Keskustelu:Helsingin ilmastonmuutos -tiekartta
Muistiinpanoja 2.9.2014
- Paikalla Sonja-Maria Ignatius, Jari Viinanen, Mikko Pohjola, Jouni Tuomisto
- Sovittiin eilisten pohdintojen perusteella seuraavaa (sisältää myös joitakin täsmennettyjä pohdintoja Jounilta ja Mikolta palaverin jälkeen):
- Aihe: Ilmastokartan työstäminen aiheesta Rakennusten energiatehokkuus ja ilmastonmuutos. Tämä pitää sisällään energiasaneeraukset mutta myös laajemmin rakennuskantaan liittyvän päätöksenteon aina kaavoituksesta alkaen.
- Vaikutukset: Erilaisia tarkasteltavia vaikutuksia ovat kasvihuonekaasupäästöt rakennusten lämmityksestä ja viilennyksestä mutta myös pienhiukkaspäästöt ja sisäilmavaikutukset (erityisesti helteiden ja energiatehokkuuden yhteisvaikutuksena nousevat sisälämpötilat).
- Materiaalit: Työssä jäsennetään aiheeseen liittyviltä osiltaan niitä materiaaleja, joita Sonja on toimittanut asiaan liittyen.
- Tavoite: Työn tavoitteena on kuvata materiaalin perusteella rakennuskannan energiankäyttöön liittyviä suunnitelmia ja toimenpiteitä ja erityisesti tunnistaa mahdollisia ristiriitoja tai synergioita näiden välillä. Lisäksi tavoitteena on tunnistaa epäjatkuvuuksia yleisemmällä tasolla olevin strategioiden ja yksityiskohtaisempien suunnitelmien tai toteutusohjelmien välillä. Työ alkaa ylätason papereista ja etenee yksityiskohtaisempiin. Suunnitelmien epäjatkuvuuksia todellisten toimenpiteiden tai käytäntöjen suhteen olisi myös tärkeää ja kiinnostavaa tarkastella, mutta siihen ei nyt ole resursseja.
Muistiinpanoja 1.9.2014
Helsingin kaupunkia kiinnostaisi seuraava:
1. Ympäristökeskuksessa määrittelemme muutamia keskeisiä toimenpideklustereita, josta yhtenä esimerkkinä rakentamisen energiatehokkuus. Siinä toimenpiteitä mm. rakennusten energiasaneeraus sekä energiatehokkuudesta viestiminen ja neuvonta.
2. Miten toimenpiteet jalkautuvat strategiselta tasolta aina käytäntöön asti ja voidaanko tunnistaa onnistumisia ja epäonnistumisia:
- Miten toimenpiteen toteutumista voidaan jäljittää
- Onko epäjatkuvuuskohtia
- Onko vastuut määritelty loppuun asti
- Onko päällekkäisiä toimenpiteitä eri hallintokunnilla
- Onko ilmastonsuojelun toimenpiteitä, joita tehdään, vaikka niitä ei olisi määritelty missään ohjelmassa
- Kuinka paljon toimenpiteestä on kaupungin omassa toimivallassa ja kuinka paljon ulkopuolella (asukkaat ja yritykset)
3. Voitaisiin erityisesti tarkastella muutamien hallintokuntien ilmastonsuojelun toteutumista: HKR, KSV, Hankintakeskus
Kuva: https://drive.google.com/file/d/0BzQEuNhY71paMDlGdlRhVFQ4RDQ/edit?usp=sharing ----#: . *miten ladataan kuva? En osannut. --Sonja-Maria Ignatius (keskustelu) 1. syyskuuta 2014 kello 15.36 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)
- ----#: . Tallenna kuva vasemmalla työkaluvalikossa olevalla "Tallenna tiedosto" linkillä ja linkkaa haluamaltasi sivulta ko. kuvaan kuten esim. sivulla Ilmastonmuutoksen sopeutumistoimenpiteitä ja -tarpeita Helsingissä#Ilmastonmuutoksen aiheuttamat kustannukset ja hyödyt kaupunkikonsernille (valitse "muokkaa" niin näet wiki-koodin). --Mikko Pohjola (keskustelu) 2. syyskuuta 2014 kello 05.32 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)
Samin kanssa keskusteltiin seuraavaa
Lähtökohta:
Kuinka suurta tekstimassaa halutaan käsitellä -> jos on paljon, joukkoistaminen on hyvä tapa
Jos vain muutama raportti, voi tehdä yhden tai kahden ihmisen konsulttityönäkin
-> nyt on monta raporttia, joten kannattaa joukkoistaa
Lisäksi kaikkia tahoja kiinnostaa saada kokemusta tällaisesta prosessista, vaikkei se menisikään kerralla nappiin. Harjoituskierroksesta ei tule kuitenkaan kallis ja siinä voidaan oppia paljon.
