Keskustelu

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 29. kesäkuuta 2014 kello 08.29 – tehnyt Jouni (keskustelu | muokkaukset) (linkkauksia parannettu)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun




Keskustelu on yksi tapa tuottaa ja jakaa tietoa Opasnetissä. Keskustelulla ei Opasnetissä tarkoiteta mitä tahansa jutustelua, vaan tiettyjen sääntöjen mukaan käytyä argumentaatiota. Olennaista keskustelulle on selkeästi määritelty aihe, joka liittyy sivun teemaan, ja tästä aiheesta esitetyt näkemykset. Tyypillisesti aiheena on jokin väite, jota keskustelussa yritetään puolustaa tai vastustaa. Aihe voi olla myös kysymys, johon esitetään vastausehdotuksia.

Kysymys

Millaiset säännöt pitäisi olla keskustelulle, jotta

  • keskustelut johtaisivat yleisesti hyväksyttävissä oleviin päätelmiin,
  • keskustelut eivät venyisi tarpeettoman pitkiksi,
  • säännöt eivät rajoittaisi mahdollisesti hyvien näkemysten esiin tuomista,
  • hyvin perustelluilla näkemyksillä on taipumus vaikuttaa lopputulokseen enemmän kuin muilla?

Vastaus

Osallistujat voivat antaa tuotoksiaan seuraavilla tavoilla (helpommasta vaikeampaan). Tuotosten jäsentäminen Opasnetissä kertoo tarkemmin näiden eri tapojen yksityiskohdista ja keskinäisitä liittymäkohdista:

  • Antaa kommentteja sivun sisällöstä Kommentointityökalulla, joka on sivun alalaidassa. Tämä on ainoa tapa, joka ei vaadi kirjautumista.
  • Kirjautua Opasnettiin ja kirjoittaa kommenttinsa aiheen keskustelusivulle.
  • Opetella alla olevat säännöt ja osallistua jäsennettyyn keskusteluun.
    • Tarkempi ohje muualla käydyn keskustelun jäsentämisestä jälkikäteen. Tämä on varsin työlästä ja kannattaa vain jos keskustelu on tärkeä.
  • Osallistua sisällön tuottamiseen suoraan aiheen pääsivulle. Pitkälle jalostetuilla ja kiivaan keskustelun kohteena olevilla sivuilla tämä on joskus estetty.
    • Keskustelusivujen ratkaisut nostetaan pääsivulle ja sieltä linkataan keskusteluihin ratkaisulinkillä R↻ ja keskeneräisiin keskusteluihin keskustelulinkillä D↷.
    • Sisältöä voi tuottaa myös ilman keskustelua, jos siihen ei ole tarvetta. Tällöin on syytä noudattaa normaalia tieteellistä viittauskäytäntöä.

Jäsennetty keskustelu

Jäsennetyn keskustelun eli argumentaation yleiset säännöt Opasnetissä ovat nämä:

  1. Kuka tahansa saa esittää uutta aihetta (eli väittämää) sivulla käsiteltäväksi tai uutta näkemystä (eli argumenttia) keskusteluun.
  2. Keskusteluun voi osallistua missä vaiheessa tahansa, myös silloin, kun se on ollut pysähdyksissä ja sen joutuu avaamaan uudestaan.
  3. Aiheiden ja näkemysten täytyy olla relevantteja eli niiden on liityttävä selkeästi sivun teemaan ja keskustelun aiheeseen. Epärelevantit näkemykset poistetaan.
  4. Näkemyksiä ei toisteta, vaan sisällöllisesti samanlaiset näkemykset yhdistetään.
  5. Näkemystä vastaan voi hyökätä sillä perusteella, että se on joko epälooginen tai yhteensopimaton havaintojen kanssa.
  6. Jos näkemystä vastaan hyökätään, se muuttuu pätemättömäksi (invalid) eikä sitä huomioida keskustelun lopputuloksessa. Hyökkäystäkin vastaan voi hyökätä, jolloin sen hyökkäyteho häviää edellisen virkkeen perusteella.
  7. Näkemystä voi myös puolustaa tai antaa tarkentavia kommentteja. Onnistunut puolustus ei kuitenkaan estä onnistuneen hyökkäyksen vaikutusta.
  8. Koska jokainen argumentti kohdistuu johonkin toiseen argumenttiin, rakenteeksi muodostuu hierarkkinen puurakenne. Argumenttien pätevyys päätellään puurakenteen mukaisesti.
  9. Pätemättömiä näkemyksiä ei poisteta keskustelusta, vaan ne siirretään kyseisen hierarkiatason loppuun. Tarkoitus on siis suositella lukijalle päteviä argumentteja mutta pitää pätemättömätkin luettavissa.
  10. Jos haluat olennaisesti muuttaa jonkun toisen kirjoittamaa argumenttia paremmaksi, on kohteliasta ja selkeämpää kirjoittaa kokonaan uusi argumentti omissa nimissä. Huomaa kuitenkin, että jatkossa argumentit saatetaan yhdistää toiston välttämiseksi.
  11. Kun moderaattori jäsentää keskustelua perusteellisemmin, on syytä tarjota ikilinkki siihen versioon, jossa osallistujien alkuperäiset tuotokset ovat.


