THL:n strategia

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään arviointi. Sivutunniste: Op_fi1786
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi1786}}

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL:n) strategia on arviointi, jossa etsitään kymmenen vuoden toiminnallista suuntaa ja painopisteitä THL:lle. Tämä osio keskittyy erityisesti globalisaatiokysymyksiin ja toisaalta ympäristöterveyteen.

Yleistietoa THL:n strategiasta

Rajaus

Tavoite

Yleistavoite koko strategiaprosessilla on löytää vastaus seuraavaan kysymykseen: Mitkä ovat THL:n

• keskeiset sisältöperusteiset vaikuttavuustavoitteet,
• osastrategiat 7-8 vaikuttamistoiminnolle ja
• osastrategiat 5-6 infrastruktuurialueelle?

Rajat

Ryhmän raportissa on

• Kansilehti (ja siinä sisällysluettelo sekä ryhmän kokoonpano)
• Selostus siitä, miten ryhmä päätyi valitsemaan tarkastelemansa kolme muutosilmiötä (1 liuska)
• edellä mainitut 3 sivun mittaista skenaariota, yksi kustakin muutosilmiöstä.

Määräajat: Ryhmän raportin on valmistuttava 25.3.2010 mennessä (tälle sivulle tallennetaan liitetiedosto).

Työskentelytavat: Ryhmä voi valita haluamansa työskentelytavat ja -foorumit.

Oletettu käyttö ja käyttäjät

• THL:n ylin johto, laitoksen strategisia päätöksiä tehdessään.
• Sosiaali- ja terveysministeriö, neuvotellessaan THL:n tulossopimuksesta ja rahoituksesta.
• THL:n työntekijät, hahmottaessaan ja suunnatessaan omaa työtään ja toimenkuvaansa.
• Sidosryhmät, esim. miettiessään THL:n tuottaman tiedon hyödyntämistä tai ryhtymistä THL:n kanssa yhteistyöhön.
• Muut valtion laitokset ja tutkimuslaitokset, ottaessaan mallia omia strategioitaan varten.

Perustelut (määritelmä)

Nykystrategia

Nykyinen fuusion aikana luotu strategia

Nykyinen strategia tiivistettynä: THL on päätöksentekoa palveleva sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitos, jossa on vahva huippututkimuspanos.

Laitoksen perustehtävä

• LAITOKSEN tehtävänä on väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäiseminen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen.
• LAITOS toteuttaa tehtäväänsä tutkimuksen, seurannan ja arvioinnin, kehittämistyön, asiantuntijavaikuttamisen ja viranomaistehtävien sekä kansainvälisen yhteistyön avulla.
• LAITOS toimii alansa tilastoviranomaisena sekä huolehtii tehtäväalueensa tietoperustasta ja sen hyödyntämisestä.

Laitoksen visio 2015

• Olemme vaikuttaneet merkittävästi suomalaisten hyvinvoinnin ja terveyden parantumiseen.
• Olemme vahva vaikuttaja, luotettava asiantuntija ja arvostettu kumppani hyvinvoinnin ja terveyden suojelemisessa ja edistämisessä.
• Olemme innostava, vastuullinen ja houkutteleva työyhteisö.

Strategiset linjaukset

1. Väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja elinolojen sekä sosiaali- ja terveyspolitiikan tutkiminen ja kehittäminen
2. Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäisy sekä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen
3. Väestön terveyden suojelu sekä biologisten ja kemiallisten uhkien ja riskien ennakointi ja ehkäisy
4. Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden, laadun ja vaikuttavuuden tutkiminen ja kehittäminen
5. Sosiaali- ja terveysalan tilastojen, rekisterien ja muiden tietovarantojen ylläpito ja kehittäminen
6. Informaatio-ohjaus, tutkimustietoon perustuva asiantuntijavaikuttaminen sekä vaikuttava viestintä ja sidosryhmätyö
7. Tutkimus- ja kehittämistyöhön kytkeytyvä innovaatioiden edistäminen.
8. Ennakoiva, osallistava, läpinäkyvä ja omaa toimintaa jatkuvasti uudistava johtamisjärjestelmä.
9. Aktiivinen kansainvälinen vuorovaikutus kansallisten etujen edistämiseksi ja myötävaikuttaminen globaaliin terveys- ja hyvinvointipolitiikkaan.

