Helsingin ilmastonmuutos -tiekartta

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Edistymisluokitus
Opasnetissa lukuisat sivut ovat työn alla eri vaiheissa. Niiden tietosisältöön pitää siis suhtautua harkiten. Tämän sivun sisällön edistyminen on arvioitu:
Tämä sivu on täysluonnos
Sivu on kirjoitettu kertaalleen alusta loppuun eli kaikki olennaiset sisällöt ovat jo paikoillaan. Kuitenkaan sisältöjä ei ole vielä kunnolla tarkistettu, ja esimerkiksi tärkeitä viitteitä voi puuttua.



Rajaus

Huom. Lisää tietoa tiekarttatyöstä: Keskustelu:Helsingin_ilmastonmuutos_-tiekartta

Kysymys

Mitä tavoitteita ja toimenpiteitä on Helsingissä suunniteltu tai päätetty liittyen ilmastonmuutoksen hillintään tai siihen sopeutumiseen? Onko eri tavoitteiden ja toimenpiteiden välillä ristiriitoja tai epäjatkuvuuksia?

Oletettu käyttö ja käyttäjät

Työn tuloksia käytetään Helsingin kaupungin ilmastopolitiikan kehittämisessä.

Osallistujat

Työtä tehdään Helsinkin kaupungin ympäristökeskuksen, LVM:n, THL:n ja Nordem Oy:n yhteistyönä. Osallistujia ovat Jari Viinanen, Sonja-Maria Ignatius, Sami Majaniemi, Jouni Tuomisto ja Mikko Pohjola sekä sisällön jäsentämiseen palkattavat moderaattorit (Pauli Ordén, Matleena Tuomisto, Julia Rintala, Teemu Rintala).

Rajat

Aineistona käytetään energiatehokkuutta ja ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista ohjaavia strategioita ja ohjelmia. Ne on lueteltu kohdassa #Aineistot.

Aikataulu

Arviointityö alkoi elokuussa 2014 ja ensimmäinen vaihe päättyi 31.12.2014. Tällä hetkellä jatkoa ei ole suunniteltu.

Vastaus

Päätelmät

Ilmastotiekartan aineistotyön perusteella voi tehdä seuraavat päätelmät ja suositukset:

  1. Työssä tunnistettiin yli 600 osittain päällekkäistä toimenpidettä. Ilmastopolitiikan ohjaus tehostuisi jos olisi vähemmän mutta selkeämpiä toimenpiteitä.
  2. Toimenpiteissä ei ole kunnolla tunnistettu tärkeää mahdollisuutta ottaa asukas toimenpiteiden keskiöön toimijaksi, jolloin kaupunki ottaisi asukkaan ja organisaatioiden omia valintoja tukevan, edistävän ja mahdollistavan roolin.
  3. Ilmastopolitiikan tavoitteita tulisi selkeyttää ja tiivistää ja käyttää tarmokkaammin työn seurannan ja ohjauksen sekä viestinnän tukena.
  4. Pitäisi järjestelmällisesti pyrkiä yksittäisten toimenpiteiden vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden arviointiin ja tämän tiedon käyttöön priorisoinnissa.
  5. Elintarvikkeisiin liittyvät toimenpiteet olivat aliedustettuna, ja tätä puolta pitäisi vahvistaa.
  6. Nyt tehty toimenpide- ja tavoitetarkastelu pitäisi ottaa laajasti jatkosuunnittelun ja työskentelyn pohjaksi kaupunkiorganisaatiossa.
  7. Toimenpiteillä on myös toissijaisia vaikutuksia kuten pienpolton pinehiukkaspäästöt ja kevyen liikenteen terveyshyödyt. Vaikka näitä ei tässä työssä tarkasteltu, ne pitäisi jatkossa huomioida osana ilmastopolitiikkaa.

Ohjelmatason tulokset

Alla oleva teksti on tiivistelmä laajemmasta vastauksesta sivulla Helsingin ohjelmalliset energiatehokkuus- ja ilmastotoimenpiteet ja -tavoitteet#Vastaus

Tulosaineistoon on yhdistetty strategiatason tavoitteet, ohjelmatason toimenpiteet, päästötietoja melko karkealla luokituksella päästölähteiden tai elinkaariluokkien mukaisesti ja joitakin kustannustehokkuustietoja. Tästä aineistosta on tehty tilastoanalyysejä, joita voi tarkastella sivulla Helsingin ohjelmalliset energiatehokkuus- ja ilmastotoimenpiteet ja -tavoitteet#Vastaus. Tähän on koottu joitakin tärkeimpiä tuloksia.

Osa-alueittain toimenpiteitä oli eniten ilmastonmuutoksen hillinnässä (394) ja rakennusten energiatehokkuudessa (207), ja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa selvästi vähemmän (130).

Toimenpiteitä tunnistettiin 641 erilaista. Kuitenkin osittaista päällekkäisyyttä toimenpiteissä oli aika paljon, mutta sitä ei tässä työssä erikseen arvioitu. Toimenpidelistassa tunnistettiin kuitenkin selkeyttämisen ja tiivistämisen tarve, jotta kokonaisuus olisi paremmin hallittavissa. Ilmastopolitiikan ohjaus tehostuisi jos olisi vähemmän mutta selkeämpiä toimenpiteitä.

