Kirjallisuutta ympäristöstä terveyden ja hyvinvoinnin voimavarana

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun




Tämä sivu sisältää kirjallisuutta sivua Sosiaali- ja terveysministeriön tulevaisuuskatsaus 2014 varten.

1. Hyvinvointia ja terveyttä edistävä fyysinen ympäristö

1a. Hyvä ravitsemus ja laadukkaan ruokailun edistäminen

Mitä teemaan liittyen tiedetään

Keskeisimmät tutkimukset, raportit tms.

Mitä teemaan liittyen on meneillään

Tutkimus, kehittäminen, valmistelu

Mitkä tahot ovat keskeisiä toimijoita Suomessa

Huomioidaan keskeiset toimijat julkiselta sektorilta, tutkimuskentältä, järjestöistä jne.

Millaisia kansainvälisiä ulottuvuuksia teemalla on

Kytkennät TULA -tutkimukseen

Mahdolliset linkitykset TULA -teemoihin

Muuta materiaalia teemaan liittyen

Muita julkaisuja tms.

Lisätiedot

Asiantuntija(t):

1b. Talous-, jäte- ja muut vedet

Mitä teemaan liittyen tiedetään

Vesiturvallisuuden edistämisellä tähdätään nykyistä pienempään riskiin sairastua veden välityksellä leviäviin sairauksiin. Suomen tavoite, jota vielä ei ole saavutettu, on vuositasolla enintään 1 sairastunut / 10 000 asukasta. Vesiturvallisuuden tulevaisuuden merkittävimpiä uhkia ovat ilmastonmuutoksen aiheuttamat voimistuvat sääilmiöt, vesijohtoverkostojen kunnon jatkuva heikentyminen ja puutteellinen peruskorjaus sekä vesiturvallisuuden kannalta merkittävien taudinaiheuttajien rantautuminen Suomeen.

  • Vesivaroja ja terveyttä koskeva pöytäkirja vuoden 1992 yleissopimukseen maasta toiseen ulottuvien vesistöjen ja kansainvälisten järvien suojelusta ja käytöstä, Lontoo 17.6.1999. Pöytäkirjaan liittyvät kansalliset tavoitteet ja tavoitepäivämäärät, 15.2.2008. [1]
  • Number of outbreaks of waterborne diseases attributable to drinking-water and bathing water each year. 2009. WHO/ENHIS report. [2]
  • Ruokamyrkytykset Suomessa 2010. Eviran ja THL:n yhteisraportti. Eviran julkaisuja 10/2012. [3]
  • Välisalo ym. Vesihuoltolaitosten verkosto-omaisuuden hallinta, VTT Working Papers 98, 2008. [4]
  • Vesihuoltoverkostojen nykytila ja saneeraustarve. YVES-tutkimuksen päivitys 2008. 2312-C9259. Maa- ja metsätalousministeriö. Finnish Consulting Group, 30.4.2008. [5]
  • Innala ja Menonen. HAVERI – Hallintaan vesiriskit. Suomen ympäristöopisto, Sykli. 2010. [6]
  • Climate change and water adaptation issues, EEA technical report. 2/2007 [7]
  • Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia. MMM. Julkaisuja 1/2005. [8]

