Miten johdetaan yhteisön arvot?
Miten keskusteluja luetaan ja käydään
| Faktakeskustelu: .
|
| Aloitusväite: Yhteisön arvot ovat yhteenveto yhteisön jäsenten henkilökohtaisesti lausumista arvoarvostelmista.
Lopetusväite: Hyväksytty.
(Kunhan keskustelu ratkeaa, lopetusväite pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)
|
Väittely:
- ←7 Yhteisön arvot ovat sellainen eettisten normien kokoelma, jonka yhteisön jäsenet yhdessä hyväksyvät yhteisössä käytettäväksi. --Jouni 29. joulukuuta 2009 kello 11.49 (UTC)
- ←8 Yhdessä hyväksyminen voi tapahtua joko passiivisesti (hyväksytään tilanne ilman aktiivista toimintaa) tai aktiivisesti (ilmaistaan oma näkemys asiasta). Eettiset normit ovat vahvempia, jos useammat jäsenet ilmaisevat aktiivisen kannatuksensa niille. Niinpä aktiivista hyväksyntää tulisi suosia. --Jouni 29. joulukuuta 2009 kello 11.49 (UTC)
- ⇤--9: . Tarvitaan normisto, jonka perusta on korkeammalla kuin oma etu tai pakko. Mistä siis eettiset ihanteet, jotka nousevat yli ihmisen oman raadollisuuden? Mistä muualta kuin uskosta hyvyyteen ja tarkoitukseen, joka on meidän yläpuolellamme - uskosta Jumalaan? --Jarmo Harno, Helsingin Sanomat, 22.12.2009, mielipide C8. (type: truth; paradigms: science: attack)
- ⇤--10: . "Raamattu sanoo" ei sellaisenaan olekaan mikään hyvä argumentti yhteisessä keskustelussa. --Lari Launonen, Helsingin Sanomat, 16.12.2009, mielipide C8. (type: truth; paradigms: science: attack)
- ←--11: . Itseisarvojen perustelu on uskonnollinen prosessi, ja siksi uskonnosta ei päästä irti, käytettiinpä noiden itseisarvojen perusteluissa millaisia käsitteitä tahansa. -- Tapio Ahokallio, Helsingin Sanomat, 16.12.2009 mielipide C8. (type: truth; paradigms: science: defence)
- ⇤12 ...tosiasioista ei voi johtaa arvoja. Tästä ei kuitenkaan millään logiikalla seuraa, että arvojen, mukaan lukien moraaliarvojen, perustaksi ja takuumieheksi tarvittaisiin uskontoa. --Risto Pitkänen, Helsingin Sanomat, 17.12.2009, mielipide C10.
- ←--13: . Jos ihmisen yläpuolella ei ole mitään, silloin jokainen saa tehdä, mitä haluaa. ... Ellei ihmisen yläpuolella ole mitään lakia, edessä on vahvemman valta, jonka oikeutus on voimassa. -- Asko Ruotsalainen, Helsingin Sanomat, 22.12.2009, mielipide C8. (type: truth; paradigms: science: defence)
- ←16 Joillekin ihmisille, joskaan ei kaikille, todella tarvitaan yläpuolella oleva auktoriteetti. Tämä auktoriteetti voi olla oma yhteisö. Sen ei tarvitse olla mitään uskonnollista. --Jouni 29. joulukuuta 2009 kello 11.49 (UTC)
- ←14 En kannata "yhteiskunnallisen päätöksenteon riisumista kristillisistä aatteista" vaan moraalikäsityksistä, jotka yhteisten arvojen sijaan pohjautuvat taikauskoon. --Ella Poutiainen, Helsingin Sanomat, 21.12.2009, mielipide C7.
- ←15 Humanistisen ateismin ja kristinuskon käsitys elämästä onkin samankaltainen. Ateisti voi korostaa, ettemme tiedä, mikä olisi ehdottmoan oikein, ja olemme siis hylättyjä vapauteen. Kristitty voi yhtyä tähän sanomalla, että olemme heitettyjä eroon Jumalasta. Ateisti jatkaa, että tämä vapaus haastaa mielekkyyteen, perusteltavuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Kristitty taas sanoo, että Jumala, oikeudenmukaisuus ja lähimmäisenrakkaus kutsuvat meitä luokseen. Samaa ilmiötä kuvataan eri tavoin; toinen tarkemmin, toinen koskettavammin. --Marko Gylén, Helsingin Sanomat, 23.12.2009, mielipide C7.
|
Uskonnolliset argumentit yhteiskunnallisessa keskustelussa
Nämä eri keskustelut hahmottelevat sitä, miten uskonnollisia argumentteja tulisi käsitellä jalostettaessa tietoa yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi. Tässä ei siis keskustella uskonnon roolista ihmisen elämässä tai yhteiskunnassa yleensä vaan ainoastaan yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
Sallitaanko uskonnolliset arvoarvostelmat?
