Big Data 8: Vaikuttavuus

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 20. toukokuuta 2014 kello 15.40 – tehnyt Smxb (keskustelu | muokkaukset) (Suojasi sivun Big Data 8: Vaikuttavuus ([Muokkaus=Salli vain ylläpitäjät] (ikuinen) [Siirto=Salli vain ylläpitäjät] (ikuinen)))
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tässä osiossa on tarkoitus luoda arvio strategiassa esitettyjen toimenpiteiden vaikuttavuudesta ja potentiaalista kansantaloudessamme.

Taustaksi tuodaan tähän arvioita big datan potentiaalista kansainvälisiä ja kotimaisia tutkimuksia tai selvityksiä vertaillen (OECD, WEF, EU). Suomen osuutta voidaan arvioida esimerkiksi bkt suhteella.

Big Datan tuottavuusparannuksista julkishallintoon on haastavaa esittää tarkkoja arvioita ilman täsmällisempää analyysiä, mutta McKinsey arvioi vuoden 2011 raportissaan Euroopan julkishallintojen kykenevän Big Dataa hyödyntämällä vähentämään hallinnollisia kulujaan n. 15-20 prosenttia ja lisäämään 0,5 prosentin vuotuisen parannuksen tuottavuuteen. (McKinsey Global Institute, 2011, Big data: The next frontier for innovation, competition, and productivity)

Strategian toimien vaikuttavuutta arviointia ajassa. Esimerkiksi kuva siitä, miten välittömästi toimet vaikuttavat: kokeilut vaikuttavat lyhyellä aikavälillä, koulutus pitkällä jne. Varmistettaa siten, että saavutetaan vaikuttavuutta sekä lyhyellä että pidemmällä aikavälillä.

kuva: Toimien vaikuttavuus ajassa ja tarvittavat resurssit

Strategiassa valitaan vaihtoehtoisia/toisiaan täydentäviä tarkastelukulmia vaikuttavuuteen toimenpiteiden tarkentuessa:

1. Esitetään arvioinnin pohjalta, miten ja kuinka merkittävästi edellä mainittujen toimien toteuttaminen vaikuttaisi yhteiskuntaan tai talouteen. Linkitetään ”grand challengeihin” mm. kestävyysvaje (esimerkkien kautta esim. julkinen hallinto)

2. Määritetään arvio tarvittavista investoinneista strategian toteutukseen ja investoitavien pääomien tuottoa (”ROI”)

3. Datan arvoketju ja arvonluonti A) Datan arvoketju: 1. data hankinta (acquisition) 2. analyysi 3. tuki ja joukkoistaminen (curation) 4. varastointi 5. käyttö B) Arvonluonti: miten datasta saadaan arvoa (data extraction)

4. Kansantalouden tasolla tarvitaan esimerkkejä demonstroimaan big datan käytön vaikutuksia kasvuun ja työllisyyteen. Vaatii myös datan relevanttiuden arviointia: 1. datan määrällinen kysyntä (edustaa myös poikkisektorien mahdollisuuksia, kuten geodata) 2. kyseisen sektorin merkitys (osuus kansantaloudesta; esim teollisuus, palvelut, julkinen sektori, maatalous, kolmas sektori)

5. Arvio Suomen big data PPP ekosysteemin edellytyksistä ja potentiaalista. Ensin on ymmärrettävä ketä tässä toimii ja mitä toimintaa on, joten olisi kartoitettava keskeiset toimijat ja hankkeet

6. Potentiaali, että kehitystoimet toteutetaan versus vaihtoehto ettei asiaa edistetä mitenkään

Strategian toimeenpanoon luodaan suunnitelma.

Luodaan yhteistyössä roadmap toimien vastuista, etenemisjärjestyksestä, aikatauluista, vaikuttavuudesta ja mahdollisista riskeistä. Vahvistetaan strategian toimeenpano valtioneuvoston periaatepäätöksellä ja/tai hallitusohjelmassa. Toimet, jotka voidaan käynnistää heti resursoidaan ja organisoidaan välittömästi.


Paluu pääsivulle Big_Data_-strategia