Mitä teemaan liittyen on meneillään

Tutkimus, kehittäminen, valmistelu

  • Talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (442/2014) toimeenpano
  • Talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (461/2000) soveltamisoppaan päivittäminen
  • Vesihuollon riskienarvioinnin ja –hallinnan toimeenpano Suomessa, Water Safety Planning (WSP)
  • Talousveden laadun turvaaminen erityistilanteissa –oppaan päivittäminen, Valvira, 1.4.2009.
  • Vesihuoltolain 119/2001 uudistus. MMM:n vetämä lainsäädäntöhanke
  • Vesihuollon korjausinvestointien suunnitteluun, verkostovuotojen vähentämiseen ja hulevesien hallintaan liittyvien hyvien käytäntöjen yhteen sovittaminen terveys- ja ympäristöriskien vähentämiseksi, MMM:n suunnittelema hanke yhteistyössä alan toimijoiden kanssa
  • THL:n vesivälitteisten epidemioiden ehkäisemiseen, rajoittamiseen ja selvittämiseen liittyvä asiantuntija- ja tutkimustyö yhdessä muiden kansallisten ja kansainvälisten tutkimuslaitosten, vesihuoltolaitosten ja viranomaisten kanssa. Meneillään olevia laajoja tutkimushankkeita ovat mm. CONPAT, POLARIS, DWSOME.
  • Zoonoosikeskuksen toiminta, THL:n ja Eviran yhteistyöverkosto.

Mitkä tahot ovat keskeisiä toimijoita Suomessa

  • STM – EU-direktiivit, kansallinen lainsäädäntötyö (talous-, uimaranta- ja allasvedet)
  • Valvira – lainsäädännön toimeenpanon ohjaus
  • Aluehallintoviranomaiset – terveydensuojelun ohjaus ja valvonta
  • Kuntien terveydensuojeluviranomaiset – terveydensuojelun edistäminen ja valvonta omalla alueellaan
  • THL – asiantuntijarooli vesiepidemia ja vesiongelmatilanteissa sekä asiantuntijuuden edellyttämä tutkimus (konsultaatio- ja analytiikkavalmius)
  • Vesilaitosyhdistys (VVY) - vesilaitosten etujärjestö ja yksittäiset vesilaitokset
  • Aalto/Itä-Suomen/Tampereen teknillinen/Oulun/Lappeenrannan teknillinen/ yliopisto - alan korkein koulutus ja perustutkimus
  • Wander Vesi-instituutti - veden kanssa kosketuksissa olevien materiaalien asiantuntijapalvelut
  • Savonia/Satakunnan/Mikkelin AMK:t - ympäristötekniikan koulutus

Millaisia kansainvälisiä ulottuvuuksia teemalla on

  • Vesivaroja ja terveyttä koskevaan pöytäkirjaan liittyvä kansainvälinen yhteistyö veden välityksellä leviävien sairauksien vähentämiseksi
  • EU-vesidirektiiveihin liittyvä työ, kuten esillä oleva juomavesidirektiivin 98/83/EC uudistaminen
  • European Environmental Association (EEA): The European Climate Adaptation Platform (Climate-ADAPT)
  • WHO/Water sanitation and health/Water-related diseases- seurantatiedot /WSPn valmistelu
  • Horizon2020 – tutkimushankkeet
  • Water-JPI- tutkimusohjelma

Kytkennät TULA -tutkimukseen

Suoraa kytkentää olemassa oleviin Valtioneuvoston kansalian tutkimusaiheisiin ei tällä hetkellä ole olemassa. Aiheen suuri kansanterveydellinen ja taloudellinen merkitys huomioon ottaen olisi kuitenkin toivottavaa, että vesiturvallisuus-teema sisällytettäisiin tulevaisuudessa TULA-tutkimushankkeisiin.

Muuta materiaalia teemaan liittyen

Muita julkaisuja tms.

Lisätiedot

Asiantuntija(t):

Ilkka Miettinen, Outi Zacheus, Jaana Kusnetsov ja Tarja Pitkänen, THL/YMTO, Vesi ja terveys -yksikkö

1c. Terveellinen asuinympäristö

Mitä teemaan liittyen tiedetään

Keskeisimmät tutkimukset, raportit tms.

