Keinoja päästöjen vähentämiseen sektoreittain ja toimintalinjoittain

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 31. elokuuta 2014 kello 08.29 – tehnyt Heta (keskustelu | muokkaukset) (→‎Yleiset keinot)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämän sivun teksti on julkaisusta Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 - Ilmastonmuutoksen hillintä keskeiseksi osaksi kaupunkien suunnittelua ja päätöksentekoa.

Keinojen valmisteluprosessi

Kuva 1. Ilmastonmuutoksen hillinnän toimintalinjat ja keinot.

Strategian toimintalinjojen ja mahdollisten keinojen valmistelu tehtiin laaja-alaisena kaupunkien sektoriasiantuntijoiden yhteistyönä. Työseminaarieissa luotiin aluksi ilmastovisio (ks. raportin B-osa), joka purettiin toimintalinjoiksi ja edelleen näitä toteuttaviksi käytännön keinoiksi. Pyrkimyksenä oli löytää kaupunkien hallintokuntien toimi- ja ohjausvaltaan kuuluvat mahdollisuudet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.

Ilmastostrategialuonnoksesta saaduissa lausunnoissa pidettiin ehdotettuja toimintalinjoja käyttökelpoisina. Palautteen perusteella lisättiin mm. liikenteen sektorille uusi toimintalinja, joka koski pääkaupunkiseudun poikittaisliikenteen edistämistä. Kulutus ja jätteet -teema laajennettiin koskemaan myös julkisia hankintoja.

Keinolistaa on täydennetty saadun palautteen pohjalta. Uusia yksittäisiä keinoja ehdotettiin lukuisia ja osaan C on koottu mahdollisimman laaja valikoima erilaisia päästövähennyskeinoja, joita kukin kaupunki voi soveltaa omaan toimintaansa sopivaksi katsomallaan tavalla. Keinot muodostavat näinollen ”työkalupakin”, josta voi valita kaupungin omaan toimintaan ja ohjaukseen sopivimmat menetelmät päästöjen vähentämiseksi.

Yleiset keinot

A. Vaikutetaan valtakunnan ja kansainvälisen tason päätöksentekoon
Keino Esimerkkejä kaupungin vastuutahoista
Lainsäädäntöön vaikuttaminen (esim. MRL, rakentamista koskevat määräykset, hankintalainsäädäntö, uusiutuvan energian ja polttoaineiden verotus, työmatkojen verotus). Ko. toiminnasta vastaavat tahot
Kansainväliseen päätöksentekoon pyritään vaikuttamaan edunvalvontajärjestöjen ja verkostojen kautta. Ko. toiminnasta vastaavat tahot
Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen otetaan mukaan uusiin valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Ko. toiminnasta vastaavat tahot
B. Yhteinen tahtotila
Keino Esimerkkejä kaupungin vastuutahoista
Ilmastostrategian käsittely ja sisällyttäminen kaupunkien ja sen hallintokuntien omiin strategioihin ja ohjelmiin sekä johtamisjärjestelmiin. Koko hallinto
Ilmastostrategian edistäminen pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan työn kautta. Koko hallinto
Luodaan eri hallinnonalojen yhteinen tahtotila kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi sekä kehitetään seudun kaupunkien yhteistyötä. Koko hallinto
C. Energiatehokkuussopimukset
Keino Esimerkkejä kaupungin vastuutahoista
Kaupungit toimeenpanevat energiatehokkuussopimuksissa mainitut velvoitteet. Koko hallinto
Kaupungit edistävät alueellaan toimivien yritysten ja yhteisöjen liittymistä oman alansa energiatehokkuussopimukseen. Koko hallinto
D. Kaupungit toimivat esimerkkeinä ja edelläkävijöinä
Keino Esimerkkejä kaupungin vastuutahoista
Kaupunkien oma aktiivinen toiminta kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi ja tiedotus esimerkillisestä toiminnasta. Koko hallinto
Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtäävien kokonaan uusien toimintamallien ja hankkeiden pilotointi ja niiden arvionti. Koko hallinto
Strategian toimeenpanohankkeiden palkitsevuutta arvioidaan ja lisätään. Koko hallinto, YTV
Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen arviointi osaksi hankesuunnittelua ja -seurantaa. Koko hallinto
Jokaiseen pääkaupunkiseudun kuntaan perustetaan/nimetään oma energian säästöön perehtynyt toimielin. Kaupunginhallitukset
Kaikkien julkisten toimitilojen käytön energiatehokkuuden laskenta, seuranta ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Kaupunginvaltuustot ja -hallitukset
E. Motivointi, valistus ja koulutus
Keino Esimerkkejä kaupungin vastuutahoista
Perustetaan alueellinen materiaali- ja energiatehokkuusneuvontakeskus. Kaupunginvaltuustot, YTV
Ilmastonmuutos ja sen hillintä sisältyvät opetukseen kaikilla koulutus tasoilla, varhaiskasvatuksesta kaupunkien työntekijöiden koulutukseen ja asukkaiden valistukseen. Yhteistyötä yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa. Koko hallinto, opetusvirasto, YTV
Aurinko- ja tuulienergian asentaminen koulutalojen yhteyteen lähivuosina osana asennekasvatusta. Opetusvirasto, kiinteistötoimi, energiayhtiöt, rakennuttajaorganisaation

Liikenne

Katso myös