Apps4Finland

Tämä sivu on ensyklopedia-artikkeli. Sivutunniste: Op_fi3821
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi3821}}

Apps4Finland on avoin sovelluskilpailu, jossa kehitetään avointa dataa hyödyntäviä netti- ja muita sovelluksia. Vuoden 2013 kilpailu julkaistaan 14.6.2013. Tämä sivu käsittelee erityisesti THL:n osallistumista kilpailuun haastekumppanina eli sponsorina, joka pääsee asettamaan ongelmia ratkottavaksi. Osallistuvat yksiköt ja vastuuhenkilöt ovat

• Jouni Tuomisto, Arvioinnin ja mallituksen yksikkö YMAL
• Matti Sarjakoski, TIHY Tietohallintoyksikkö
• Maria Ojaluoma, JUVE Julkaisu- ja verkkopalveluyksikkö
• Vesa Jormanainen, OPER Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon operatiivisen ohjauksen yksikkö
• Jukka Jokinen, ROTU Rokotetutkimusyksikkö

Terveystietojen hyödyntäminen

Ongelma

"Haasteena on kehittää sellaisia käytäntöjä ja niitä tukevia työkaluja, jotka mahdollistavat ulkopuoliselle taholle tilastoanalyysien tekemisen ilman, että taho itse näkee alkuperäistä dataa."

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa on suuria tutkimusaineistoja, jotka sisältävät yksilöllistä tietoa ihmisten terveydestä ja sairauksista ja joita ei siksi voi avata monen muun tietoaineiston tapaan. Kuitenkin aineistoista voisi tehdä paljon enemmän tutkimusta ja tilastoanalyyseja kuin mitä aineiston keränneet tutkijat ehtivät tehdä. Haasteena on kehittää sellaisia käytäntöjä ja niitä tukevia työkaluja, jotka mahdollistavat ulkopuoliselle taholle tilastoanalyysien kehittämisen ja ajojen tilaamisen THL:ltä ilman, että taho itse näkee alkuperäistä dataa. Kehityskohteena ovat mm. rajapinnat, anonymisointitekniikat, metatietokuvaukset, generoidut data-aineistot, eettiset käytännöt ja tulosten visualisointi. Lisää vinkkejä löytyy alla olevista linkeistä.

• Haastetuomari: Jouni Tuomisto
• Avustavat tuomarit: Ville Meloni, Ville Peltola

Haastesarjaan tulleet tai valitut kilpailutyöt

Perustelut voittajan valiintaan: ReplicaX vastaa kaikista kilpailutöistä parhaiten asetettuun haasteeseen eli terveysdatan käyttämiseen avoimemmin ilman arkaluontoisten tietojen paljastumista. Tiukasti ottaen muut työt eivät tähän vastanneet, vaikka useita hyvin mielenkiintoisia terveyttä edistäviä kilpailutöitä esitettiinkin. ReplicaX tarjoaa koodin, joka voidaan välittömästi ottaa käyttöön THL:ssä osana hyvää tiedonhallintaa ja -jakamista. Se perustuu R-kieleen, joka on yleisesti käytössä THL:ssä ja muualla, mikä helpottaa sen käyttöä.

ReplicaX (haastesarjan voittaja)

• Sarjassa: Mahdollista
• Avainsanat: terveystiedot, generoidut data-aineistot, tietosuoja, tilastotiede, data-analyysi
• Tekijän nimi: Juha Karvanen

ReplicaX on R-koodina toteutettu menetelmä avoimien datakopioiden tuottamiseen terveystiedosta ja muusta datasta, jota ei sellaisenaan voi julkaista.

Ihmisten terveydentilaan liittyviä tutkimusainestojen nykyistä laajempi hyödyntäminen edellyttää aineistojen julkaisemista tavalla, joka ei vaaranna tutkimukseen osallistuneiden tietosuojaa. Tietosuojaan ja aineiston hyödyntämiseen liittyvät kysymykset voidaan ratkaista, mikäli käytössä on menetelmä korkeatasoisen kopion luomiseen alkuperäisestä datasta. Tällaisiin datakopioihin kohdistuu kaksi keskeistä vaatimusta:

1. Henkilöiden tunnistaminen ei saa olla millään tavalla mahdollista esimerkiksi iän, sukupuolen, ammatin, koulutustason tai muiden vastaavien muuttujien avulla.
2. Ollakseen hyodyllinen, kopion tulee kaikilta tilastollisilta ominaisuuksiltaan mahdollisimman tarkasti vastata alkuperäistä aineistoa. Tämä vaatimus koskee paitsi jokaisen yksittäisen muuttujan reunajakaumaa (keskiarvo, varianssi, jne), myös muuttujien välisiä riippuvuusrakenteita (esim. Korrelaatiokertoimet).

