Kansanterveyden turvaaminen
| Moderaattori:Jouni (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
| Lisää dataa
|
Hyvinvointi kestävän kasvun perustana on sosiaali- ja terveysministeriön koordinoima ministeriöiden ja THL:n yhteistyöhanke, jossa edistetään terveysnäkökulman huomioimista kaikissa politiikoissa ja hyvinvoinnin roolia yhteiskunnan päätöksenteossa. Yksi sen tärkeistä välietapeista oli Siikarannan työpaja III 13.-14.11.2014. Hankkeessa tuotetaan valmistelumateriaalia ministeriöiden ja tulevan hallituksen työskentelyyn.
Kysymys
Minkälaisia toimenpiteitä pitäisi Suomessa tehdä lähivuosina valitulla osa-alueella
kehittämistarpeisiin liittyen?
Aiemmassa työskentelyssä on tunnistettu seuraavat kehittämistarpeet. Sulkeissa oleva kirjain ja numero viittavat osa-alueeseen ja työryhmään, johon kehittämistarve liittyy ja joka työskenteli Siikarannan työpajassa.
- Kehittämistarve 11 (D5, D9): Hyvinvointia ja terveellisiä elintapoja tukevat kannustimet, lisätietoja antavat Meri Larivaara, STM, Kristiina Poikajärvi, STM, ja Sirpa Sarlio-Lähteenkorva, STM
- Kehittämistarve 12 (D7): Eriarvoistavat mekanismit eri hallinnonaloilla, lisätietoja antaa Meri Larivaara, STM
- Kehittämistarve 13 (D6): Ravitsemussuositusten toteutumisen edistäminen, lisätietoja antaa Sirpa Sarlio-Lähteenkorva, STM
- Kehittämistarve 14 (D1): Terveellisestä ja turvallisesta ruoasta vientivaltti, lisätietoja antavat Anna-Leena Miettinen, MMM, Minna Huttunen, MMM, ja Petri Koskela, MMM
- Kehittämistarve 15 (D5): Palvelujen sähköistyminen ja esteettömyys, lisätietoja antaa Meri Larivaara, STM
Vastaus
Ihmisten elinolot vaikuttavat ratkaisevasti terveyskäyttäytymiseen ja terveyteen, ja ne muovaavat kansanterveyttä voimakkaammin kuin terveyspalveluiden saatavuus. Elinoloilla tarkoitetaan mm. asuinoloja, koulutusjärjestelmää, työoloja, sosiaalisia verkostoja, rakennettua ja luonnon ympäristöä sekä yleisiä sosioekonomisia olosuhteita. Tästä syystä kansanterveyttä rakennetaan kaikilla yhteiskunnan sektoreilla, ei ainoastaan sosiaali- ja terveysalalla.
Väestön keskimääräinen hyvinvointi ja terveys ovat jatkuvasti parantuneet, mutta kehitys ei jatku suotuisana ilman jatkuvia ponnisteluja. Väestön elintavoissa on tapahtunut viime vuosina muutoksia, jotka uhkaavat kääntää myönteisen kehityksen kielteiseksi.
Elintapoihin vaikuttavat omalta osaltaan sosiaaliset taustatekijät. Terveyttä edistävien elintapojen omaksuminen edellyttää yleensä riittävää toimeentuloa, kodin ja työn välistä tasapainoa, osallisuuden ja mielekkyyden kokemusta sekä psyykkistä hyvinvointia. On tärkeää, että terveelliset eläintavat ovat helppoja ja houkuttelevia valintoja, joita elinolot ja elinympäristö tukevat.
Sosioekonomiset terveyserot ovat Suomessa länsieurooppalaista keskitasoa tai sitä suurempia. Hyvinvointi- ja terveyserot ovat suuria myös eri alueiden sekä sukupuolten välillä. Erot näkyvät kaikissa ikäryhmissä.
Parempi kansanterveys on itseisarvo, mutta sillä on myös runsaasti kerrannaisvaikutuksia yhteiskunnassa, kuten pidentyneet työurat, vähentynyt palvelujen tarve ja sosiaalimenojen maltillinen kehitys. Kansanterveyden kohentaminen kaikissa ikäryhmissä tuo terveitä ikävuosia ja tukee hyvinvointivaltion taloudellista kestävyyttä.
Kansanterveyttä edistetään vaikuttamalla terveyttä määrittäviin tekijöihin sekä kehittämällä eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja työnjakoa
Kansanterveyttä edistetään tehokkaasti vaikuttamalla keskeisimpiin pitkäaikaissairauksia ja terveysongelmia määrittäviin tekijöihin. Tämä ei onnistu ilman eri hallinnonalojen työtä sekä hyvinvointi- ja terveysnäkökulmien tunnistamista ja huomioon ottamista kaikkien hallinnonalojen politiikkatoimissa.
