Opasnet-kanta

Tämä sivu on ensyklopedia-artikkeli. Sivutunniste: Op_fi1690
Moderaattori:Ei ole (katso kaikki) Kuinka ryhtyä moderaattoriksi? Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi1690}}

Tämä sivu on yleiskuvaus Opasnet-kannasta.

Opasnet-kanta on osa Opasnetiä ja se sisältää muuttujien tuloksia sekä tutkimusdataa. Tietokanta on pyritty suunnittelemaan joustavaksi, joten se soveltuu lähes kaikenlaisen datan tallettamiseen. Kanta soveltuu niin todennäköisyysjakaumille kuin piste-estimaateille, paikkatiedolle sekä moniulotteiselle datalle. Opasnet-kannassa olevaa dataa voidaan käyttää suoraan esimerkiksi Analytica-malleissa. Opasnet-kantaan pääsee käsiksi muuttuja- ja tutkimussivuilla olevien linkkien (metatieto-laatikko) kautta, oman Opasnet-nettiliittymänsä kautta sekä Analytica-ohjelmalla toteutetulla Opasnet base connection.ANA-tietokantaliittymällä.

Joitakin Opasnet-kannan käyttötapoja ja -kohteita

Tulkittujen mallitulosten taltiointi

Alunperin Opasnet-kanta suunniteltiin tulkittujen mallinnustulosten tallennuspaikaksi, ts. muuttujien tuloksille. Muuttujilla pyritään vastaamaan todellisuutta koskeviin kysymyksiin, ja niiden tulokset ovat tämänhetkinen paras arvio vastaukseksi. Muuttujat eroavat tutkimus-sivuista, jotka ilmaisevat vain havainnot jostakin tietystä tieteellisestä (osa)tutkimuksesta. Muuttujien tulosten odotetaan kehittyvän jatkuvasti, kun taas tietyn tutkimuksen tuottama data pysyy muuttumattomana tutkimuksen valmistuttua.

"Perinteisten" tutkimustulosten taltiointi

Opasnet-kantaan voidaan myös kerätä havaintodataa tietyistä tutkimuksista. "Tutkimus" voi olla perinteinen tieteellinen tutkimus(julkaisu) tai esim. "Opasnet-tutkimus", jonka data kerätään tietyllä Opasnet-sivulla olevalle lomakepohjalle. On useita mahdollisia syitä käyttää Opasnet-kantaa tietovarastona:

Kerätä havaintoaineistoa jotta sitä voidaan käyttää suoraan ja kätevästi muuttuja ja muiden olioiden tulkintojen tekemiseen.
Kollektiivisesti kerätä tietoa erityisistä tapauksista yleisemmän tapauksen selvittämiseksi

On kuitenkin joitain asioita mitä muuttujista ja tutkimuksista tulee ymmärtää:

Olio, joka on kokoelma havainnoista, on nimeltään tutkimus, kun taas olio, jossa tätä oliota tulkitaan on nimeltään muuttuja. Esimerkiksi tutkimus voi kerätä tietoa ihmisryhmästä kyselylomakkeella ja verinäyttein. Tutkimuksen tunniste on Obj.id Opasnet-kannassa.
Olion voi jakaa pienempiin osiin käyttämällä indeksiä. Esimerkiksi kyselylomakkeessa saattaa olla kolmekymmentä kysymystä ja niinpä kyselyllä saatu data voidaan jakaa kolmeenkymmeneen indeksin, jossa on kolmekymmentä saraketta (tai riviä, riippuen omasta ajattelutavastasi), yksi rivi jokaiselle kysymykselle. Jokainen tutkimuksen sarake sisältää yhden solun, eli yhden vastauksen kysymykseen. Esimmerkiksi, jos tutkimuksessa tutkitaan kymmentä veren biomarkkeria ja kyselyssä on 30 kysymystä, objektin koko on neljäkymmentä solua ja indeksi sisältää neljäkymmentä saraketta (30 kyselylomakkeesta ja kymmenen verinäytteistä). Solun tunniste Opasnet-kannassa on Cell.id.
Jokaiselle yksittäiselle potilaalle on yksi havaintorivi (esimerkissä jokainen kooltaan neljäkymmentä solua). Tämä havaintorivi Opasnet-kannassa on nimeltään Res.Sample.
Yksittäisen potilaan tietyn solun tulos löytyy Opasnet-kannasta paikasta Sam.Result (tai Res_info.Description jossa se ilmaistaan ei-numeerisessa muodossa teksinä)
Jokainen tutkimus voi olla moniulotteinen, aivan kuten muuttujakin ja voi sisältää indeksejä esim. paikan, ajan tai sukupuolen suhteen.
Jos data on kerätty Opasnetissä käyttäen verkkolomaketta, aikakirjaus ja käyttäjänimi tai IP-tunnus talletetaan jokaiselle syötteelle Resinfo.:on (tämä on Opasnetin mukaan muuttumatonta dataa)
Joissain tapauksissa voi olla hyödyllistä rajoittaa käyttäjien antamien syötteiden määrän yhteen. Tämä tehdään kuitenkin vain tulkintavaiheessa missä vain viimeinen syöte lasketaan. Uuden datan syöttämisessä ei ole rajoituksia ja sikispä käyttäjä voi vaihtaa hänen aiempaa syötettä yksinkertaisesti tekemällä uuden.

Value-of-information analyysien tekeminen Opasnet-kannassa

op_en:Value of information (VOI) on päätösanalyysissä käytettävä menetelmä, jolla arvioidaan epävarmuuden merkityksellisyysttä päätöksenteon kannalta. Opasnet-kannan avulla voidaan toteuttaa laajoja VOI analyysejä, koska kaikki kannassa olevat muuttujat ovat valmiiksi oikeassa muodossa sitä varten, eli epävarmojen muuttujien satunnaisotoksina. Analyysi suoritetaan optimoimalla indikaattori-muuttujaa päätösmuuttujan suhteen siten, että analysoitavaa muuttujaa ehdollistetaan eri arvoille. Kaikki tämä voidaan teoriassa tehdä Opasnet-kannassa listaamalla kannassa olevia indikaattoreita, päätösmuttujia ja muita kiinnostuksen kohteena olevia muuttujia. Käytännön työkaluja tätä varten pitää tosin vielä kehittää, jotta järjestelmällisiä VOI analyysejä voidaan alkaa suorittamaan erilaisiiin ympäristöterveyden aiheisiin liittyen.

Opasnet-kannassa olevien muuttujien laadun kehityksen seuraaminen

Kaikki muuttujat, jotka on joskus tallennettu Opasnet-kantaan, säilyvät siellä. Vanhat muuttujat voivat olla hyvin mielenkiintoisia muutamastakin eri syystä:

Ajassa tapahtuva muutos muuttujan informatiivisuudessa ja kalibraatiossa voidaan määrittää ja verrata sitä uusimpaan muuttujaa koskevaan informaatioon
Ratkaisevan tärkeät informaation palaset, joilla on ollut merkittävä vaikutus informatiivisuuden ja kalibraation kehitykseen voidaan tunnistaa jälkikäteen
Suuri joukko muuttujia voidaan arvioida mm. seuraavien kysymysten suhteen:
- Kuinka paljon työtä vaaditaan muuttujan kehittämiseksi sille tasolle, että sen suorituskyky on riittävä käytännön sovellusten tarpeita varten?
- Mitkä ovat ratkaisevan tärkeät vaiheet, jonka jälkeen muuttujan suorituskyky kyllääntyy, eli ei enää mainittavasti parane lisäponnistuksista huolimatta?

Katso myös