Kilpailutyössä on uusimpaa tilastotieteen tutkimusta hyödyntäen kehitetty yleiskäyttöinen menetelmä datakopioiden luomiseen. Menetelmä sekoittaa yksilöitä identifioivat tiedot mutta säilyttää muuttujien reunajakaumat ja riippuvuusrakenteen. Algoritmi hoitaa jatkuvien muuttujien reunajakaumien mallintamisen automaattisesti käyttäen parametristen mallien ja ydinestimoinnin yhdistelmää. Diskreeteille muuttujille käytetään menettelyä, jossa uusia havaintoja generoidaan naapurihavaintojen arvoja sekoittamalla. Menetelmä on toteutettu R-koodina ja se on vapaasti saatavilla. Esimerkkiaineistona on käytetty Terveyden hyvinvoinnin laitoksen MONICA-dataa.

Tuomarien arvioita:

Tämä kilpailutyö vastaa täsmälleen esitettyyn haasteeseen ja tarjoaa toimivan ratkaisun moniin data-anonymisoinnin tarpeisiin. Kilpailutyön dokumentaatio on niukka, mutta data ja koodi ovat avoimia, joten sitä on mahdollista testata. Testidatan 12000 rivin anonymisointi ylittää koneeni muistikapasiteetin, mutta sama data leikattuna 5000 rivin pituiseksi toimii ongelmitta. Hyvin laajojen aineistojen työstämiseen menetelmä voi siis olla ongelmallinen, ellei sitä suorita pienempiin osiin pilkotusta datasta. Tulokset eri tavoilla testattuna ovat hyviä: marginaalit ja korrelaatiot, samoin kuin puuttuvien havaintojen määrä vastaavat toisiaan hyvin alkuperäisessä ja tuotetussa aineistossa. Kuitenkin ne ovat riittävän erilaisia, että yksilön tunnistaminen näyttää silmämäärin erittäin vaikealta. Tämän havainnon puolesta puhuu sekin, että erittäin poikkeukselliset havaintoyhdistelmät häviävät ja sulautuvat isompiin ryhmiin. Kilpailutyö on sellaisinaan otettavissa käyttöön ainakin pienille ja keskikokoisille aineistoille, jotka eivät ole erityisen tietoherkkiä. Anonymisointitehoa on tutkittava lisää ennen työkalun soveltamista erityisen herkkiin aineistoihin.

Terveyteen liittyvien tietojen monipuolisella analysoinnilla ja hyödyntämisellä voi olla potentiaalisesti erittäin suuri vaikuttavuus, haasteena on tietosuojanalaisten datojen saaminen avoimena datana laajempaan käyttöön, jos tämä ratkaisu osaltaan edesauttaa sitä niin se voi olla tärkeä mahdollistaja. (Ratkaisun ainutlaatuisuutta ja toimivuutta on maallikon toki vaikea arvioida).

Alueellinen hyvinvointi

• Sarjassa: Hahmota
• Avainsanat: alueellinen hyvinvointi, avoin lähdekoodi, Sotkanet, vuorovaikutteinen visualisointi
• Tiimin jäsenet: Juuso Parkkinen, Juha Leppänen, Satu Korhonen, Leo Lahti

Vuorovaikutteinen visualisointi Sotkanetin aineistoista mahdollistaa laajojen alueelliseen hyvinvointiin liittyvien ilmiöiden tutkimisen havainnollisessa muodossa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen edellyttää alueellisen hyvinvointitiedon parempaa käytettävyyttä tutkijoille, päättäjille, julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoille. Sotkanet-aineistopankki sisältää suuret määrät mielenkiintoisia indikaattoreita, mutta pelkkien taulukoiden avulla aineistosta on vaikea tehdä mielenkiintoisia havaintoja. Monipuolisen datan vuorovaikutteinen visualisointi ja ajallisen muutoksen hahmottaminen lisäävät alueellisen hyvinvoinnin tuntemusta ja kysyntää. Louhoksen ja Demos Helsingin yhteistyönä visualisointiin on valittu mielenkiintoisia indikaattoreita eri aihepiireistä, mikä helpottaa analyysien tekemistä. Visualisointi on toteutettu avoimella lähdekoodilla.

