YVA:n soveltaminen

Tähän hankkeeseen kuuluvia sivuja	Hankkeen etusivu · Sisällysluettelo · Ohjeita kirjoittajille · Hyviä käytäntöjä kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa (tämän hankkeen tuottama lopullinen opas)
Muita kaivostoimintaan liittyviä sivuja	Minera-malli · Hyvä kaivos pohjoisessa · Metallimalmikaivostoiminnan parhaat ympäristökäytännöt · Ympäristövaikutusten arviointimenettely kaivoshankkeissa · Teemasivu:Kaivostoiminta
Sivun aiheeseen liittyviä muita sivuja

Ympäristövaikutusten arviointimenettely

Tähän hankkeeseen kuuluvia sivuja	Hankkeen etusivu · Sisällysluettelo · Ohjeita kirjoittajille · Hyviä käytäntöjä kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa (tämän hankkeen tuottama lopullinen opas)
Muita kaivostoimintaan liittyviä sivuja	Minera-malli · Hyvä kaivos pohjoisessa · Metallimalmikaivostoiminnan parhaat ympäristökäytännöt · Ympäristövaikutusten arviointimenettely kaivoshankkeissa · Teemasivu:Kaivostoiminta
Sivun aiheeseen liittyviä muita sivuja

YVA-menettelyn lähtökohdat

Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994, jäljempänä YVA-laki), tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia (YVAL 1§). YVA-lailla sekä sen nojalla annetulla valtioneuvoston asetuksella (713/2006, jäljempänä YVA-asetus) on toimeenpantu direktiivi tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista (kodifikaatio, 2011/92/EU, jäljempänä YVA-direktiivi) ja YK:n Euroopan talouskomission valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arviointia koskeva yleissopimus (SopS 67/1997), niin sanottu Espoon sopimus. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joista Suomea velvoittavan kansainvälisen sopimuksen täytäntöön paneminen edellyttää arviointia tai joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia Suomen luonnon ja muiden ympäristön erityispiirteiden vuoksi (YVAL 4.1 §).

YVA-menettelyä sovelletaan joko YVA-asetuksen hankeluettelon perusteella tai yksittäistapauksiin tapauskohtaisesti soveltaen. Arviointimenettelyä tulee soveltaa aina hankeluettelon hankkeisiin ja hankeluettelon kokoa vastaaviin hankkeiden muutoksiin (YVAL 4.1 § ja YVAA 6 §). Yksittäistapauksissa arviointivelvollisuus syntyy, kun toiminnasta tai sen muutoksesta todennäköisesti aiheutuu, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia (YVAL 4.2 § ja 4.3 §:n sekä YVAA 7 §). Kaivoshankkeista päätökset YVA-menettelyn soveltamisesta yksittäistapauksissa tekee se ELY-keskus, jonka alueella hanke sijaitsee.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarkoituksena on tuottaa tietoa hankkeen ympäristövaikutuksista hankkeesta vastaavalle ja suunnittelijoille suunnittelua varten sekä hankkeesta päättäville viranomaisille päätöksenteon perustaksi. Sen tavoitteena on parantaa hankkeen suunnittelua, ympäristönäkökohtien kokonaisvaltaista huomioon ottamista ja parantaa kansalaisten, yhteisöjen sekä viranomaisten mahdollisuuksia osallistua hankkeen suunnitteluun. Ympäristövaikutusten arviointi pyrkii ennakoimaan mahdolliset merkittävät ympäristövaikutukset, lieventämään niitä ja suuntaamaan tarvittavat varotoimenpiteet oikeisiin kohteisiin.

Hankkeesta vastaava vastaa itse hankkeensa ympäristövaikutusten arvioinnista ja sen vaatimista selvityksistä. Yleensä hankkeesta vastaava käyttää apunaan konsulttia arvioinnin tekemisessä. Arvioinnissa tarvitaan aina usean eri alan asiantuntemusta. Yhteysviranomaisen tehtävänä on huolehtia viranomaisten ja muiden osallisten virallisesta kuulemisesta mukaan lukien yleisötilaisuudet sekä antaa lausuntonsa ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta ja arviointiselostuksesta.