Digitalisaation mahdollisten eriarvoistavien vaikutusten torjuminen mm. edistämällä kansalaisten digitaalisia taitoja ja turvaamalla digitaalisten palvelujen saavutettavuus || Kaikki ministeriöt, päävastuu LVM || 2016-2020| Tavoite | Toimenpiteet | Toimijat | Aikataulu |
|---|---|---|---|
| Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen otetaan huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa | Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä eriarvoisuuden vähentämisen vahvistaminen eri ministeriöiden työssä | Kaikki ministeriöt | 2015-2020 |
| Poikkihallinnollisen yhteistyön kehittäminen valtionhallinnossa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi | Kaikki ministeriöt, päävastuu STM | 2015-2020 | |
| Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin vahvistaminen osana ministeriöiden säädösvaikutusten arviointityötä sekä tuen ja seurannan kehittäminen | Kaikki ministeriöt, päävastuu OM, STM ja THL | 2015-2020 | |
| Kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön ohjaus, tuki ja seuranta | STM, THL | 2015-2020 | |
| Vähennetään eriarvoisuutta vaikuttamalla eri hallinnonalojen eriarvoistaviin mekanismeihin | Kattava kartoitus eri hallinnonalojen eri- ja tasa-arvoistavista mekanismeista | VNK (TEA-rahoitus) | 2015-2016 |
| Aikataulutettu suunnitelma ja sen mukaiset toimet eriarvoistavien mekanismien poistamiseksi, sekä tehtyjen toimien vaikutusten seuranta | Kaikki ministeriöt, päävastuu STM | Suunnitelma 2016-2017, toimet ja seuranta 2017-2020 | |
| Ehkäistään pitkäaikaissairauksia vaikuttamalla niitä määrittäviin tekijöihin. | Kansallinen strategia ja toimeenpanosuunnitelma kansanterveyden parantamiseksi, painopisteenä keskeisimmät riskitekijät (liikkumattomuus, ravitsemus, tupakka, alkoholi ja stressi/psyykkinen kestävyys) ja näiden sosioekonomiset taustatekijät | STM, THL, muut ministeriöt, kunnat, sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestöt, liikuntajärjestöt ja muut toimijat | 2015-2016 |
| Kansallisen toimeenpanosuunnitelman toteutus ja seuranta | STM, THL, muut ministeriöt, kunnat, sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestöt, liikuntajärjestöt ja muut toimijat | 2016-2020 | |
| Osana kansallista toimeenpanosuunnitelmaa tai siitä erillisenä kartoitetaan hyvinvointia ja terveellisiä elintapoja tukevia kannustimia ja laaditaan suunnitelma niiden käyttöönottamiseksi sekä yksilö- että järjestelmätasolla | STM, THL | 2016 |
Esitettyjen toimien vaikuttavuus
Hyvinvointivaltion kestävyyden kannalta väestön hyvinvointi ja terveys sekä työ- ja toimintakyky ovat kriittisiä tekijöitä. Terveyden tasaisempi jakautuminen väestössä parantaa yhteiskunnallista koheesiota, lisää kokemusta oikeudenmukaisuudesta ja turvaa yhteiskuntarauhaa.
Toimintakokonaisuuden osa-alueet tarvitsevat omat seurantasuunnitelmansa mukaan lukien indikaattorit, joiden avulla voidaan arvioida valittujen toimien vaikutuksia sekä vaikuttavuutta kansanterveyteen.
- Tähän kohtaan laitetaan toimenpidesuunnitelmat ja niiden vaikuttatuutta mittaavat toimet.
Hyvinvointia ja terveellisiä elintapoja tukevat kannustimet (KT11)
Tausta
Mitä tulisi tehdä?