Tuomarien arvioita:

Alueellinen hyvinvointi on visualisointityökalu, joka tuottaa selkeällä käyttöliittymällä kuvaajia Sotkanet-tietokannan tiedoista. Tuotetut kuvaajat ovat erittäin nokkelia hyödyntäen mm. koordinaatistoa, värejä, symbolien kokoa ja aikajanalla animaatiota. Motion chart ei ole kilpailijoiden omaa keksintöä, mutta tämän toiminnallisuuden tarjoaminen avoimena lähdekoodina on arvokasta. Käyttöliittymä on kokeillulla nettiyhteydellä hidas, ja käyttäjältä katoaa välillä tuntuma siihen, onko työkalu kokonaan jumittanut vai lataako se dataa. Päivitä-napin responsiivisuus on huono.

Astman omahoito -sovellus

Astman omahoitosovellus - tehostettua tukea omahoitoon

• Sarjassa: Innosta
• Avainsanat: astma, omahoito
• Tiimin jäsenet: Heidi Parisod, Oskari Honkonen, Jaani Ketonen, Mikko Rajala & Juuso Salminen

Omahoito on keskeinen osa astman hoitoa ja merkittävästi potilaan hyvinvointiin vaikuttava tekijä. Astman omahoito -sovellus helpottaa käyttäjän omahoitoa, tukee hoitoon sitoutumista, vastuunottoa omasta hoidosta ja siten parasta mahdollista hoitotasapainon saavuttamista. Sovellukselta saatava tuki vähentää yhteydenottojen tarvetta hoitopaikkaan ja säästää siten myös terveydenhuollon henkilökunnan aikaa. Sovelluksesta saat palautetta ja neuvoja mm. lääkitykseesi liittyen ja se ohjaa sinua astman seurantaan liittyvissä asioissa. Sovelluksesta saat myös paikallista informaatiota yksilöllisen tarpeen mukaan astmasi hoitoon vaikuttavista asioista, kuten säästä, ilmanlaadusta, siitepölytilanteesta ja influenssatartuntatilanteesta. Sovellus tarjoaa lisäksi muistutteita mm. influenssarokotusten ajankohdasta, reseptin vanhentumisesta, vuosikontrollin lähestymisestä ja siten vuosikontrollitestien tekemisestä ja yhteydenotosta hoitopaikkaan. Sovellus kokoaa myös hoitosi kannalta keskeiset tiedot yhteen ja saat tietosi koottuna sovelluksen kautta hoitopaikkaan toimitettavaksi.

Tuomarien arvioita:

Astman omahoitosovellus on ideatasolla oleva käyttäjälähtöinen mobiiliratkaisu. Siinä on hyvällä tavalla tunnistettu monia astmapotilaan tyypillisiä hoitoon ja oireiluun liittyvää tilannetta ja toimenpidettä, joissa on tarjottu toiminnalista apua mobiilisovelluksen kautta. Parhaat osat ovat sellaisia, joissa käyttäjän antaman yksinkertaisen tiedon avulla annetaan konkreettisia tilanneriippuvia ohjeita. Innovatiivisuus on varsin hyvä, joskin toteuttamisvaiheeseen on vielä pitkä matka.

Lapasessa

Lapasessa ehdottaa 12 konseptia ja lähestymistapaa suunnitella hyvinvointi-appseja ja www-palveluita impulsiivisten mielitekojen (alkoholista välipaloihin) omaehtoiseen tunnistamiseen ja seurantaan, vähentämiseen tai lopettamiseen käyttäjädataan perustuen.

• Sarjassa: Innosta
• Avainsanat: apps, ekosysteemi, hyvinvointi, itsensämittaaminen, käyttäjädata, mieliteot, mobiliteetti, pelillistäminen, quantified self, paikkatieto, sensorit, sosiaalisuus, suostutteleva teknologia, terveys
• Tekijän nimi: Kari A. Hintikka ja Jaana Huhta

Lapasessa-työ kannustaa suunnittelemaan hyvinvointi-appseja ja www-palveluita erilaisten mielitekojen ja riippuvuuksien omaehtoiseen ja tavoitteelliseen seurantaan sekä haluttaessa vähentämiseen tai lopettamiseen.