Miten keskusteluja luetaan ja käydään
| Faktakeskustelu: .
|
| Aloitusväite: Uskonnollisia arvoarvostelmia saa käyttää yhteiskunnallista päätöksentekoa arvioitaessa.
Lopetusväite: Hyväksytty.
(Kunhan keskustelu ratkeaa, lopetusväite pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)
|
Väittely:
- ⇤--1: . "Rawlsilaisen liberalismifilosofian mukaan julkinen tila täytyy puhdistaa kaikesta kiistanalaisesta, kuten uskontopohjaisista vakaumuksista ja mielenilmauksista. Ne tulee eristää vain kunkin yksilön oman kodin ja uskonyhteisön seinien sisälle." Markku Ruotsila, Helsingin Sanomat 12.12.2009, mielipide C13, lyhentäen siteerannut --Jouni 25. joulukuuta 2009 kello 21.20 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
- ⇤--2: . Rawlsilaiset ajattelijat jättävät huomioimatta eriarvoisuuden ongelman, joka seuraa, kun joidenkin ihmisryhmien täysi sananvapaus poistetaan ja toisten ryhmien subjektiiviset tuntemukset nostetaan erityisesti suojeltuun asemaan. Markku Ruotsila, Helsingin Sanomat 12.12.2009, mielipide C13. (type: truth; paradigms: science: attack)
- ←--5: . Niin kauan kuin tällä planeetalla asuu ihmisiä, emme pääse eroon uskonnollisesta ajattelusta. Lari Launonen, Helsingin Sanomat, 16.12.2009, mielipide C8. (type: truth; paradigms: science: defence)
- ⇤--3: . Ajanmukaisten perustelujen erilaisille yhteiskuntapoliittisille päätöksille tulisi ankkuroitua rationaalisille, tiedepohjaisille argumenteille, joissa ei käytetä perustana arkaaisten paimentolaisheimojen kryptisiä kirjoituksia. Matti Kamppinen, Helsingin Sanomat 12.12.2009, mielipide C7. (type: truth; paradigms: science: attack)
- ⇤6 Yhteiskunnalliset päätökset voidaan ankkuroida tieteellisillä argumenteilla, vaikka tarkastelun raaka-aineena olevien arvoarvostelmien perustelut olisivatkin uskonnollisia. --Jouni 29. joulukuuta 2009 kello 11.49 (UTC)
- ←--4: . Uskontopohjaisille homofobisille tai muille väitteille ei ole hyviä perusteita meidän aikamme julkisessa keskustelussa, ja sen vuoksi ne on syytä systätä sinne minne ne kuuluvatkin, eli "yksilön oman kodin ja uskontoyhteisön seinien sisälle" kuten dosentti Ruotsila kirjoituksessaan ennakoikin. Matti Kamppinen, Helsingin Sanomat, 14.12.2009, mielipide C7. (type: truth; paradigms: science: defence)
|
Onko uskonnollisilla argumenteilla itseisarvo?
Miten keskusteluja luetaan ja käydään
| Faktakeskustelu: .
|
| Aloitusväite: Joillakin uskonnollisilla argumenteilla on itseisarvo yli sen, mitä seuraa keskustelusta Miten johdetaan yhteisön arvot?.
Lopetusväite: Hylätty.
(Kunhan keskustelu ratkeaa, lopetusväite pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)
|
Väittely:
- ←--17: . ...juutalais-kristillinen kulttuuri ja arvomaailma ovat maanosan historiallinen perusta ja sen instituutioiden alkuperäinen innoittaja. Markku Ruotsila, Helsingin Sanomat 12.12.2009, mielipide C13. (type: truth; paradigms: science: defence)
- ⇤18 Uskonnoilla oli aikansa, ja niiden roolin tunnustaminen historiassa ei tarkoita sitä, että uskonnolliset argumentit pitäisi ottaa vakavasti meidän aikamme keskusteluissa, koskivat ne sitten sosiaali- tai perhepolitiikkaa, ympäristönsuojelua tai maahanmuuttajien integraatiota. --Matti Kamppinen, Helsingin Sanomat, 14.12.2009, mielipide C7.