Hankkeesta vastaavan ja muiden tahojen välinen vuorovaikutus parantaa suunnittelijoiden tiedonsaantia, suunnitelman laatua sekä hankkeen ympäristöllistä ja sosiaalista hyväksyttävyyttä. Hankkeesta vastaavan näkökulmasta YVA-menettely voidaan nähdä myös osana yrityksen ympäristöasioiden hallintaa ja yhteiskuntavastuuta.

Kuvassa x (YVA, suunnittelu ja päätöksenteko) on esitetty YVA-menettely osana hankkeen suunnittelua sekä kuvattu hankkeen suunnittelun suhdetta kaavoitukseen ja hanketta koskevaan päätöksentekoon. YVA-menettely tuottaa tietoa suunnitteluun ja päätöksentekoon sekä muokkaa hanketta.

Kuva x. YVA-menettely hankkeen suunnittelussa ja päätöksenteossa. (Jantunen & Hokkanen 2010)

YVA-menettelylle on keskeistä laaja osallistuminen, hankkeen vaihtoehtotarkastelu ja laaja ympäristövaikutusten määritelmä: YVA-menettelyssä tarkastellaan lupamenettelyä laajemmin niin hankkeen vaikutuksia luontoon kuin ihmisiinkin (kuva: YVA, suunnittelu ja päätöksenteko). Tavoitteena on ennakkoon arvioida kokonaisvaltaisesti hankkeesta aiheutuvia ympäristövaikutuksia sen eri vaiheissa. Hankkeen edetessä suunnittelusta lupamenettelyyn on tyypillistä, että sektorilakien mukainen tarkastelu on rajatumpaa ja osa YVA-menettelyn tietopohjasta rajautuu lupaharkinnan ulkopuolelle.

Muodolliseen päätöksentekoon kanavoituva tieto ja vaikutus ovat kuitenkin vain osa YVA-menettelyn vaikutusta. Lupapäätöksen lisäksi saatetaan tehdä esimerkiksi hanketta koskevia kaavoituspäätöksiä (kuva: YVA-suppilo), joille arviointimenettely tuottaa tärkeää tietoa. Vaikutusten kohteena ovat myös hankkeen hyväksyttävyys ja eri osapuolten oppiminen. YVA-menettelyn asema tässä suunnittelun ja päätöksenteon kokonaisuudessa kuvaa myös sen vaikutusmekanismien moninaisuutta. YVA-menettelyn vaikutukset kohdistuvat laajalle ja ovat luonteeltaan usein välillisiä.

Kuva x. YVA-menettelyn ja päätöksenteon suhde. (Jantunen & Hokkanen 2010)

Hankkeen lupapäätöstä koskevassa valituksessa on mahdollista vedota arvioinnin puuttumiseen tai sen olennaiseen puutteellisuuteen, mikä voi koskea sekä arvioinnin sisältöä että menettelyä. Puutteellisuuden tulee olla arviointimenettelyn tarkoitukseen ja sen sisällölle asetettaviin vaatimuksiin nähden olennainen. Yhteysviranomaisen lausunnoilla arviointiohjelmasta ja -selostuksesta on keskeinen merkitys puutteellisuutta arvioitaessa. Kaivoslupaa ei myöskään voida myöntää ennen kuin mahdollinen YVA-menettely on saatu päätökseen.

Tähän hankkeeseen kuuluvia sivuja	Hankkeen etusivu · Sisällysluettelo · Ohjeita kirjoittajille · Hyviä käytäntöjä kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa (tämän hankkeen tuottama lopullinen opas)
Muita kaivostoimintaan liittyviä sivuja	Minera-malli · Hyvä kaivos pohjoisessa · Metallimalmikaivostoiminnan parhaat ympäristökäytännöt · Ympäristövaikutusten arviointimenettely kaivoshankkeissa · Teemasivu:Kaivostoiminta
Sivun aiheeseen liittyviä muita sivuja