Kohderyhmien monimuotoisuuden ja erilaisten käyttäjätarpeiden takia päädyimme 12 näkökulmaan käyttäjädataperusteisten (midata/mydata) hyvinvointi-appsien suunnittelussa. Ehdotetut lähestymistavat ovat yleisluonteisia ja niiden käyttöalueiksi sopivat esimerkiksi alkoholi, läheisriippuvuus, makeiset, nikotiini, pelaaminen, shoppailu ja välipalat.

Lapasessa -perusideaa mielitekojen seurannasta testattiin menestyksellisesti käytännössä kolme kuukautta iPhonella sekä savukkeiden että suklaarivien radikaalissa vähentämisessä. Mockupeina käytettiin Jeppeä ja OttoMittaa. Onnistunut vähentäminen edellyttää myös käyttäjän omaa motivaatiota ja kiinnostusta hyvinvointiinsa eikä Lapasessa edes yritä ratkaista vakavaa riippuvuutta tai korvata lääkäriä tai muuta hoitoa.

Konseptointiin valitsimme alkoholin sen kansantaloudellisen merkittävyyden ja suoran hyvinvointiyhteyden takia. Alkoholipolitiikkamme keinot on nyt suunnattu samanlaisena kaikille käytön määrästä tai käyttötavoista riippumatta.

Tuomarien arvioita:

Monipuolisesti rakennettu idea mielitekojen, esimerkiksi alkoholinkäytön, omaehtoiseen hallintaan. Sisältää useita oivalluksia tavoista saada ihminen itse hallitsemaan omaa juomistaan. Näitä ovat mm. pelillistäminen, mobiili vertaistuki, quantified self -tyyppiset reaaliaikaista toimintaa mittaavat menetelmät jne. Työssä tunnistetaan useita kehityskohteita ja näille sopivia ratkaisuyhteisöjä. Jatkokehityksen osalta työryhmän kannattaa ilman muuta tehdä yhteistyötä Mitä söin tänään -joukkueen kanssa.

Mitä söin tänään? Ruoka- ja juomavalintojen

Miten malttaisin syödä ja juoda terveellisesti?

• Sarjassa: Innosta
• Avainsanat: pelillistäminen, ravinto, ruoka, roskaruoka, alkoholi, ryyppäys, retkahtaminen, terveelliset elämäntavat.
• Tekijän nimi: Janne P. Hukkinen

Mitä söin tänään on responsiivisen verkkosivustolla toimivan sovelluksen konsepti, joka auttaa käyttäjää muuttamaan ruokailu- ja juomatottumuksiaan vastaavalla tavalla kuin Heiaheia kannustaa ihmisiä liikkumaan. Arkisissa tilanteissa kannustetaan terveellisiin valintoihin opettamalla käyttäjä tunnistamaan riskialttiit "heikot hetkensä" sekä antamalla niihin ennalta vaihtoehtoisia toimintamalleja (MCII-menetelmä). Käyttäjä kirjaa tekemänsä valinnat palveluun, jolloin niille voidaan antaa kannustavia merkityksiä matkalla terveellisempien elämäntapojen tavoitetta.

Tuomarien arvioita: Melko pitkälle kehitetty idea siitä, miten pelillistämisen keinoin voidaan auttaa ihmisiä soveltamaan psykologisia keinoja omien ruokailutottumustensa hallintaan (esim. MCII eli mental contrasting and implementation of intentions, jossa etukäteen valmistaudutaan kriittisiin valintatilainteisiin). Kilpailutyössä on perehdytty pelillistämisen keinoihin, nykysuomalaisiin ravitsemusonngelmiin ja sovellettavissa oleviin psykologiaan. Kilpailutyön pohjalta olisi helppo lähteä rakentamaan varsinaista sovellusta. Jos käytännön toteutukseen lähdetään, kannattaa voimat yhdistää Lapasessa-kilpailutyön kanssa.

Kelihelper

Kelihelper tuo helpotusta ja apua keliaakikon sekä keliaakikon lähipiirin haastavaan elämään ja arkeen.