Esimerkki jäsennetyn keskustelun rakenteesta
Kannattaa huomata, että tässä on havainnollisuuden vuoksi jätetty näkyviin eri-ikäisiä versioita samasta väitteestä, vaikka ne oikeasti olisi yhdistetty. Argumenttien numerot ovat vain helpottamassa viittaamista. Yleensä ne kertovat aikajärjestyksestä. Hierarkiasta selviää, että ratkaisun kannalta tärkein argumentti on ollut usko tiedonvälityksen voimaan.

Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .
Aloitusväite: Yksisarvisia on olemassa.

Lopetusväite: Ei hyväksytty. Yksisarvisia ei suurella todennäköisyydellä ole olemassa. Yksisarvisella tarkoitetaan hevosen kaltaista olentoa, jolla on otsassa yksi kierteinen sarvi ja jolla on luonnontieteelle tuntemattomia voimia.

(Kunhan keskustelu ratkeaa, lopetusväite pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)

Väittely:

----12: . Keskustelun aiempia vaiheita arkostossa: [1] --Jouni Tuomisto (keskustelu) 28. kesäkuuta 2014 kello 11.09 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

⇤--6: . Jos yksisarvisesta todella olisi havaintoja, se olisi niin ällistyttävää ettei se olisi mitenkään voinut pysyä salassa. (Voittava argumentti; nostetaan ensimmäiseksi) --Jouni Tuomisto (keskustelu) 28. kesäkuuta 2014 kello 10.24 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

←--1: . Yksisarvisia on olemassa. (Epäonnistunut puolustus) --Jouni Tuomisto (keskustelu) 28. kesäkuuta 2014 kello 10.24 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

⇤--2: . Lähtökohtaisesti mikä tahansa on teoriassa mahdollista, joten pelkän mahdollisuuden esiin tuominen ei ole kovin hyödyllistä. Väitteet pitäisi perustella. Voitko myös täsmentää mitä tarkkaan ottaen tarkoitat tuolla väitteellä. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 28. kesäkuuta 2014 kello 10.24 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
----11: . Argumentit 1 ja 3 pitäisi yhdistää, koska niissä on toistoa. (Tekninen kommentti, joka poistetaan kun argumentit on yhdistetty.) --Jouni Tuomisto (keskustelu) 28. kesäkuuta 2014 kello 10.24 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

←--3: . Yksisarvisia on varmasti olemassa, tunnen sen. Yksisarvisella tarkoitetaan hevosen kaltaista olentoa, jolla on otsassa yksi kierteinen sarvi ja jolla on luonnontieteelle tuntemattomia voimia. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 28. kesäkuuta 2014 kello 10.24 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

⇤--4: . Oma tuntemus on erittäin heikko argumentti, vaikka olisit alan asiantuntija. Väitteitä pitäisi perustella havainnoin, eikä sellaisia yksisarvisesta ole. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 28. kesäkuuta 2014 kello 10.24 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
⇤--5: . Jos yksisarvinen havaitaan, on 100 % todennäköisyys että niitä on. Jos niitä ei havaita, niitä voi silti olla olemassa, eli 50%/50%. Emme tiedä, onko niitä havaittu (50%/50% että on), joten on 75 % todennäköisyys että yksisarvisia on olemassa. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 28. kesäkuuta 2014 kello 10.24 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
⇤--6: . Katso argumentti 6. (Argumentti kumoaa 5:n ja nostaa 4:n takaisin päteväksi.) --Jouni Tuomisto (keskustelu) 28. kesäkuuta 2014 kello 10.24 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
←--7: . Matemaattisesti päättely on pitävä. (Hyökkäyksenä 6 on vahvempi eikä puolustus jaksa nostaa argumenttia 5 päteväksi.) --Jouni Tuomisto (keskustelu) 28. kesäkuuta 2014 kello 10.24 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
⇤--8: . Maapallo on koluttu niin tarkkaan, että on mahdotonta että jotakin hevosen kokoista eläintä ei olisi koskaan havaittu. Ja vaikka havaittaisiin, on erittäin epätodennäköistä että tämä eläin olisi juuri yksisarvinen. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 28. kesäkuuta 2014 kello 10.24 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
⇤--9: . Sademetsistä löytyy joskus yllättäviä asioita, kuten eräs antilooppilaji äskettäin. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 28. kesäkuuta 2014 kello 10.24 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
----10: . Argumentti jää heikoksi jollet tarjoa uskottavaa viitettä tähän havaintoon. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 28. kesäkuuta 2014 kello 10.24 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

Perustelut

Keskustelusääntöjen taustalla on pragma-dialektisen argumentaation teoria. Tyypillisesti keskustelu koostuu kolmesta osasta: 1) aiheen esittäminen väitteen muodossa; 2) varsinainen keskustelu aiheeseen liittyen joukkona hierarkkisesti järjestettyjä argumentteja (eli näkemyksiä); 3) keskustelun ratkaisu, joka perustuu jäljelle jääneisiin päteviin argumentteihin. Teoriaa ja käytettyjä muotoiluja on tarkemmin kuvattu englanninkielisessä Opasnetissa.

Katso myös

Viitteet


Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Keskustelu&oldid=24643”