Keskustelu:Big Data 8: Vaikuttavuus

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 22. toukokuuta 2014 kello 21.58 – tehnyt MinnaMantymaki (keskustelu | muokkaukset)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tähän tulevat kommentit, ideat ja ehdotukset:

"Vaikuttavuus" - Löytyisikö muita perusteluita, kuin yksi raportti, johon viitataan varsin useasti?

"Vaikuttavuuden tarkastelukulmat 1 - 6" - "Esitetään arvioinnin pohjalta, miten ja kuinka merkittävästi edellä mainittujen toimien toteuttaminen vaikuttaisi yhteiskuntaan tai talouteen." - Niin, tämä on sitä määritelmän mukaista vaikuttavuuden arviointia mutta mitä arvioidaan ja miten? - Miten tässä voidaan laskea esim. ROI? - Tässä ei varsinaisesti oteta kantaa vaikuttavuuteen, vaan todetaan, että on erilaisia tapoja arvioida vaikuttavuutta. - Vaikuttavuusarvioita pitäisi pystyä tekemään ilman esimerkkejä - Mikä on ""Suomen big data PPP ekosysteemi"?

Tällaista "strategia"paperia ei kannattane viedä VN:n käsittelyyn.


Minna Mäntymäki:

Hieman tästä tulee sellainen Deja vu -fiilis. Potentiaalinen loistava juttu, jossa monenlaisia käyttökohteita tarpeeseen kuin tarpeeseen, mutta...

Ensinnäkin, Suomessa osataan keksiä kaikenlaisia tosi hienoja sovelluksia ja varmasti hyödyntää monella eri tavoin Big Dataa. Luvassa on varmasti monenlaisia innovaatioita. Ja kun päälle lisätään vielä start-up -tyylisesti yhteiskunnan tuella tapahtuva uuden liiketoiminnan kehittäminen, niin luulisi, että kaikki on yhtä onnistumista sen jälkeen. Olen laatupäällikkö, en markkinointialan asiantuntija, mutta jopa minunkin "silmiini särähtää" se, ettei missään puhuta panostuksesta sen uuden bisneksen myymiiseen ja markkinointiin asiakkaille tai että ylipäänsä ymmärretään syvällisemmin markkinoita, joille sovelluksia tehdään. Eiköhän se ole tullut selväksi, että tekninen säätäminen me osataan, mutta ei niinkään sitä markkinointia. Tai onhan sitä markkinointiosaamista tietenkin Suomessa, mutta ehkei lähtökohtaisesti niin tehokkaasti start-upien käytössä. Miten tilanne muutetaan?

Toisena tuli mieleen "strategian" kohta, jossa puhutaan automatisoinnin hyödyistä asiakkaalle. Ei tarvitse esim. tietoja kirjoittaa moneen kertaan joka paikkaan. Hyvä juttuhan tuo tietenkin on ja sillä voidaan jopa parantaa virtaustehokkuutta kyseisessä palvelussa ja tosiaan tuottaa asiakkaalle arvoa, mutta tarkkana saa olla siitä, että kun luodaan hieno automaattinen systeemi, että se myös taipuu elävään elämään eikä tietojärjestelmästä eli sen prosessista tule se itseisarvo, vaan tärkeintä on asiakkaalle arvon tuottaminen ja sen prosessissa kulkevan asian eteneminen ja jalostuminen.

Tähän liittyen... Paljon "strategiassa" puhutaan todella monipuolisista Big Datan hyödyntämisen mahdollisuuksista. Huolenaiheeni on tässä se, ettei vain taas luoda uutta ilmentymää tehottomuudesta. Kun kerran Big Dataa on tarjolla, sitä pitää hyödyntää ja paljon. Ja kuten eräässä toisessa kohtaa "strategiaa" sanotaan, pitää luoda (ja ylläpitää) työkaluja tiedon etsintään. Hmm.... Toki, pitää pystyä löytämään tietoa, jotta sitä voi hyödyntää, mutta aina kun jotain Big Datan kanssa tehdään pitää myös muistaa pysähtyä miettimään, että miksi me sitä tietoa tarvitsemme, mitä haluamme selvittää ja miten se luo asiakkaalle arvoa. Julkisista ja yksityisistä yrityksistä kun on kuitenkin paljolti kyse ja sen asiakkaan pitäisi olla silloin ainakin kohtuullisen tärkeässä asemassa tässä kuviossa.

En ehkä ymmärtänyt ihan täysin kaikkea termistöä tässä julkaisussa ja tämä saattaa ehkä mennä hieman asian vierestä, mutta tuntui, että kun puhutaan tehostamisesta, tarkoitetaan ennen kaikkea resurssien maksimaalisen hyödyntämisen tavoitetta. Voisihan Big Dataa hyödyntää virtaustehokkuudenkin parantamiseen, joka asiakkaan kannalta on yleensä tärkeämpää ja ainakin julkisessa terveydenhuollossa voisi ehkä tuoda isoja säästöjä, kun palvelu on juuri sillä hetkellä asiakkaan käytössä, kun tarve on, vaikka se tarkoittaakin, ettei "koneisto jauha täysillä koko aikaa". Kun strategialla pitäisi ohjata tiettyyn suuntaan, niin mielestäni pitäisi ohjata virtaustehokkuuteen panostamisen suuntaan. Riippuu sitten yrityksestä, että millainen painoarvo näillä tehokkuuksilla on suhteessa toisiinsa, mutta mielestäni tässä yhteiskunnassa liikaa keskitytään resurssien käytön maksimaaliseen hyödyntämiseen ymmärtämättä täysin sen vaikutuksia tehokkuuteen.

Ja sitten... Kuinka sitten jossain vaiheessa tiedetään, kuinka onnistuttiin? Tai ylipäätään, että missä ollaan menossa? Miten meni ja mitä seuraavaksi. Miten tästä parannetaan? Onko meillä sitten sellainen toimiala, jossa on mekanismit jatkuvalle kehittymiselle ja jopa taas uuden luomiselle? Mitkä on ne arvot, jotka määrittelevät "strategian" mukaiset pyrkimyksemme?