YVA-menettelyn soveltaminen kaivoshankkeissa

Kaivoshankkeiden elinkaari on pitkä ulottuen malminetsinnästä kaivosalueen jälkihoitoon ja sen jälkeiseen seurantaan. YVA-menettely pyritään yleensä tekemään varhaisessa vaiheessa, jotta se voi vaikuttaa hankkeen suunnitteluun ja mahdollisten vaihtoehtojen valintaan. Jos YVA-menettely tehdään aikaisessa vaiheessa hankkeen suunnitteluun nähden, ovat sekä tiedot hankkeesta että arviointi yleispiirteistä. Jos ympäristövaikutukset halutaan arvioida täsmällisesti, tulee hankkeesta aiheutuvien päästöjen olla tiedossa, mikä edellyttää myös käytettävän tekniikan tietämistä riittävän tarkasti. Onkin tärkeää heti aluksi pohtia mihin kaivoksen suunnitteluvaiheeseen YVA-menettely asemoidaan ja ymmärtää sen vaikutus arvioinnin tarkkuustasoon. YVA-menettelyn asemoitumiseen kaivoshankkeen suunnitteluun nähden vaikuttavat monet seikat. Jos kaivoshankkeessa on erilaisia vaihtoehtoja ja sen toteuttaminen vaatii kaavoitusta, voi olla hyvä tehdä YVA-menettely varhaisessa vaiheessa, jotta YVA-menettely palvelee vaihtoehtojen suunnittelua ja valintaa sekä tuottaa kaavoituksessa tarvittavat ympäristötiedot. Tällöin on otettava huomioon, että ympäristöselvityksiä on tarkennettava lupamenettelyihin hankesuunnittelun edetessä. Ympäristövaikutusten arviointi tulisikin nähdä jatkuvasti tarkentuvana prosessina hankkeen elinkaaressa, vaikka YVA-menettely joudutaan asemoimaan ajallisesti rajatuksi johonkin kohtaan hankkeen suunnittelua. YVA-menettelyn ajoituksesta suhteessa kaivoshankkeen suunnitteluun on hyvä keskustella heti aluksi yhteysviranomaisen kanssa.

Tähän hankkeeseen kuuluvia sivuja	Hankkeen etusivu · Sisällysluettelo · Ohjeita kirjoittajille · Hyviä käytäntöjä kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa (tämän hankkeen tuottama lopullinen opas)
Muita kaivostoimintaan liittyviä sivuja	Minera-malli · Hyvä kaivos pohjoisessa · Metallimalmikaivostoiminnan parhaat ympäristökäytännöt · Ympäristövaikutusten arviointimenettely kaivoshankkeissa · Teemasivu:Kaivostoiminta
Sivun aiheeseen liittyviä muita sivuja

YVA-menettelyn soveltaminen hankeluettelon perusteella

YVA-asetuksen hankeluettelon (YVAA 6§ kohta 2 a, c ja d) mukaan YVA-menettelyä sovelletaan kaivoshankkeisiin seuraavasti:

• Metallimalmien tai muiden kaivoskivennäisten louhinta, rikastaminen ja käsittely, kun irrotettavan aineksen kokonaismäärä on vähintään 550 000 tonnia vuodessa tai avokaivokset, joiden pinta-ala on vähintään 25 hehtaaria;
• asbestin louhinta tai laitokset, jotka käsittelevät ja muuntavat asbestia tai asbestia sisältäviä tuotteita; ja
• uraanin louhinta, rikastaminen ja käsittely lukuun ottamatta koelouhintaa, koerikastamista ja muuta vastaavaa käsittelyä.

Kaivoshanke tulee suoraan YVA-menettelyyn YVA-asetuksen hankeluettelon perusteella, jos jompikumpi asetuksen kokorajoista ylittyy. Jos kaivosta laajennetaan edellä mainittuja kokorajoja ylittävästi, sovelletaan laajennukseen YVA-menettelyä suoraan YVA-asetuksen hankeluettelon kohdan 13 perusteella.

Tähän hankkeeseen kuuluvia sivuja	Hankkeen etusivu · Sisällysluettelo · Ohjeita kirjoittajille · Hyviä käytäntöjä kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa (tämän hankkeen tuottama lopullinen opas)
Muita kaivostoimintaan liittyviä sivuja	Minera-malli · Hyvä kaivos pohjoisessa · Metallimalmikaivostoiminnan parhaat ympäristökäytännöt · Ympäristövaikutusten arviointimenettely kaivoshankkeissa · Teemasivu:Kaivostoiminta
Sivun aiheeseen liittyviä muita sivuja

YVA-menettelyn soveltaminen yksittäistapauksissa

Arviointimenettelyä sovelletaan YVA-asetuksen hankeluettelon hankkeiden lisäksi yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen muuhunkin kuin hankeluettelon kokorajan ylittävään muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia (YVAL 4.2 §). Tällöin tulee siis ottaa huomioon myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset sekä hankkeen ominaisuudet, sijainti ja vaikutuksen luonne. Hankkeiden yhteisvaikutuksia arvioitaessa otetaan huomioon sekä jo käynnissä olevat että näköpiirissä olevat hankkeet.

