain suora työllisyysvaikutus, mieluummin henkilötyövuosina. Kehittyneemmässä tavassa suoraan vaikutukseen lisätään arvio kerroinvaikutuksista, jotka kuvaavat kaivosta palvelevilla toimialoilla tapahtuvaa työllisyyden kasvua ja kasvavan ostovoiman aiheuttamaa, erityisesti palvelujen työvoimatarpeen kasvua. Arvio työllisyyden suorasta ja kerroinvaikutuksien tasosta muodostavat arvion työllisyyteen tulevasta kokonaisvaikutuksesta. Kaksi päämenetelmää ovat yleisen tasapainon- (CGE) ja panos-tuotos -laskentatekniikat.

Edellisellä voidaan arvioida sekä lyhyen että pidemmän tähtäimen työllisyysvaikutuksia. Jälkimmäinen on lähinnä lyhyen tähtäimen tuloksia antava tekniikka, koska se huomioi vain tuotannon muutoksesta tulevat vaikutukset, talouden resurssirajoitteita kuten tuotannontekijöiden (työvoima, maa-ala ja fyysinen pääoma) riittävyyttä ei huomioida. Panos-tuotos-tekniikka lähtee myös oletuksesta, että kaikki käyttäytyminen on lineaarista. CGE-metodissa nämä resurssirajoitteet huomioidaan samoin kun päätöksentekijöiden (yrittäjät, kotitaloudet, investoijat jne.) päätöksenteon epälineaarisuus.

CGE-laskennassa kyseessä on kansan- ja/tai aluetalouden monipuolinen numeerinen simulointimalli, jonka avulla voidaan arvioida kaivoksen vaikutuksia monen kehitysindikaattorin osalta. Laskennasta saadaan investointi- ja käyttövaiheen vaikutukset mm. elintasoon, työllisyyteen, työ- ja pääomatuloihin, ostovoimaan, kulutukseen, verotuloihin ja julkisen sektorin kykyyn tuottaa palveluja. Lisäksi saadaan selville viennin ja tuonnin kehitys osana kokonaistuotantoa eli BKT:ta. Toimialoittaisten tulosten avulla voidaan tarkastella kaivannaistoiminnan ja sitä palvelevien toimialojen tuotannon ja työllisyyden suhdetta. Tuloksia voi tarkastella vuosi vuodelta etenevänä aikasarjana tai kumulatiivisesti. Vaihtoehtoisia simulointioletuksia käyttämällä voidaan tarvittaessa tarkastella kaivosinvestoinnin eri toteutusvaihtoehtoja ja tuotantovaiheen aloitus- ja vakiintumisvaiheen kehitystä.

CGE-mallin rakentaminen ja sen kehittäminen on vaativaa tieteellistä työtä, joten laskennat on paras tilata kaivannaistoimintaan perehtyneiltä tutkijoilta. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin CGE-tiimi on suorittanut kaivannaistoiminnasta kohta 20 tapaustutkimusta. Konsulttitoimistoilla ei tiettävästi tätä kirjoitettaessa ole käytössään CGE-simulointimallia.

Yksinkertaisempi tapa on arvioida kokonaisvaikutusta Tilastokeskuksen julkaisemissa panos-tuotos-taulukoissa olevan informaation perusteella, eli käyttää kiinteitä kansantalouden tason kertoimia kerroinvaikutuksen laskemiseen. Suora vaikutus kerrotaan näillä kertoimilla ja saadaan arvio kokonaisvaikutuksesta. Kaivoksen investointivaiheessa voidaan käyttää niiden toimialojen esim. rakentamisen kertoimia (= 2,0), joilla on suurin merkitys hankkeen kannalta. Jos suora työllisyysvaikutus on 100, niin kokonaisvaikutus on 100 * 2,0 eli 200 työllistä, kerroinvaikutuksen ollessa 200 - 100 = 100 työllistä. Tuotantovaiheen kokonaisvaikutusta työllisyyteen voidaan arvioida samalla tavalla. Kaivannaistoiminnan suora vaikutus on 3 työllistä ja kokonaisvaikutus on 8 työllistä, kerroinvaikutus on siten 8 - 3 = 5 työllistä. Kertoimen arvo 8/3 = 2,666 -> 3 * 2,666 = 8 työllistä. Jos kaivoksen tuotanto lisää kaivannaistoiminnan tuotannon arvoa alueella toiminta-aikana keskimäärin 400 milj. eurolla, niin arvio alueen työllisyyden kokonaiskasvusta olisi 400 * 2,666 = 1066 työllistä, kerroinvaikutuksen ollessa 1066 - 400 = 666 työllistä.

Edellistä tarkempi tapa on kertoa Tilastokeskuksen julkaisemalla panos-tuotos -käänteismatriisilla investointien tuotejakauman sarakevektori. Tällöin saadaan mukaan kaikkien investointiin vaikuttavien toimialojen vaikutukset. Samaa tekniikkaa voidaan käyttää tuotantovaiheelle. Tällöin arvio kaivoksen liikevaihdosta on em. sarakevektorin ainut solu.

Panos-tuotos-tekniikalla tuotettujen kertoimen arvot on todennäköisesti liian suuria, koska niiden laskennassa on otettu huomioon vain investointien ja tuotannon kasvusta tulevat vaikutukset. Pidemmällä tähtäimellä palkka- ja tavaroiden, palvelujen ja asumisen hintatasot voivat nousta, jolloin ostovoiman kasvu jää pienemmäksi ja arvio työllisyyden kokonaisvaikutuksesta on ylimitoitettu. Toimiva tapa on arvioida tilannetta ja laskea kertoimien arvojaa esim. 20-30%.

Panos-tuotos-kertoimiin liittyy muitakin ongelmia. Kansallisen tason kertoimet päivitetään vuosittain noin kolmen vuoden viiveellä. Maakunnalliset panos-tuotos-taulut ja -kertoimet ovat vuodelta 2002 eli vanhentuneet. Toinen ongelma on, että kertoimet ovat kiinteitä, ei ole siten mahdollista arvioida työllisyysvaikutuksia vuosi vuodelta.

Investointivaiheelle on tyypillistä, että:

- usein investoinnit suoritetaan suhteellisen nopeasti, muutaman vuoden aikana

- työntekijät tulevat suurelta osin kohdealueen ulkopuolelta, koska tehdään erityistä ammattitaitoa vaativaa asiantuntijatyötä, jota ei ole paikallisesti tarjolla

- suunnitteluun valitut, yleensä suuret konsulttiyhtiöt vaikuttavat alihankkijoihinsa

- kokonaisia tehtaita ja niiden laitteita saatetaan tuoda ulkomailta

- niiden asentaminen tapahtuu tarjouskilpailun voittaneen yrityksen toimesta

- sama koskee muuta rakennus- ja LVSI-töitä, joiden työntekijöiden valinnasta vastaa kaivosyhtiön valitsema yritys

Investointivaiheessa paikallisen työvoiman osuus kokonaistyövoimasta riippuu siitä onko työtehtäviin sopivia paikallisia yrityksiä tarjolla, niiden kyvystä osallistua ja onnistua tarjouskilpailuissa ja missä määrin niiden työntekijät asuvat paikkakunnalla.

Työvoiman tarpeen ennakkoarvioinnissa olisi hyvä ottaa kantaa tämän tyyppisiin seikkoihin ja kertoa miten kyseessä olevan hanke mahdollisesti poikkeaa yleisestä mielikuvasta. Lisäksi olisi hyvä avoimesti kertoa kaivosyrityksen kilpailuttamisperiaatteista, työvoiman rekrytointisuunnitelmista ja -käytännöistä.