• Sarjassa: Vaikuta
• Avainsanat: keliakia, gluteeniton, mobiilisovellus
• Tekijän nimi: Oy Levelup Ab, Perttu Ahvenainen, Mikko Lehto

Kelihelper on sovellus, jolla keliaakikko, kelikaakikon lähipiiri tai gluteenittomalla ruokavaliolla oleva henkilö voi helposti tarkastaa sisältävätkö elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä löytyvät ainesosat keliaakikon ruokavalioon sopimatonta gluteenia. Pakkausmerkinnät ovat keliaakikon ja hänelle aterioita valmistavan tärkein tietolähde. Merkintöjen huolellisen lukemisen ja oikean tulkinnan on oltava jokapäiväistä.

Keliaakikon tai gluteenittomalla ruokavaliolla olevan on huomioitava, että vähittäiskaupan valikoimissa on runsaasti tavanomaisia elintarvikkeita, jotka soveltuvat keliaakikon ruokavalioon, vaikka pakkausmerkinnöissä ei olisikaan merkintää "gluteeniton". On myös huomioitava, että tavanomaisen elintarvikkeen nimi saattaa johtaa gluteenittomuuden suhteen harhaan eli tuotteen nimi ei aina takaa gluteenittomuutta. Esim. perunalastu saattaa sisältää gluteenia sisältäviä ainesosia. Toisaalta ainesosaluotteloista löytyy ainesosia, joiden nimistä ei voi päätellä soveltuuko ainesosa gluteenittomaan ruokavalioon. Tällaisia ainesosia ovat esimerkiksi carobjouhe, cassava, melassi tai semolina.

Keliaakikko, keliaakikon lähipiiriläinen tai gluteenitonta ruokavaliota noudattava henkilö kohtaa päivittäin tilanteita, joissa hän ei ole varma sisältääkö pakkausselosteesta löytyvä ainesosa gluteenia. Nyt hän voi Kelihelperin avulla nopeasti ja helposti tarkastaa onko ainesosa soveltuva gluteenittomaan ruoka-valioon.

Tuomarien arvioita:

Kelihelper on iPhone-puhelimeen tehty sovellus, joka kertoo, sopiiko jokin tietty elintarvikkeen valmistusaine keliaakikolle vai ei. Sovellus on kaupallinen ja perustunee kokonaisuudessaan Keliakialiiton julkaisemaan vihkoseen. Sovelluksen lisäarvo on siis vihkosen tietojen näppärähkö mobiiliselaus, mikä ei ole erityisen innovatiivista. Ideaa voisi kehittää esimerkiksi siten, että käyttäjän ei tarvitse selvittää ja näpytellä valmistusaineita, vaan sovellus saisi ne selville suoraan viiva- tai ruutukoodia piippaamalla.

Moves2Taltioni

Moves-sovelluksen liikuntatietojen syöttö Taltioni-terveystilille avoimen lähdekoodin toteutuksena.

• Sarjassa: Mahdollista
• Avainsanat: taltioni, moves, moves-app, open source, github, sensotrend
• Tiimin jäsenet: Timo Koukkari, Mikael Rinnetmäki. Sensotrend

Taltioni on kansalaisen terveystili, jonka avulla eri hyvinvoinnin palvelut voivat yhdistää eri lähteistä saatavaa terveysdataa. Liikuntatiedot ovat olennainen osa usean hyvinvointisovelluksen toimintaa. Moves on liikuntaa seuraava sovellus, joka tuottaa tietoja käyttäjän liikkumisesta ja myös jakaa sitä ohjelmointirajapinnan kautta. Ohjelmointirajapinta mahdollistaa sovelluksen keräämän tiedon siirtämisen Taltioniin ja näinollen sen laajemman hyödyntämisen hyvinvointisovelluksissa.

Yksi liikuntatietoja tulevaisuudessa käyttävä palvelu on diabeetikoille suunnattu Sensotrend (http://sensotrend.com). Sen avulla voi seurata liikunnan ja ravinnon vaikutusta verensokeritasoihin.

Tuomarien arvioita:

Kilpailutyö on ilmeisesti valmis sovellus, mutta minulla ei ole mahdollisuutta asentaa ja kokeilla sitä. Niinpä arvio perustuu työn kuvaukseen. Moves on ilmeisen laajalle levinnyt kaupallinen iPhone-sovellus, joka automaattisesti mittaa käyttäjän liikkumista ja laskee erilaisia kunto- ja energiankulutusindeksejä. Nämä voi kilpailutyön avulla siirtää Taltioni-järjestelmään. Idea on innovatiivinen ja ilmeisen toteuttamiskelpoinen. Liikkumisdatan käyttöä Taltionissa ei juuri esitellä tai käsitellä; perusajatuksena kuitenkin on, että datan voi Taltionin kautta jakaa haluamallaan tavalla terveydenhuollon hoitohenkilökunnalle. Liikuntaan kannustamisen välineenä tämä voi hyvin olla toimiva.