1. Kosteus- ja homeongelmat:

  • WHO Regional Office for Europe (2009). WHO guidelines for indoor air quality: dampness and mould. Copenhagen, WHO Regional Office for Europe
  • Mendell MJ, Mirer AG, Cheung K, et al. (2011). Respiratory and allergic health effects of dampness, mold, and dampness-related agents: a review of the epidemiologic evidence. Environ Health Perspect, 119(6):748-56.
  • Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2012, Rakennusten kosteus- ja homeongelmat
  • Kosteus ja homeongelmien yleisyys asunnoissa ja kouluissa: esim. Haverinen-Shaughnessy U. Prevalence of dampness and mould in European housing stock. Journal of Exposure Analysis and Environmental Epidemiology, 22, 461–467 (2012). Haverinen-Shaughnessy U, Turunen T, Borras A, Zock J-P, Jacobs J, Krop E, Heederik D, Shaughnessy R, Täubel M, Hyvärinen A, Nevalainen A. Occurrence of dampness, excess moisture and mould in schools in three climatic regions of Europe. Indoor Air, 22(6), 457-466 (2012)

2. Puunpoltto

3. Ilmastonmuutos

4. Rakennusten energiatehokkuusvaatimusten kiristyminen ja sen vaikutus terveyteen:

  • Directive 2010/31/EU of the European Parliament and of the Council of 19 May 2010 on the energy performance of buildings. [9]
  • WHO 2010, International Workshop on Housing, Health and Climate Change: Developing guidance for health protection in the built environment mitigation and adaptation responses Geneva, 13-15 October 2010 [10]
  • IOM, Climate Change, the Indoor Environment, and Health. Report 7.6.2011, Information about the report: [11]

Mitä teemaan liittyen on meneillään

Tutkimus, kehittäminen, valmistelu

1. Kosteus- ja homeongelmat

  • Homevaurion tutkimusmenetelmien kehittäminen (mm. qPCR, Mycometer)
  • Mikrobi- ja mikrobitoksiinialtistuminen ja yhteys terveyteen
  • Työpaikkojen sisäilmaohjeistus
  • Viranomaisyhteistyön ja ohjeistuksen kehittäminen koulujen terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin tarkastuksissa
  • Koulujen sisäilmatutkimusten, terveyskyselyjen ja toimintatapojen kehittäminen
  • WHO yhteistyö [12]
  • Ohjeistuksen kehittäminen biosidien ja otsonnoinnin käyttöön homevauriokorjauksissa
  • Käypähoitosuositus
  • Ympäristöherkkyystyöryhmä

2. Puunpoltto

  • Puunpolton terveyshaittoja arvioidaan muutamassa pienimuotoisessa THL:n projektissa

3. SOTERKO on käynnistämässä Ilmastonmuutos ja terveys -tutkimusohjelmaa, jolle ei kuitenkaa ole osoitettu erillisiä resursseja.

4. Rakennusten energiatehokkuus

  • Insulate-projekti 2010-2015 (www.insulateprojet.eu)

Mitkä tahot ovat keskeisiä toimijoita Suomessa

Ympäristöterveysongelmien ratkaisemiseen ja ympäristöterveyttä koskevan tiedon tuottamiseen tarvitaan kaikkien ministeriöiden hallinnonaloja, kuntia, tutkimuslaitoksia sekä yliopistoja.

4. Rakennusten energiatehokkuus

  • YM, ARA ja kunnat (mm. päättävät valtion myöntämistä energia-avustuksista)
  • THL (terveysvaikutuksiin ja niiden arvioimiseen liittyvä asiantuntemus)
  • Muut tutkimuslaitokset ja organisaatiot
  • Yksityinen sektori (ml. energia-, rakennus, kiinteistö- ja LVI-alojen toimijat)

Millaisia kansainvälisiä ulottuvuuksia teemalla on

Temaattiset ja yhteistyöyhteydet

2. Puunpoltto

  • WHO on tuottamassa raporttia, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta puunpolton savujen terveyshaitoista; THL on mukana tässä työssä.

3. Ilmastonmuutos

  • Ilmastonmuutos on keskeisimpiä kansainvälisen yhteistyön kysymyksiä tällä hetkellä; yhteistyötä terveyssektorilla lienee ollut vähemmmän kuin muilla sektoreilla.