| Tavoite | Toimenpiteet | Toimijat | Aikataulu |
|---|---|---|---|
| Tavoite 1 | Toimenpide 1 | Toimija 1 | Aika 1 |
| Toimenpide 2 | Toimija 2 | Aika 2 | |
| Tavoite 2 | Toimenpide 3 | Toimija 3 | Aika 3 |
| Toimenpide 4 | Toimija 4 | Aika 4 |
Vaikuttavuusarviointi
| Mittarit | Toimenpiteet asian mittaamiseksi | Toimijat | Aikataulu |
|---|---|---|---|
| Mittari 1 | Mittaustoimenpide 1 | Mittaaja 1 | Aika 1 |
| Mittari 2 | Mittaustoimenpide 2 | Mittaaja 2 | Aika 2 |
Eriarvoistavat mekanismit eri hallinnonaloilla (KT12)
Tausta
Luonnos 27.1.2015 / Meri Larivaara, STM
Ihmisten elinolot muovaavat kansanterveyttä voimakkaammin kuin terveyskäyttäytyminen tai terveyspalveluiden saatavuus. Elinoloilla tarkoitetaan mm. asuinoloja, koulutusjärjestelmää, työoloja, sosiaalisia verkostoja, rakennettua ja luonnon ympäristöä sekä yleisiä sosioekonomisia olosuhteita. Tästä syystä kansanterveyttä rakennetaan kaikilla yhteiskunnan sektoreilla, ei ainoastaan sosiaali- ja terveysalalla.
Väestön keskimääräinen hyvinvointi ja terveys ovat jatkuvasti parantuneet, mutta kehitys ei jatku suotuisana ilman jatkuvia ponnisteluja. Väestön elintavoissa on tapahtunut viime vuosina muutoksia, jotka uhkaavat kääntää myönteisen kehityksen kielteiseksi.
Elintapoihin vaikuttavat omalta osaltaan sosiaaliset taustatekijät. Terveyttä edistävien elintapojen omaksuminen edellyttää yleensä riittävää toimeentuloa, kodin ja työn välistä tasapainoa, osallisuuden ja mielekkyyden kokemusta sekä psyykkistä hyvinvointia. On tärkeää, että terveelliset eläintavat ovat helppoja ja houkuttelevia valintoja, joita elinolot ja elinympäristö tukevat.
Sosioekonomiset terveyserot ovat Suomessa länsieurooppalaista keskitasoa tai sitä suurempia. Hyvinvointi- ja terveyserot ovat suuria myös eri alueiden sekä sukupuolten välillä. Erot näkyvät kaikissa ikäryhmissä.
Parempi kansanterveys on itseisarvo, mutta sillä on myös runsaasti kerrannaisvaikutuksia yhteiskunnassa, kuten pidentyneet työurat, vähentynyt palvelujen tarve ja sosiaalimenojen maltillinen kehitys. Kansanterveyden kohentaminen kaikissa ikäryhmissä tuo terveitä ikävuosia ja tukee hyvinvointivaltion taloudellista kestävyyttä.
Kansanterveyttä edistetään vaikuttamalla terveyttä määrittäviin tekijöihin sekä kehittämällä eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja työnjakoa.
Kansanterveyttä edistetään tehokkaasti vaikuttamalla keskeisimpiin pitkäaikaissairauksia ja terveysongelmia määrittäviin tekijöihin. Tämä ei onnistu ilman eri hallinnonalojen työtä sekä hyvinvointi- ja terveysnäkökulmien tunnistamista ja huomioon ottamista kaikkien hallinnonalojen politiikkatoimissa.
Mitä tulisi tehdä?
| Tavoite | Toimenpiteet | Toimijat | Aikataulu |
|---|---|---|---|
| Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen otetaan huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa | Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä eriarvoisuuden vähentämisen vahvistaminen eri ministeriöiden työssä | Kaikki ministeriöt | 2015-2020 |
| Poikkihallinnollisen yhteistyön kehittäminen valtionhallinnossa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi | Kaikki ministeriöt, päävastuu STM | 2015-2020 | |
| Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin vahvistaminen osana ministeriöiden säädösvaikutusten arviointityötä sekä tuen ja seurannan kehittäminen | Kaikki ministeriöt, päävastuu OM, STM ja THL | 2015-2020 | |
| Kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön ohjaus, tuki ja seuranta | STM, THL | 2015-2020 | |
| Vähennetään eriarvoisuutta vaikuttamalla eri hallinnonalojen eriarvoistaviin mekanismeihin | Kattava kartoitus eri hallinnonalojen eri- ja tasa-arvoistavista mekanismeista | VNK (TEA-rahoitus) | 2015-2016 |