- ←--19: . Sananvapauteen kuuluu oikeus arvostella oman uskon vastaisia uskontoja ja toimintaa. --Jouni 29. joulukuuta 2009 kello 11.49 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
- ⇤--20: . Eikö sillekin tule laskea joku arvo, että tavalliset ihmiset saavat kulkea julkisten läpi rauhassa ilman, että heidän päälleen syljetään verbaalisesti. Wilhelmina Karikko, Helsingin Sanomat, 14.12.2009, mielipide C7. (type: truth; paradigms: science: attack)
|
Moraali on kehittynyt ihmiselle evoluutiossa
Miten keskusteluja luetaan ja käydään
| Faktakeskustelu: .
|
| Aloitusväite: Moraali on kehittynyt ihmiselle evoluutiossa.
Lopetusväite: Hyväksytty.
(Kunhan keskustelu ratkeaa, lopetusväite pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)
|
Väittely:
- ←21 On olemassa paljon moraalisääntöjä, joista käytännössä kaikki maailman ihmiset ovat yhtä mieltä riippumatta siitä, harjoittaako tällaisen moraalisen mielipiteen esittäjä jotain uskontoa tai ei. --Kalle Ruokolainen, Helsingin Sanomat, 18.12.2009, mielipide C10.
- ←22 Kultainen sääntö ja suomalaisen Edvard Westermarckin maailmankuulu havainto insestin pitämisestä moraalittomana ovat tällaisiesta esimerkkejä. Lisää löytyy esimerkiksi Harvardin yliopiston kognitiivisen evoluution tutkimusryhmän töistä. --Kalle Ruokolainen, Helsingin Sanomat, 18.12.2009, mielipide C10.
- ⇤--23: . Voidaan ajatella, että ihmisen eettiset käsitykset ovat evoluution tulosta. Silloin olisi kuitenkin täysin tähän "kehitykseen" sidottu, ilman todellisen eettisyyden edellyttämää valinnan vapautta. --Jarmo Harno, Helsingin Sanomat, 22.12.2009, mielipide C8. (type: truth; paradigms: science: attack)
- ⇤27 Ihmisen aivotkin ovat evoluution tulosta, ja erilaisten evoluutiopolkujen takia ihmisen aivot ovat älykkäämäät kuin hiiren. Ihmisellä on uskomaton vapaus ajatella ja opetella ajattelemaan mitä ihmeellisimpiä asioita, ja olisi mieletöntä väittää, että ihmisen ajattelu on täysin sidottu ja ilman valinnan vapautta. Loppujen lopuksi se kuitenkin on totta: hiiri ei voi ajatella älykkäämin kuin mihin hiiren aivoilla pystyy, ja sama pätee ihmiseen. Mutta ihmisen aivot ja "moraaliaisti" antavat riittävästi ymmärrystä ja vapauksia toimia oikein tai väärin, niin että häntä voidaan pitää siitä moraalisesti vastuullisena. --Jouni 29. joulukuuta 2009 kello 11.49 (UTC)
- ←--23: . Pakanakansatkin, joilla ei ole lakia, saattavat luonnostaan tehdä, mitä laki vaatii. Silloin pakanat, vaikkei heillä lakia olekaan, ovat itse itselleen laki. Näin he osoittavat, että lain vaatimus on kirjoitettu heidän sydämeensä. --apostoli Paavali, Room 2:14-15; Jouko Tuomisto, Helsingin Sanomat, 22.12.2009, mielipide C8. (type: truth; paradigms: science: defence)
- ⇤--24: . Altruismi onkin sitten jo toinen tarina. --Jouko Tuomisto, Helsingin Sanomat, 22.12.2009, mielipide C8. (type: truth; paradigms: science: attack)
- ⇤27 Vauvat syntyvät auttavaisina ja ystävällisinä. ihmisestä tulee itsekäs vasta, kun ympäristö koulii hänet sellaiseksi. --Markku Saksa, Helsingin Sanomat, 22.12.2009 Tiede D2.
|
Tieteellä ei voi perustella etiikkaa
Miten keskusteluja luetaan ja käydään
| Faktakeskustelu: .
|
| Aloitusväite: Tiede sinänsä ei tuota arvoarvostelmia, mutta sen keinoin voi tutkia niitä.
Lopetusväite: Hyväksytty.
(Kunhan keskustelu ratkeaa, lopetusväite pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)
|
Väittely:
- ←--25: . Ongelma on vain siinä, että tiede on arvosokeaa, sillä siitä, mitä on (esimerkiksi tieteen tulokset) ei voida päätellä, miten pitäisi olla (arvot, joita kohti menemällä rakennetaan tulevaisuutta). Tapio Ahokallio, Helsingin Sanomat, 16.12.2009 mielipide C8. (type: truth; paradigms: science: defence)
- ←26 Argumentit #21, #22. --Jouni 29. joulukuuta 2009 kello 11.49 (UTC)
|