Visual Fiver

Tiedon tulkki ja visualisointityökalu, joka yhdistää laajat tietoaineistot sekä käyttäjän ymmärryksen ja pyrkii nostamaan esille ne indikaattorit, joilla on todellista merkitystä päätöksenteossa.

• Sarjassa: Hahmota
• Avainsanat: visual fiver, avoimet tietokannat, anonymiteetti, datan yhdistely, visualisointi, big data, visual data, pyll, sote, kunta
• Tekijän nimi: Visual Data Oy

Visual Fiver™ on käytettävissä tiedon tulkitsemiseen ja visualisointiin tiedon lähteestä riippumatta. Terveystietojen käsittelyyn liittyen erikoishaasteena on yhdisteltävän ja esitettävän tiedon anonymiteetin säilyttäminen siten, että historiatiedoista saadaan kuitenkin maksimaalinen hyöty tulevaisuuteen liittyvää päätöksentekoa varten. Ongelman onnistunut ratkaiseminen tuo päätöksentekoon lisää luotettavaa tietoa ja parhaimmillaan ohjaa päätöksentekoa suuntaan, johon karkeampi tiedon taso ei välttämättä anna vihjettä. Visual Fiver ei esitä lähtö- tai tulostietojen arvoja, ainoastaan muuttujalla suhteet tausta-aineistoon. Se ei myöskään tarvitse omaa tietokantaa, vaan voi poimia tarvittavat tiedot suojatun rajapinnan kautta.

Lähestymme ”Terveystietojen hyödyntäminen” –haastetta ensisijaisesti tiedon visualisointi tavoitteena, mutta siis myös anonymiteettia miettien. Haastetta varten koostamamme esimerkin keskiössä on PYLL (Potential Years of Life Lost) -indeksi. Indeksin arvo kertoo liian aikaisin menetetyistä elinvuosista, jotka kohdistuvat vielä työiässä oleviin ja nuorempiin ikäluokkiin. PYLL -indeksin taustalla voidaan uskoa olevan myös kalliita sosiaalitoimen tai terveydenhuollon toimenpiteitä, joilla menetyksiä on pyritty estämään tai pitkittämään. PYLL -indeksi kokoaakin itseensä laajan määrän muuttujia, joiden avulla sen suotuisaan kehitykseen voidaan yrittää vaikuttaa.

Visual Fiver ehdottaa tilastollisten menetelmien avulla tarkastelun kohteena olevalle päämuuttujalle (tässä PYLL) sopivia riippuvuusmuuttujia. Lopullisen muuttujavalinnan tekee kuitenkin käyttäjä itse, jotta tiedon tarvitsijan ymmärrys tulee huomioitua. Tarkoituksena on kuitenkin nostaa esiin tekijöitä, joiden yhteys päämuuttujaan ei välttämättä ole ilmeinen, mutta tilastollinen tarkastelu sen kuitenkin osoittaa. Muuttujien ”ehdottamistoiminnon” hyödyt kasvavat, mitä enemmän eri tiedontuottajien aineistoja yhdistellään. Päättäjille voi avautua täysin uudet perusteet päätöksentekoon tai selvitystyön toteuttamisen painopisteisiin. Haaste-esimerkkimme lähestyy aihetta kahden kunnan aidolla datalla. Rajapinta on haettu SOTKANetin tarjoamasta Excel-tiedostosta.

Tuomarien arvioita:

Visual Fiver on visualisointityökalu, joka käyttää yksinkertaista viiteentoista palloon perustuvaa grafiikkaa. Viisi palloista on ilmeisesti käyttäjän valitsemia indikaattoreita. Esittelystä ei selviä, miten nämä pallot kytkeytyvät toisiinsa jos mitenkään. Myöskään muiden pallojen rooli ei selviä, mutta oletettavasti ne ovat jonkinlaisia summamuuttujia perustuen annettuihin viiteen lähtötietoon. Peruslogiikan kuvauksen puuttuessa hyödyllisyys jää arvoitukseksi.