Laki THL:stä

Laitoksen tehtävänä on:

1. tutkia ja seurata väestön hyvinvointia ja terveyttä, niihin vaikuttavia tekijöitä ja niihin liittyviä ongelmia, ongelmien yleisyyttä ja ehkäisymahdollisuuksia, sekä kehittää ja edistää toimenpiteitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ongelmien vähentämiseksi;
2. tutkia, seurata, arvioida ja kehittää sekä ohjata sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ja antaa asiantuntijatukea hyvinvointia ja terveyttä edistävien politiikkojen, toimintatapojen ja käytäntöjen toteuttamiseksi;
3. harjoittaa alan tutkimus- ja kehittämistoimintaa, edistää innovaatioita sekä tehdä aloitteita ja esityksiä sosiaali- ja terveydenhuollon ja sen palvelujen kehittämiseksi ja väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi;
4. toimia tilastolain (280/2004) 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuna tilastoviranomaisena ja ylläpitää alan tiedostoja ja rekistereitä siten kuin niistä erikseen säädetään sekä huolehtia tehtäväalueensa tietoperustasta ja sen hyödyntämisestä;
   • a) huolehtia oikeuslääketieteeseen ja oikeuspsykiatriaan kuuluvista tehtävistä siten kuin niistä erikseen säädetään; (11.12.2009/1067)
5. kehittää ja ylläpitää sosiaali- ja terveysalan keskeisiä termejä, määrityksiä ja luokituksia; sekä
6. osallistua toimialansa kansainväliseen toimintaan.

Laitoksen tulee lisäksi huolehtia niistä tehtävistä, jotka laissa tai sen nojalla säädetään sen tehtäviksi tai jotka sosiaali- ja terveysministeriö sille määrää. Lisäksi laitos voi toimia oikeuslääketieteellisten ja terveydenhuollon palvelujen tuottajana silloin, kun tällainen toiminta liittyy välittömästi sen tutkimus-, asiantuntija- tai kehittämistoimintaan.

Sidosryhmätutkimus

THL:n tulisi olla vuonna 2020:

• Väestön terveyden ja hyvinvoinnin seurannan asiantuntijalaitos.
• Sosiaali-ja terveysalan asiantuntijatiedon tuottaja ja välittäjä.

Sidosryhmät odottavat seuraavanlaista toimintaa:

• Sosiaali-ja terveysalan asiantuntemusta valtakunnallisen päätöksenteon tueksi.
• Tietoa ja tukea terveyden edistämiseksi.
• Vahvaa terveysalan osaamista.
• Väestön hyvinvoinnin ja terveyden tilan ja sen vaihtelujen asiantuntemusta.

Tutkimuksen johtopäätöksiä

• THL:n tulee 2020 olla ensisijaisesti väestön terveyden ja hyvinvoinnin seurannan asiantuntijalaitos sekä sosiaali-ja terveysalan asiantuntijatiedon tuottaja ja välittäjä. Siltä odotetaan erityisesti sosiaali-ja terveysalan asiantuntemusta valtakunnallisen päätöksenteon tueksi sekä tietoa ja tukea terveyden edistämiseksi. Erityisesti toiminnan tulosten tulee palvella kuntia ja kuntayhtymiä, Valtioneuvostoa ja STM:tä.
• THL:n paikka on olla tiedolla vaikuttaja (tilastot, tiedotteet, oppaat yms. muut julkaisut). Sen tulee pystyä asettamaan tavoitteita ja kehittämislinjauksia ja laatimaan suosituksia. Tiedonvälityskanavista omat verkkosivut ja valtakunnallinen media ovat tärkeimmät.