Hankkeesta vastaava, kansalainen, kansalaisjärjestö tai muu viranomainen voi saattaa arviointimenettelyn soveltamista koskevan asian elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) tietoon. Perusteltu kirjallinen esitys voi johtaa siihen, että ELY-keskus käynnistää päätöksen valmistelun. ELY-keskus voi ottaa YVA-tarpeen selvittämisen esille myös omasta aloitteestaan. ELY-keskus päättää YVA-menettelyn soveltamisesta yksittäistapauksessa. Päätös voi olla, että YVA-menettelyä sovelletaan tai että sitä ei sovelleta. Päätös on tehtävä kuukauden kuluessa siitä, kun ELY-keskus on saanut hankkeesta riittävät tiedot.

Päätös YVA-menettelyn soveltamisesta yksittäistapauksessa perustuu yleensä olemassa oleviin tietoihin ja ne on hyvä käydä etukäteen läpi yhdessä yhteysviranomaisen kanssa. Ennen päätöksentekoa on arviointimenettelyn tarpeesta käytävä riittävät neuvottelut asianomaisten viranomaisten kesken ja hankkeesta vastaavalle on annettava tilaisuus tulla kuulluksi ennen päätöksentekoa. Tämä neuvottelu- ja kuulemisvaihe on kestänyt yleensä 1-1,5 kuukautta ennen kuin ELY-keskus on saanut hankkeesta riittävät tiedot. On tärkeää, että ELY-keskuksella on käytettävissään riittävän täsmälliset tiedot hankkeesta ja sen ympäristöstä päätöksentekonsa pohjaksi. Tarvittavat tiedot määrittyvät hankekohtaisesti ja riippuvat kulloisestakin alueesta sekä sen selvitys- ja suunnittelutilanteesta. Jos hanke sijoittuu useamman ELY-keskuksen alueelle, ympäristöministeriö ratkaisee, mikä ELY-keskus tekee päätöksen YVA-menettelyn soveltamisesta.

Vaikutusten merkittävyyttä harkittaessa otetaan huomioon, sen lisäksi mitä YVA-laissa (4.2 §) säädetään, hankkeen ominaisuudet ja sijainti sekä vaikutusten luonne. Harkintaperusteista säädetään tarkemmin YVA-asetuksessa (7 §). Nykyisten, jo olemassa olevien toimintojen ja vireillä olevien suunnitelmien mukaisten hankkeiden haitalliset yhteisvaikutukset ovat yksi päätöksentekoon vaikuttava tekijä.

YVA-asetuksen 7 §:n mukaan harkittaessa arviointimenettelyn soveltamista yksittäistapauksessa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä on tarkasteltava erityisesti:

1) hankkeen ominaisuuksia, kuten
a) hankkeen koko;
b) yhteisvaikutus muiden hankkeiden kanssa;
c) luonnonvarojen käyttö;
d) jätteiden muodostuminen;
e) pilaantuminen ja muut haitat;
f) onnettomuusriskit ottaen erityisesti huomioon käytettävät aineet ja tekniikat;

2) hankkeen sijaintia, kuten
a) nykyinen maankäyttö;
b) alueen luonnonvarojen suhteellinen runsaus, laatu ja uudistumiskyky;
c) luonnon sietokyky ottaen erityisesti huomioon
- kosteikot,
- rannikkoalueet,
- vuoristo- ja metsäalueet,
- luonnon- ja maisemansuojelualueet,
- lain nojalla luokitellut tai suojellut alueet,
- alueet, joilla yhteisön lainsäädännössä vahvistetut ympäristön tilaa kuvaavat ohjearvot on jo ylitetty,
- tiheään asutut alueet sekä
- historiallisesti, kulttuurisesti tai arkeologisesti merkittävät alueet;

3) vaikutusten luonnetta, kuten
a) vaikutusalueen laajuus ottaen huomioon vaikutuksen kohteena olevan väestön määrä;
b) valtioiden rajat ylittävä vaikutus;
c) vaikutuksen suuruus ja monitahoisuus;
d) vaikutuksen todennäköisyys;
e) vaikutuksen kesto, toistuvuus ja palautuvuus.