Ruokapäiväkirja

Ruokapäiväkirja Taltioni.fi sovellusten joukkoon: Omaksi iloksi tai avuksi painon- tai sairaudenhallintaan.

• Sarjassa: Innosta
• Avainsanat: ruoka, päiväkirja, ravinto, taltioni.fi
• Tiimin jäsenet: Dmitri Ionin, Minna Laukkanen

Haluamme toteuttaa yleiskäyttöisen ruokapäiväkirjan, joka olisi käytettävissä niin painonhallintaan, sairauden hoidon avuksi (esim diabetes) tai omaksi iloksi, jotta muistaa mitä tuli syötyä vuosi sitten. Haluamme toteuttaa verkkoversion johon voisi tallentaa kuvia ja muita tietoja aterioista ja halutessa laskea ravintoarvot. Emme kuitenkaan pakota minkäänlaista arvolaskuria jotta käyttäjän ei ole pakko tarkastella ruokavaliotaan jos hän ei tätä halua. Valitsimme toteutusalustaksi Taltioni.fi järjestelmän ja näin tietoja voi jakaa muihin sovelluksiin ja käyttäjän saama hyöty sovelluksestamme kasvaa moninkertaiseksi.

Tuomarien arvioita:

Idea siitä, että ihminen voi pitää kirjaa aterioistaan ja ottaa niistä valokuvia. Data tallennettaisiin Taltioniin. Idea ei juuri mene tämän pidemmälle, eikä esitellä esim. sitä, miten ravintoarvot laskettaisiin tai onko Taltionissa tuki ateriakuvien tallennukseen. Keskeneräinen.

Pallo-alusta

Alusta sovelluskehittäjien työn kiihdyttämiseen avoimen ja äärimmäisen yksityisen tiedon yhdistämisen saralla.

Pallon ydinajatus on informaation omistajan tunnistaminen. Sen lisäksi avoimena alustana se täyttää kriittisen vaatimuksen äärimmäisen tietosuojan ratkaisuihin, jotka pitää voida auditoida täydellisesti. Nämä yllä tiiviisti listatut piirteet tekevät siitä oivallisen välineen yhteisöllisen kehittämisen kiihdyttämiseen - kehittäjäyhteisön itsensä toimesta! [1]

Aiempia ehdotuksia ongelmanratkaisusarjaan

Tarkoituksenahan kilpailussa on tuottaa käyttösovelluksia joihinkin ongelmakohtiin, jotka järjestäjäkumppani (esim. jokin valtion laitos kuten THL) voi määritellä. Tässä ei tosiaan ole kyse alustatoimittajasta vaan nimenomaan joukkoistamisen hyödyntämisestä ja dataekosysteemin rakentamisesta laitoksen datojen ympärille. Kilpailuongelmien ratkomisessa voidaan käyttää myös muuta kuin THL:n dataa. Tässä heittona muutamia ongelmia:

Rajapinta ei-julkisiin aineistoihin

Katso yksityiskohtaisempi kuvaus keskustelusivulta R↻

THL:ssa on suuria tutkimusaineistoja, jotka sisältävät yksilöllistä tietoa ihmisten terveydestä ja sairauksista ja joita ei siksi voi avata monen muun tietoaineiston tapaan. Kuitenkin aineistoista voisi tehdä paljon enemmän tutkimusta ja tilastoanalyyseja kuin mitä aineiston keränneet tutkijat ehtivät tehdä. Haasteena on kehittää sellaisia käytäntöjä ja niitä tukevia työkaluja, jotka mahdollistavat ulkopuoliselle taholle tilastoanalyysien kehittämisen ja ajojen tilaamisen THL:ltä ilman, että taho itse näkee alkuperäistä dataa. Kehityskohteena ovat mm. rajapinnat, metatietokuvaukset, generoidut data-aineistot, eettiset käytännöt ja tulosten visualisointi.

Miten rakennetaan sovellus ja rajapinta johonkin salaiseen potilasdataan (esim. AvoHilmoon) siten, että käyttäjä (esimerkiksi THL:n ulkopuolinen lääkäri tai tutkija) voi kehittää tilastoanalyysin, joka ajetaan suoraan AvoHilmossa ja tulokset (kun on ensin tarkastettu, ettei salaisia tietoja vuoda tulosten mukana) annetaan käyttäjälle ja/tai julkaistaan netissä? Ideana on siis, ettei data liiku missään vaiheessa THL:n ulkopuolelle, mutta metadata julkaistaan niin yksityiskohtaisessa muodossa, että sen perusteella on mahdollista kirjoittaa tilastoanalyysikoodia. Kehitystarpeita on sekä teknisessä rajapinnassa että tietokäytännöissä. Samoin on ratkottava eettisiin kysymyksiin ja tietosuojaan liittyviä ongelmia, joten tämä ei ole pelkkää softakehitystä.