| Aikataulutettu suunnitelma eriarvoistavien mekanismien poistamiseksi | Kaikki ministeriöt, päävastuu STM | 2016-2017 | |
| Sovitut toimet eriarvoistavien mekanismien poistamiseksi sekä niiden vaikutusten seuranta | Kaikki ministeriöt | 2017-2020 | |
| Digitalisaation mahdollisten eriarvoistavien vaikutusten torjuminen mm. edistämällä kansalaisten digitaalisia taitoja ja turvaamalla digitaalisten palvelujen saavutettavuus | Kaikki ministeriöt, päävastuu LVM | 2016-2020 | |
| Ehkäistään pitkäaikaissairauksia vaikuttamalla niitä määrittäviin tekijöihin | Kansallinen strategia ja toimeenpanosuunnitelma kansanterveyden parantamiseksi (painopisteenä keskeisimmät terveyttä määrittävät tekijät eli liikkumattomuus, ravitsemus, tupakka, alkoholi ja psyykkinen kestävyys) ja näiden sosioekonomiset taustatekijät | STM, THL, muut ministeriöt, kunnat, sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestöt, liikuntajärjestöt ja muut toimijat | 2015-2016 |
| Kansallisen toimeenpanosuunnitelman toteutus ja seuranta | STM, THL, muut ministeriöt, kunnat, sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestöt, liikuntajärjestöt ja muut toimijat | 2016-2020 | |
| Osana kansallista toimeenpanosuunnitelmaa tai siitä erillisenä kartoitetaan hyvinvointia ja terveellisiä elintapoja tukevia kannustimia ja laaditaan suunnitelma niiden käyttöönottamiseksi sekä yksilö- että järjestelmätasolla | STM, THL | 2016 |
Vaikuttavuusarviointi
Hyvinvointivaltion kestävyyden kannalta väestön hyvinvointi ja terveys sekä työ- ja toimintakyky ovat kriittisiä tekijöitä. Terveyden tasaisempi jakautuminen väestössä parantaa yhteiskunnallista koheesiota, lisää kokemusta oikeudenmukaisuudesta ja turvaa yhteiskuntarauhaa.
Toimintakokonaisuuden kolme osa-aluetta tarvitsevat omat seurantasuunnitelmansa mukaan lukien indikaattorit, joiden avulla voidaan arvioida valittujen toimien vaikutuksia sekä vaikuttavuutta kansanterveyteen.
Ravitsemussuositusten toteutumisen edistäminen (KT13)
Tausta
Mitä tulisi tehdä?
| Tavoite | Toimenpiteet | Toimijat | Aikataulu |
|---|---|---|---|
| Tavoite 1 | Toimenpide 1 | Toimija 1 | Aika 1 |
| Toimenpide 2 | Toimija 2 | Aika 2 | |
| Tavoite 2 | Toimenpide 3 | Toimija 3 | Aika 3 |
| Toimenpide 4 | Toimija 4 | Aika 4 |
Vaikuttavuusarviointi
| Mittarit | Toimenpiteet asian mittaamiseksi | Toimijat | Aikataulu |
|---|---|---|---|
| Mittari 1 | Mittaustoimenpide 1 | Mittaaja 1 | Aika 1 |
| Mittari 2 | Mittaustoimenpide 2 | Mittaaja 2 | Aika 2 |
Terveellisestä ja turvallisesta ruoasta vientivaltti (KT14)
Tausta
Mitä tulisi tehdä?
| Tavoite | Toimenpiteet | Toimijat | Aikataulu |
|---|---|---|---|
| Tavoite 1 | Toimenpide 1 | Toimija 1 | Aika 1 |
| Toimenpide 2 | Toimija 2 | Aika 2 | |
| Tavoite 2 | Toimenpide 3 | Toimija 3 | Aika 3 |
| Toimenpide 4 | Toimija 4 | Aika 4 |
Vaikuttavuusarviointi
| Mittarit | Toimenpiteet asian mittaamiseksi | Toimijat | Aikataulu |
|---|---|---|---|
| Mittari 1 | Mittaustoimenpide 1 | Mittaaja 1 | Aika 1 |
| Mittari 2 | Mittaustoimenpide 2 | Mittaaja 2 | Aika 2 |
Palvelujen sähköistyminen ja esteettömyys (KT15)
Tausta
Mitä tulisi tehdä?
| Tavoite | Toimenpiteet | Toimijat | Aikataulu |
|---|---|---|---|
| Tavoite 1 | Toimenpide 1 | Toimija 1 | Aika 1 |
| Toimenpide 2 | Toimija 2 | Aika 2 | |
| Tavoite 2 | Toimenpide 3 | Toimija 3 | Aika 3 |
| Toimenpide 4 | Toimija 4 | Aika 4 |
Vaikuttavuusarviointi
| Mittarit | Toimenpiteet asian mittaamiseksi | Toimijat | Aikataulu |
|---|---|---|---|
| Mittari 1 | Mittaustoimenpide 1 | Mittaaja 1 | Aika 1 |
| Mittari 2 | Mittaustoimenpide 2 | Mittaaja 2 | Aika 2 |
Perustelut
- Tähän kohtaan laitetaan perusteluja sille, miksi juuri mainitut toimenpiteet on valittu.
Katso myös
| Hankkeen sivut | Katso myös |
|---|---|