Edellä mainitut kriteerit on otettu YVA-asetukseen sangen suoraan YVA-direktiivin liitteestä III, eikä niitä ole sovitettu Suomen olosuhteisiin.

Hankkeesta mahdollisesti aiheutuvien haitallisten ympäristövaikutuksien merkittävyys ja todennäköisyys ovat lähtökohtina arvioitaessa YVA-menettelyn tarvetta yksittäistapauksissa. Hankkeen koko ja luonne sekä hankkeen vaikutusalueen ympäristön erityispiirteet ja herkkyys ovat niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat tähän todennäköisyyteen. Hankkeen koko ei ole ainoana perusteena riittävä, mutta herkässä ympäristössä pienikin hanke voi aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia.

Vaikutusten kohdentuminen esimerkiksi suureen väestömäärään, läheisyydessä sijaitsevaan arvokkaaseen luontokohteeseen, vesistöön tai vaikkapa liikenteen ohjautuminen yhdelle, kenties kapealle ja mutkaiselle, runsaan asutuksen läpi menevälle tielle voivat olla syitä määrätä hanke yksittäistapauksessa YVA-menettelyyn. Vaikutuksen kohdentuminen yksittäiseen ympäristön osa-alueeseen ei kuitenkaan yleensä riitä, vaan vaikutusten tulee kohdistua merkittävästi haitallisina useampaan ympäristötekijään.

Myös muiden hankkeiden samalle vaikutusalueelle kohdistuvat vaikutukset otetaan huomioon harkittaessa YVA-menettelyn soveltamista yksittäistapauksessa hankkeeseen tai sen muutokseen. Harkinnassa otetaan mukaan olemassa olevien toimintojen, samanaikaisesti vireillä olevien hankkeiden ja nähtävillä olevien hankkeiden ympäristövaikutukset. Tällöin muiden hankkeiden tai suunnitelmien tulee olla riittävän konkreettisia. Arviointivelvollisuus kuuluu tavallisesti sille, jonka toiminnasta haitalliset ympäristövaikutukset pääosin syntyvät. Mahdollisesti myöhemmin vireille tulevat hankkeet eivät yleensä vaikuta käsiteltävän hankkeen YVA-menettelyn tarpeeseen.

Useissa ELY-keskuksissa on tapana käydä laajaakin keskustelua YVA-tehtäviä hoitavien asiantuntijoiden kesken ELY-keskuksen harkitessa YVA-menettelyn soveltamista yksittäistapauksissa. Toisinaan keskustelua käydään myös muiden alueiden kollegoiden sekä ympäristöministeriön YVA- asiantuntijoiden kanssa yhtenäisen linjan varmistamiseksi. Ympäristöministeriö on korostanut YVA-menettelyn alueellista yhtenäisyyttä ja järjestänyt säännöllisiä YVA-neuvottelupäiviä näitä tehtäviä hoitaville viranomaisille.

YVA-menettelyn soveltamispäätös on nähtävillä hankkeen vaikutusalueen kuntien ilmoitustauluilla vähintään 14 päivää ja ELY-keskus toimittaa päätöksen suoraan hankkeesta vastaavalle. YVA-menettelyn soveltamispäätökset ovat ELY-keskusten verkkosivuilla.

Hankkeesta vastaava voi hakea muutosta ELY-keskuksen päätökseen valittamalla siitä hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen (YVAL19.1 § ). Muut kuin hankkeesta vastaavat voivat hakea muutosta ELY-keskuksen päätökseen hankkeen lupapäätöksen valituksen yhteydessä. Tällöin ne, joilla on valitusoikeus lupapäätöksestä, voivat samassa yhteydessä hakea muutosta myös ELY-keskuksen päätökseen, jolla on katsottu, ettei hankkeeseen ole tarpeen soveltaa YVA-menettelyä (YVA-laki 19.3 §). ELY-keskuksella on valitusoikeus hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos hallinto-oikeus kumoaa sen päätöksen.