Käynnistysvaiheen loppuraportti

Tuloksia odotetaan varsinkin kolmella pääalueella:

• Tietopohjan ja tietovarantojen (sekä myös sosiaali- ja terveysalan tietojärjestelmien) pitäminen laadukkaina ja ajan tasalla erityisesti väestön hyvinvoinnin ja terveyden tilan seuranta ja terveys- ja hyvinvointieroja ja niiden kaventamista koskeva tutkimus.
• Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannustehokas ja näyttöön perustuva toiminta myös hyvien käytäntöjen etsiminen ja levittäminen.
• Kansantautien syiden tutkiminen ja tautien ehkäisy sekä tartuntatautien hyvä torjuntavalmius perustavoitteena kansantautien aiheuttaman toimintakyvyn vajauksen vähentäminen.
• Terveyden edistäminen olisi neljäs pääalue. Sen saamat maininnat ovat hajanaisempia kuin kolmen edellisen.

Keskeisimmät sidosryhmät 2020

• Valtioneuvosto ja ministeriöt (erityisesti STM)
• Kunnat ja kuntayhtymät
• Tiedeyhteisö

THL:n profiili ja mielipiteet eri profiilien ansaitsemasta panostuksesta:

• Kotimaahan suuntautunut sektorilaitos ("PALVELUKESKUS") runsas kolmannes leivisköistä
• Kotimaahan suuntautunut innovaatiolaitos ("TUKIPAJA") runsaat 10 prosenttia leivisköistä
• Kansainvälisesti suuntautunut huippututkimuslaitos ("MERKKITUOTETAVARATALO") noin 30 prosenttia leivisköistä
• Kansainvälisesti suuntautunut innovaatiolaitos ("LAATUTUOTEPROTOTYYPPIEN NÄYTTELY") alle 10 prosenttia leivisköistä
• Jokin muu malli alle 10 prosenttia leivisköistä
• "Tuottajayhteisö", joka tuottaa luotettavaa tietoa, asiakashyötyjä ja kokonaisvaltaisia ratkaisuja (ehdotettu alkuperäisten profiilien lisäksi).

Strategiatyön toimeksianto

THL 2020 -strategiatyössä tulee miettiä seuraavia peruskysymyksiä:

• Millaiset vaikuttavuustavoitteet THL:n ja sen eri osien toiminnalle?
• Miten arvioimme ennakoiden, millaisia tavoitteita THL voi realistisesti asettaa?
• Mihin voimme vaikuttaa, mihin emme? Ns. vaikuttavuuspotentiaalin arviointi
• Mihin voimme vaikuttaa keskeisenä vaikuttajatahona, mihin yhtenä monista vaikuttajista?
• Miten arvioimme jälkikäteen ja matkan varrella vaikuttavuustavoitteiden toteutumista?

THL:n keinot vaikuttaa omaan toimintaansa

THL toimii huomattavassa määrin ulkopuolisen tutkimusrahan varassa. Niinpä se ei voi noin vain päättää tiettyyn alueeseen panostamisesta, koska vain osa resursseista on liikuteltavissa. Merkittävä osa resursseista todellisuudessa tulee kilpailluilta markkinoilta osaavien tutkijoiden ja hyvien tutkimusideoiden avulla. "Iso laiva kääntyy hitaasti, paitsi ylösalaisin," sanoi entinen pääjohtaja Jussi Huttunen. Ainoastaan toimintojen lakkauttamisesta voi päättää strategisilla resurssipäätöksillä; muunlainen strategian toteuttaminen vaatii toki resursseja mutta erityisesti systemaattista ja pitkäaikaista edellytysten luomista haluttujen alueiden kasvun varmistamiseksi.

Tulos

Tämä on luonnos.

THL on päätöksentekoa palveleva sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitos, jossa on vahva huippututkimuspanos. Sen pääalueet ovat:

• Tietopohjan ja tietovarantojen (sekä myös sosiaali- ja terveysalan tietojärjestelmien) pitäminen laadukkaina ja ajan tasalla erityisesti väestön hyvinvoinnin ja terveyden tilan seuranta ja terveys- ja hyvinvointieroja ja niiden kaventamista koskeva tutkimus.
• Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannustehokas ja näyttöön perustuva toiminta myös hyvien käytäntöjen etsiminen ja levittäminen.
• Kansantautien syiden tutkiminen ja tautien ehkäisy sekä tartuntatautien hyvä torjuntavalmius perustavoitteena kansantautien aiheuttaman toimintakyvyn vajauksen vähentäminen.
• Terveyden edistäminen.