Suurin osa toimenpiteistä kytkeytyi kaupunkiorganisaation omaan toimintaan, mikä on ymmärrettävää kaupungin omissa suunnitelmissa. Kuitenkin yritys tunnistettiin keskeiseksi toimijaksi 90 ja asukas 45 toimenpiteessä. Kaupunkiorganisaation suunnitelmat eivät siis ilmeisesti paljoakaan sisällä toimenpiteitä, joissa asukas otettaisiin toimenpiteiden keskiöön toimijaksi ja kaupunki ottaisi asukkaan omia valintoja tukevan, edistävän ja mahdollistavan roolin.

Runsaimmin toimenpiteitä kirjattiin tavoitteille, jotka liittyivät energiatehokkuuteen, välittömiin ilmastopäästöihin, kaupunkirakenteen ekotehokkuuteen ja joukkoliikenteeseen.

Tavoitteiden kokonaisuudesta voi todeta, että jatkotyöskentelyssä sitä olisi syytä selkeyttää. Ensinnäkin monet tavoitteet ovat keskenään samankaltaisia mutta eivät kuitenkaan identtisiä. Toisekseen monet tavoitteet olivat itse asiassa toisen tavoitteen osa- tai alatavoitteita, mutta tätä ei ollut raporteissa tunnistettu. Tästä tavoitteiden ja toimenpiteiden tarkastelusta olisi siis mahdollista tehdä paljon tehokkaampi käytännön työkalu, jos tavoitteenasettelua selkeytettäisiin, yksinkertaistettaisiin ja sen jälkeen viestittäisiin sekä organisaation sisällä että ulospäin.

Kun tarkastellaan vaikutuksia eli niitä asioita, joihin toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan, huomataan toimenpiteiden kohdistuvan yleisimmin välittömiin hiilidioksidipäästöihin ja erityisesti liikenteeseen ja rakennusten lämmitykseen. Tämä on sinänsä järkevää, koska kaukolämpö, liikenne ja kulutussähkö on arvioiden mukaan kokonaispäästöiltään suurimpia vaikutusluokkia, ja siksi niissä odottaisi olevan eniten myös vähennyspotentiaalia. Tältä osin seuraa jatkokysymys siitä, mikä on yksittäisten toimenpiteiden vaikuttavuus ja kustannustehokkuus, ja tässä onkin jatkotyöskentelylle tilaa.

Merkillepantavaa on, että esimerkiksi elintarvikkeisiin, ravintoloihin tai syömiseen yleensä ei juuri löytynyt toimenpiteitä, vaikka tämä on yksittäisen kansalaisen osalta suurimpia hiilijalanjäljen aiheuttajia.

Nyt tuotettua aineistoa ja tilastotyökaluja voi ja kannattaisi käyttää kaupunkiorganisaation jatkotyöskentelyyn. Jokainen toimiala voisi käydä läpi omat toimenpiteensä, selkeyttää ja tiivistää niitä ja etsiä mahdollisia synergioita muiden kanssa. Parannettua toimenpidelistausta voisi käyttää myös budjettisuunnittelussa, jolloin olisi mahdollista luoda kytköksiä tietyn budjettimomentin, toimenpiteen ja hiilipäästövähenemän välille. Tällä tavalla toiminnan tuloksellisuutta voisi paremmin seurata. Tämä kehitys kuitenkin edellyttää, että monet ihmiset eri organisaatiotasoilta oikeasti perehtyvät nyt tuotetun aineiston ja tilastoanalyysien sisältöön ja mahdollisuuksiin. Tällainen kulttuurinmuutos edistäisi avoimuutta ja tehokkuutta ja olisi siksi kannatettavaa käynnistysvaikutuksista huolimatta.

Perustelut

Katso tarkempia kuvauksia työsuunnitelmasta keskustelusivulta.

Aineistot

Aineistoista löytyviä tavoitteenmäärittelyjä ja toimenpidekuvauksia ja niiden välisiä suhteita kuvataan sivuilla:

Kuvassa on esitetty ongelmanasettelu: ilmastonsuojelun toimenpiteet kaupungin hallinnon eri tasoilla ja miten tavoitteet jalkautuvat toimenpiteiksi.

Tärkeimmät kolme strategiaa (kuvassa strategiataso):

Tärkeimpiä ohjelmia ja suunnitelmia (kuvassa ohjelmataso):

Tärkeimpiä hallintokuntien omia ohjelmia ja suunnitelmia (kuvassa hallintokuntien suunnittelun taso):

Katso myös

Helsingin ilmastonmuutos -tiekartta

----#: . HUOM: Pääkaupunkiseudun ilmastostrategiassa on hyviä toimenpiteitä. Sen ohjausvaikutus on kuitenkin vähäisempi kuin kaupungin omien strategioiden. Lisäksi siinä mainittu päästötavoite -39 % vuodesta 1990 vuoteen 2030 on kovin löysä, sillä Helsinki saavuttaa peruskenaariossakin tavoitteen ennen vuotta 2020 eli yli kymmenen vuotta etuajassa. --Sonja-Maria Ignatius (keskustelu) 5. syyskuuta 2014 kello 17.36 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030

Keinoja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi Helsingin kaupungissa

Muuta

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Helsingin_ilmastonmuutos_-tiekartta&oldid=28574”