Yhteenliittymien tunnistus ei mennyt Tulevaisuuskatsauksessa aivan odotetusti -> pohditaan, mitä voidaan oppia siitä.
Toimeksianto pitää miettiä hyvin, mutta sitä joudutaan joka tapauksessa täsmentämään työn aikana -> kannattaa lähteä kokeilemaan ja katsotaan, mitä syntyy. Mietitään, mitkä osat toimeksiannosta ovat sellaisia, että asiaa tuntematon ihminen pystyy selvittämään - mihin taas tarvitaan enemmän perehtyneisyyttä. Opiskelijat tarvitsevat ohjausta joka tapauksessa.
LVM:llä voisi olla kiinnostusta yhteistyöhön visualisointien ja esim. hiilitaselaskureiden kehittämiseen tiekartassa.
Toimenpiteistä arvioidaan: konkreettisuus, kuinka hyvin tukevat toisiaan tai riitelevät keskenään, merkittävyyden arviointi hillinnän tai sopeutumisen näkökulmasta, kiireellisyys, kustannukset jne.
Esimerkkejä mahdollisista selvityksen tuloksista:
- Jalostetaan toimenpiteet, jotka voitaisiin käytännössä toteuttaa
- Määritellään, kuinka konkreettisia toimenpiteet ovat
- Linkkien tunnistaminen eri toimenpiteiden välillä: miten asiat liittyvät toisiinsa
- Toimenpiteiden hierarkiatasot: miten niitä voidaan kuvata, onko ristiriitoja, tukevatko toisiaan
- Onko toimenpiteitä, jotka vaativat toisia toimenpiteitä toteutuakseen tai joita ei kannata tehdä, jos joku muu toimenpide tehdään esim. energiantuotannon siirtyminen entistä enemmän uusiutuviin -> rakennusten energiasaneerauksen merkitys vähenee huomattavasti
- Arvioidaan, mitä hyötyä toimenpiteistä on yhteensä
--Sonja-Maria Ignatius (keskustelu) 1. syyskuuta 2014 kello 15.36 (UTC)
Tapaaminen 22.8.2014
Jouni Tuomisto, Sami Majaniemi, Jari Viinanen, Markus Lukin, Sonja-Maria Ignatius
Ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen tiekartta 2050:
Tavoitteet: Hiilineutraali Helsinki 2050 & Helsinki sopeutuu ilmastonmuutokseen
Tarkoituksena sitouttaa helsinkiläiset (yritykset, asukkaat, virkamiehet…) -> tavoitteet toiminnaksi
- yhteinen tekeminen ja avoimuus -> parempi sitoutuminen
- halutaan myös lisää ideoita toimenpiteiksi
- tarkoituksena tukea, että kaupunkilaiset tekisivät ITSE toimenpiteitä
- Ilmastobrändi on kaupungille myös kilpailutekijä. Nyt puuttuu.
- Ympäristökeskukselle on monelta osin vielä epäselvää, miten tavoitteet jalkautetaan
Paljon on strategioita, ohjelmia ja toimenpide-ehdotuksia: kokonaiskuva puuttuu. Halutaan tunnistaa, mitkä tavoitteet liittyvät toisiinsa, onko ristiriitaisuuksia, paljonko maksaa ja KUKA lopulta toteuttaa.