4. Rakennusten energiatehokkuus

  • WHO Climate change and Health [13] & Healthy housing guidelines [14]
  • Tutkimusyhteistyötä EU-rahoituksen kautta

Kytkennät TULA -tutkimukseen

Mahdolliset linkitykset TULA -teemoihin

4. Rakennusten energiatehokkuus

  • Voidaan linkittää osaksi Valtioneuvoston päätöksentekoa tukevaa tutkimus- ja selvitystoimintaa (Maankäytön ja asumisen kehittäminen, Turvallinen yhteiskunta, EU:n uusien 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden vaikutukset Suomelle, EU aloitteiden vaikutusten arvioinnin tehostaminen)

Muuta materiaalia teemaan liittyen

Muita julkaisuja tms.

4. Rakennusten energiatehokkuus

  • Gilbertson J, Stevens M, Stiell B, Thorogood N. Home is where the heart is: Grant recipients’ views of England’s Home Energy Efficiency Scheme (Warms Front), Social Science & Medicine 63, 946-956, 2006
  • Milner J ,Shrubsole C ,Das P ,Jones B ,Ridley I ,Chalabi Z ,et al. Home energy efficiency and radon related risk of lung cancer: modelling study. BMJ 2014;348:f7493
  • WHO Regional Office for Europe. Preliminary results of the WHO Frankfurt housing intervention project. Report prepared by M. Braubach, D. Heinen and J. Dame, 2008. [15]
  • Howden-Chapman P, Matheson A, Crane J, Viggers H, Cunningham M, Blakely T, Cunningham C, Woodward A, Saville-Smith K, O'Dea D, Kennedy M, Baker M, Waipara N, Chapman R, and Davie G. Effect of insulating existing houses on health inequality: cluster randomised study in the community. BMJ. 2007 March 3; 334(7591): 460. Published online 2007.
  • Du L, Prasauskas T, Leivo V, Turunen M, Aaltonen A, Kiviste M, Martuzevicius M, Haverinen-Shaughnessy U. Assessment of Indoor Environmental Quality and Health in Existing Multi-family Buildings in North-East Europe. Lähetetty julkaistavaksi (09/2014)

Lisätiedot

Asiantuntija(t):

4. Rakennusten energiatehokkuus

  • Ulla Haverinen-Shaughnessy, Insulate-projektiryhmä

2. Terveyden ja turvallisuuden varmistaminen

2a. Alueidenkäytön suunnittelun merkitys korostuu

Mitä teemaan liittyen tiedetään

Kaupunkisuunnittelun keskeistä merkitystä terveydelle korostaa esim. WHO (kokousraportti).

Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut on koonnut tietoa liikenneväylien merkityksestä terveydelle.

Ympäristöministeriön sivuilta löytyy työryhmän raportti meluntorjunnan torjuntaohjelman toteutumisesta Suomessa.

Mitä teemaan liittyen on meneillään

Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut ja THL vetävät projektia, jossa arvioidaan vilkkaan liikenteen läheisyydessä asumisesta aiheutuvia terveyshaittoja, sekä mahdollisuuksia haittojen vähentämiseen pääkaupunkiseudulla. Yhteistyöryhmään kuuluvat pääkaupunkiseudun kuntien kaupunkisuunnittelijat.

Liikenteen ilmansaasteiden ja melun aiheutttamia terveyshaittoja arvioidaan useammassa projektissa THL:ssä.

Tuulivoiman terveyshaitoista on ilmestymässä useampia katsauksia, lisäksi käynnistymässä on pienimuotoisia tutkimuksia.

Melupäästöt ovat usein ratkaisevassa asemassa tuulivoimaloiden sijoittamisessa. Ympäristöministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan ohjearvoja tuulivoimamelulle [16].

Mitkä tahot ovat keskeisiä toimijoita Suomessa

STM, YM, LVM, Ely-keskukset, kunnat, tutkimuslaitokset (esim. THL, SYKE, Ilmatieteen laitos), yliopistot

Millaisia kansainvälisiä ulottuvuuksia teemalla on

Suuret eurooppalaiset tutkimusprojektit ESCAPE ja TRANSPHORM, joihin myös THL on osallistunut, tuottavat edelleen uutta tietoa ilmansaasteiden terveyshaitoista. Liikenteen päästöjen terveyshaittojen vähentäminen kaupunkisuunnittelun keinoin on agendalla niin EU:lla kuin WHO:llakin.