Keskustelua ja ideoita haasteeseen liittyen:

• DataShield on ajatus tehdä tilastoanalyysejä ositettuun dataan siten, että osien välillä jaetaan ainoastaan yhteenvetodataa.[2]
• Observational Medical Outcomes Partnership: Aims at the common representation of healthcare data so disparate data can be subjected to reliable analysis

Järjestelmä tiedon hyötykäytön seuraamiseen.

Pitäisi ratkoa mm. seuraavia kysymyksiä: miten THL:n omistamien tietovarantojen avaaminen pitäisi suorittaa niin, että aineiston tuottanut tutkija saisi tiedon avaamisesta jonkinlaisen julkaisupisteen kuten artikkelin julkaisemisesta? Minkä käytännön avulla suojataan salainen osa datasta niin, että se mahdollisimman vähän rajoittaa tiedon jatkokäyttöä? Miten seurataan tiedon jatkokäyttöä esimerkiksi päätöksenteossa? Miten arvioitaisiin tiedon merkitystä kyseisen päätöksen kannalta? (Tästä asiasta minulla on paljon perusteellisempaakin pohdintaa, jota ei kannata tähän laittaa. Katso http://en.opasnet.org/w/VOI)

Tiedonlähteiden linkkaus soveltajiin

Katso yksityiskohtaisempi kuvaus keskustelusivulta R↻

Sovellus, jolla voi linkata tiedonlähteitä ja tiedon mahdollisia soveltajia. Kuka tahansa käyttäjä voisi lisätä linkit tiettyyn dataan ja toisaalta sellaiseen osoitteeseen, jossa arvelee kyseisestä datasta olevan hyötyä, ja kuvauksen siitä, millaista hyötyä datan käytöstä olisi. Data voisi olla esimerkiksi Sotkenetin indikaattori viheralueiden merkityksestä ja linkki voisi johtaa esimerkiksi kunnan sivuilla olevaan uutiseen kaavoitusprosessin käynnistymisestä. Palvelun käyttäjäksi voisi ilmoittautua kuka tahansa avoimen datan tuottaja, ja aina kuin tuottajan dataa linkataan johonkin, tästä lähtisi tieto tuottajalle, jotta hän voi ottaa yhteyttä tarvitsijaan ja tarjota palvelujaan. Vastaavasti tiedon tarvitsijat voivat liittyä käyttäjiksi, jolloin heille tulisi ilmoitus silloin, kun joku on löytänyt heille hyödyllistä dataa.

Muita kiinnostavia kilpailutöitä

• Heatmaps4Finland tuottaa värillisiä karttapohjaisia kuvauksia eli "heat mapsejä" erilaisista asioista. Kaupallinen.
• Avoindata.net on suomalaisen avoimen datan verkoston pelillistetty yhteisön hallinnoima avoin tukisivusto sisältäen RESTful API:n, jonka kautta palvelun integrointi ja palvelun tietoja hyödyntävien uusien sovellusten luonti on helppoa ja nopeaa.
• Linked Data Finland (http://ldf.fi) on prototyyppi kansallisesta avoimen yhdistetyn tiedon Living Lab -palvelusta, jossa tietoa avataan sovellusten hyödynnettäväksi semanttisen webin uusimman Linked Data -teknologian ja parhaiden käytäntöjen avulla.
• Tuntimittaustiedon avoin palvelualusta Vapautetaan tuntimittaustieto (sähkö, kaukolämpö, vesi...) avoimen yhtenäisen rajapinnan kautta kaikkien siihen oikeutettujen osapuolten käyttöön.
• Think-develop-act marathon TDA Web based innovation game for problem solving with involving the public.
• OpenHelsinki.net OpenHelsinki.net mullistaa paikallista demokratiaa tekemällä kaupungin päätöksista sosiaalisia objekteja, joita voi kommentoida, jakaa, linkittää, kannattaa ja vastustaa. Käyttää OpenAhjon dataa.

Katso myös

• Apps4Finlandin pääsivu

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>