LVM:n tulevaisuuskatsauksessa saatu hyviä kokemuksia joukkoistamisesta
- tulevaisuuskatsauksen taustamateriaaleja analysoi joukko opiskelijoita
- opiskelijat tarkastelevat tekstiä ja tunnistavat, ovatko loogisia kokonaisuuksia
- mitkä tavoitteet tukevat toisiaan tai ovat ristiriitaisia
Opittua:
- muutamalla tonnilla syntyy jo paljon
- tiedon analysointi kannattaa antaa ryhmälle tehtäväksi -> voivat tukea toisiaan
- tarvitaan pari vastuuhenkilöä, jotka vastaavat kysymyksiin ja tarvittaessa suuntaavat analyysiä
- menetelmää käytetty ensimmäisen kerran tulevaisuuskatsauksessa
- priorisoidaan ja nostetaan tärkeimpiä asioita esiin -> ”koherenssiasteen rikastaminen”
Tiedonjalostusalustana Opasnet.org
- Opasnetissä voidaan analysoida ja rikastaa tietoa
Opasnetin mallit
- avoin alusta, johon voidaan koodata malleja, jotka keskustelevat keskenään
- malliajot samassa ympäristössä, useampi ihminen voi tulla antamaan lukunsa
- kaikki näkevät saman tilanteen
- eri mallit voivat liittyä toisiinsa ja niitä voidaan laajentaa
- voidaan hakea kaikkein yhteensopivimmat toimenpiteet
- voidaan arvioida budjettivaikutuksia
- voidaan muodostaa esim. toimenpiteet, joista selvitään x eurolla
- Tavoitteena syksyn aikana tehdä malleja hiilibudjetin tai päästöjen laskentaan
- Opasnetiin voidaan laittaa myös ”kauniimpia” graafisempia malleja
- riskien arviointia ja hallintaa tukevia työkaluja (HUOM: TÄMÄ OLISI TOSI HYVÄ SOPEUTUMISASIOILLE, YRITYKSET)
Opasnetissä toteutettu joukkoistamista myös pneumokokkirokotteen hankinnassa
- kysely eri rokotteiden vertailusta
- ideoiden kerääminen toteutettiin samassa
Opasnetissä olisi kiinnostava tehdä malleja Helsingin ympäristötilinpitoa varten
- Helsingillä on monille toimenpiteille arvioitu kustannukset (euroa per vähennetty tonni CO2-ekv)
- arvioitu myös, kenelle kohdentuu
Helsinki tarvitsisi reaaliaikaisen tilannekuvan, josta näkyvät
- päästöt
- toimenpiteiden edistyminen
- kuinka kustannukset, vaikutukset, hyödyt kohdentuvat
Huom. ympäristöraporteissa 1,5 vuotta vanhaa tietoa. Perustettu stadinilmasto.fi, jota päivitetään useammin. Helsingillä on Ilmastoveivi päästöjen arviointiin. Tarvitaan lisää informaatiovaihtoa jo tehtyjen asioiden välillä. Toimenpiteiden osaoptimoinnista kokonaisoptimointiin: kokonaistilannekuva, jossa mahdollisimman reaaliaikainen kuva -> mahdollisuus toimijoille myös ennakoida
Opasnetin käyttö tiekarttatyössä:
- Tiedotus tärkeää
- mikä on kohderyhmä: Pneumokokkirokotesivustolle paljon vähemmän osallistumista kuin LVM:n tulevaisuuskatsaukseen
- 6000 ihmistä kävi katsomassa
- 500 kommenttia, myös erittäin laadukkaita
- somekätilöt tärkeitä -> tieto leviää
- Opasnet on avoin eli kuka tahansa voi nähdä ja voi muokata
- antaa myös mahdollisuuden lobata avoimella alustalla
- hyvät käytännöt voivat levitä
Strategiakarttojen laatiminen vaikuttaa erittäin kiinnostavalta
- tähän kehitetään työvälineitä
- miten eri tason strategioista jalkautetaan varsinaiset toimenpiteet
- havainnollistetaan, mitä kautta kukakin vaikuttaa kokonaisuuteen: tämä on suuri motivaatiotekijä
- voidaan tunnistaa, onko polku ylhäältä alas asti jatkuva
- esim. pallukoita, joista linkit toimenpidesuunnitelmiin
Ongelma ei ole se, että rahalla ei saataisi kiinnostavaa visuaalista esitystä
- Työläin vaihe: tiedon jalostaminen siihen pisteeseen, että ymmärretään, MITÄ halutaan esittää
- Tehdään ensin rautalankamalli ja siitä myöhemmin kiinnostavampia
- pääasia, että siinä on olennaiset asiat, vaikkei se olisi kaunis
- tehdään itse käytännössä ja kokeillaan -> opitaan samalla prosessista vrt. annetaan konsulttiyritykselle tehtäväksi vaikkei ihan tiedetä, mitä halutaan
- monenlaisia ilmaisia mindmap-tyyppisiä työkaluja on, ei välttämättä edes tarvitse olla Opasnetissä
Ensin hahmotettava, mitä kaavion pitäisi esittää -> tässä tarvitaan sitä työtä, mitä tehtiin liikenneministeriön tulevaisuuskatsauksen kanssa
- opiskelijoilla teetettävä analyysi voi auttaa tässä
- testataan aluksi pienemmällä aineistolla saadaanko järkevää tulosta
- testataan idean toimivuutta
Päätettiin kokeilla, millaista tiedonjalostusta max 3000 eur panostuksella saadaan.
To Do
- Sonja lähettää tausta-aineistot pe 22.8.2014 ja jäsentelee seuraavalla viikolla asiaa lisää mm. etsii ristiriitaesimerkkejä (sopeutuminen ja hillintä)
- Sami ja Jouni miettivät seuraavalla viikolla, minkälaisen toimeksiannon voisi opiskelijoille antaa
- hahmotellaan rakennekaaviota
- toteutetaan harjoituskierros
- Sonja ehdottaa seuraavaa tapaamista