Kytkennät TULA -tutkimukseen

Mahdolliset linkitykset TULA -teemoihin

Muuta materiaalia teemaan liittyen

Muita julkaisuja tms.

Lisätiedot

Asiantuntija(t): Timo Lanki, THL

2b. Varautuminen ympäristöterveyden erityistilanteisiin

Mitä teemaan liittyen tiedetään

Helteiden terveysvaikutuksiin varautuminen, WHO:n raportti.

Mitä teemaan liittyen on meneillään

Mitkä tahot ovat keskeisiä toimijoita Suomessa

Huomioidaan keskeiset toimijat julkiselta sektorilta, tutkimuskentältä, järjestöistä jne.

Helleaaltoihin liittyen keskeisiä toimijoita ovat STM:n lisäksi sairaanhoitopiirit ja kunnat, Ilmatieteen laitos ja THL.

Millaisia kansainvälisiä ulottuvuuksia teemalla on

Eurooppalaista tietoa sään ääri-ilmiöihin kuten helteeseen varautumisesta tuotetaan esimerkiksi PHASE-projektissa.

Kytkennät TULA -tutkimukseen

Mahdolliset linkitykset TULA -teemoihin

Muuta materiaalia teemaan liittyen

Muita julkaisuja tms.

Lisätiedot

Asiantuntija(t): Hannu Kiviranta, Hannu Komulainen, Ilkka Miettinen, Matti Viluksela (THL)

3. Ympäristö psyykkisenä voimavarana

Elinympäristöstä terveyshyötyjä

Mitä teemaan liittyen tiedetään

Kaupunkiluonto kaupunkisuunnittelussa, Helsingin kaupungin tietokeskus.

Luonnon merkitys kaupunkilaisille, METLA

Luonnon hyvinvointivaikutusten taloudellinen merkitys, SITRA

Hiljaisia alueita on pyritty kartoittamaan monissa kaupungeissa, esimerkiksi Helsingissä.

Mitä teemaan liittyen on meneillään

Kansallisessa Argumenta-hankkeessa on arvioitu sitä, mitä luonnon hyvinvointivaikutuksista tiedetään, sekä mitkä ovat tietoaukot.

Viheraluiden merkitystä terveydelle ja hyvinvoinnille arvioidaan METLAn, THL:n ja Tampereen yliopiston yhteisessä Akatemian rahoittamassa GreenHealth -hankkeessa. Rakennetun ympäristön merkitystä liikkumiselle tutkitaan esimerkiksi THL:n ja SYKKEen yhteisessä BEGACYS -hankkeessa.

Luontoa pyritään hyödyntämään terveyden edistämisessä monissa meneillään olevissa hankkeissa, esimerkkinä Metsähallituksen Luonto liikuttamaan .-hanke

Mitkä tahot ovat keskeisiä toimijoita Suomessa

STM, YM, MMM sekä näiden alaiset tutkimuslaitokset kuten THL, METLA ja SYKE; Ely-keskukset ja kunnat, Metsähallitus.

Millaisia kansainvälisiä ulottuvuuksia teemalla on

Kansainvälisesti tutkimusaktiivisuus luonnonympäristöjen terveyshyötyihin liittyen on selvästi kasvanut viime vuosina. Aihe on myös WHO:n agendalla.

Kytkennät TULA -tutkimukseen

Mahdolliset linkitykset TULA -teemoihin

Muuta materiaalia teemaan liittyen

Muita julkaisuja tms.

Lisätiedot

Asiantuntija(t): Timo Lanki, THL

Katso myös

Viitteet

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Kirjallisuutta_ympäristöstä_terveyden_ja_hyvinvoinnin_voimavarana&oldid=26523”