Globalisaatio

Rajaus

Tarkoitus

Globalisaatioryhmän (EeRy3) tehtävänä on:

• tunnistaa omalta aihealueeltaan (globalisaatio) kolme keskeistä muutosilmiötä ja
• muotoilla kustakin näistä kolmesta yhden liuskan mittainen skenaario, jossa tarkastellaan kolmea vaihtoehtoa:
  1. perusvaihtoehto (todennäköisin kehitys vuoteen 2020),
  2. sitä parempi vaihtoehto (terveyden ja hyvinvoinnin kannalta)
  3. sitä huonompi vaihtoehto (terveyden ja hyvinvoinnin kannalta)

Rajat

Katso #Yleistietoa THL:n strategiasta.

Osallistujat

• Jouni Tuomisto (YMTO), pj.
• Hanna Nohynek (ROKO), siht.
• Ronald Wiman (STAO)
• Marja Anttila (HTKV)
• Kyseessä on avoin arviointi. Kuka tahansa saa osallistua.

Oletettu käyttö ja käyttäjät

• THL:n ylin johto, laitoksen strategisia päätöksiä tehdessään.
• Sosiaali- ja terveysministeriö, neuvotellessaan THL:n tulossopimuksesta ja rahoituksesta.
• THL:n työntekijät, hahmottaessaan ja suunnatessaan omaa työtään ja toimenkuvaansa.
• Sidosryhmät, esim. miettiessään THL:n tuottaman tiedon hyödyntämistä tai ryhtymistä THL:n kanssa yhteistyöhön.
• Muut valtion laitokset ja tutkimuslaitokset, ottaessaan mallia omia strategioitaan varten.

Perustelut (määritelmä)

Katso #Yleistietoa THL:n strategiasta.

Tulos

Luonnos. Kolme globalisaatioon liittyvää muutosilmiötä puuttuvat vielä.

Ympäristöterveys

Rajaus

Tarkoitus

Ympäristöterveyden osaston ryhmän tehtävänä on:

• tunnistaa omalta aihealueeltaan (ympäristöterveys) kolme keskeistä muutosilmiötä ja
• muotoilla kustakin näistä kolmesta yhden liuskan mittainen skenaario, jossa tarkastellaan kolmea vaihtoehtoa:
  1. perusvaihtoehto (todennäköisin kehitys vuoteen 2020),
  2. sitä parempi vaihtoehto (terveyden ja hyvinvoinnin kannalta)
  3. sitä huonompi vaihtoehto (terveyden ja hyvinvoinnin kannalta)

Rajat

Katso #Yleistietoa THL:n strategiasta.

Osallistujat

• Kyseessä on avoin arviointi. Kuka tahansa saa osallistua.

Oletettu käyttö ja käyttäjät

Katso #Yleistietoa THL:n strategiasta.

Perustelut (määritelmä)

Katso #Yleistietoa THL:n strategiasta.

Eräitä ehdotuksia keskeisiksi muutosilmiöiksi, jotka heijastuvat selkeästi ympäristöterveyteen:

• ilmastotavoitteista johtuva paine asutusrakenteen tiivistämiseen
• ympäristön koetun laadun (melu, hajut, ympäristöestetiikka) painoarvon kasvaminen
• lisääntyvä avoimuus ja kansalaisvaikuttaminen julkisessa päätöksenteossa

Muita (Euroopassa vaikuttavia) muutosilmiöitä: kts. esim. viitteen kpl 2.

Tulos

Luonnos. Kolme globalisaatioon liittyvää muutosilmiötä puuttuvat vielä.

Viitteet

HUOM! Useimmat viitteiden tiedostot ovat THL:n sisäverkossa, joten niitä ei saa avattua talon ulkopuolelta.