Vaikutukset pohjaveteen

Tähän hankkeeseen kuuluvia sivuja	Hankkeen etusivu · Sisällysluettelo · Ohjeita kirjoittajille · Hyviä käytäntöjä kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa (tämän hankkeen tuottama lopullinen opas)
Muita kaivostoimintaan liittyviä sivuja	Minera-malli · Hyvä kaivos pohjoisessa · Metallimalmikaivostoiminnan parhaat ympäristökäytännöt · Ympäristövaikutusten arviointimenettely kaivoshankkeissa · Teemasivu:Kaivostoiminta
Sivun aiheeseen liittyviä muita sivuja

Vaikutukset pohjaveteen

Kaivostoiminnalla on sekä määrällisiä että laadullisia vaikutuksia alueen pohjavesiin. Louhoksen kuivanapitopumppaus alentaa pohjaveden pintaa ja muuttaa pohjaveden virtaussuuntia, ja louhinta muuttaa kallioperän hydrogeologisia ominaisuuksia. Maanpoistot, rakentaminen ja kaivannaisjätteiden läjittäminen vaikuttavat pohjaveden muodostumiseen alueella. Lisäksi vesipäästöt (valuma-, hule- ja suotovedet) kaivannaisjätteiden läjittämisestä, louhosvesistä ja teollisuusalueelta (pölyämisen vaikutus teollisuusalueen maaperään laatuun) vaikuttavat pohjaveden laatuun.

Arvioitavat asiat

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä on keskeistä arvioida toiminnan vaikutusta pohjaveden laatuun ja määriin, ja siten sen käyttömahdollisuuksiin ja vaikutukseen pintavesien laatuun.

Arviointiin sisällytettäviä asioita ovat:

• Pohjaveden vesitaseet ja virtaussuunnat
  • Kaivoksen kuivanapitopumppauksen vaikutus pohjavedenpintoihin (kuivatuskartion laajuus ja syvyys), virtaussuuntiin ja pohjaveden käytölle (pohjavesialueet, vedenottamot, kaivot)
  • Maankäytön muuttumisen vaikutus pohjavesitaseisiin ja pohjaveden virtaussuuntiin ja -reitteihin (maanpoistot, rakennetut alueet yms.)
• Pohjaveden laatu
  • Kaivannaisjätealueilta pohjaveteen suotautuvien vesien vaikutus pohjaveden laatuun
  • Kaivosalueen valumavesien vaikutus pohjaveden laatuun
  • Kaivosalueen maaperän laadun muutosten vaikutus pohjaveden laatuun
  • Kemikaalien ja polttoaineiden varastoinnista vuotojen tms. vahinkojen aiheuttamat muutokset pohjaveden laatuun
  • Pohjaveteen pääsevien haitta-aineiden kulkeutuminen laajemmalle alueelle
    • Vaikutukset mahdollisten vedenottamoiden ja kaivojen veden laatuun
  • Louhosvesien (ml. räjäytykset ja räjähdysaineiden käyttö; mahdollinen kaivostäyttö) vaikutukset kalliopohjaveden laatuun toiminnan päättymisen ja kuivanapitopumppauksen päätyttyä

Vaikutusten arvioinnin tulisi kattaa koko toiminnan elinkaaren aikaisten vaikutusten arvioiminen (ml. kaivoksen sulkeminen ja jälkihoito).

Vaikutuksien arvioiminen

Muutokset pohjaveden määrässä ja virtaussuunnissa

Kaivostoiminta aiheuttaa väistämättä muutoksia pohjaveden määrässä ja virtaussuunnissa. Suurimmat muutokset aiheutuvat louhosten kuivanapidosta ja niistä pois pumpattavista vesistä, mutta myös maanpäälliset rakennelmat ja kasat saattavat aiheuttaa muutoksia.

Näitä muutoksia voidaan arvioida mm. mallintamalla tai analyyttisin menetelmin. Lähtötietojen ollessa riittävät mallinnusta varten, yksinkertainenkin mallinnus saattaa antaa hyvän kuvan pohjaveden määrän ja virtaussuuntien muuttumisesta. Usein YVA-vaiheessa, erityisesti uusilla kaivoksilla, hydrogeologiset parametrit ja niiden avaruudellinen vaihtelu ei välttämättä ole kovin hyvin tunnettu, joten analyyttisillä menetelmillä pystytään laskemaan mm. louhoksen kuivatusvesien virtaama, pohjaveden pinnan alenema ja alenemakartio. Laskennassa akviferin ominaisuudet oletetaan homogeeniseksi ja isotrooppiseksi, mikä ei luonnossa pidä paikkaansa. Näin ollen analyyttisen laskennan tueksi tarvitaan myös hydrogeologista pohdintaa tuloksen oikeellisuudesta ja avaruudellisesta sijoittumisesta. Yksinkertaisimmillaan pohjaveden virtaamaa voidaan laskea kaavalla

Q = dh/dl*KA,

jossa,

Q on kokonaisvirtaama

K on hydraulinen johtavuus

dh/dl on hydraulinen gradientti

A on virtauksen poikkipinta-ala.

Erilaisille louhoksille ja akvifereille paremmin sopivia analyyttisia laskentakaavoja ovat tehneet mm. Theis (1935), Jacob ja Lohman (1952), Hantush ja Jacob (1955) ja Hantush (1959). Edellä mainitut kaavat tarvittavine taulukkoineen ovat koonneet Singh ja Atkins (1985), josta löytyy myös kaikki kaavoissa tarvittavat tiedot ja sovitustaulukot. Myös Airaksinen (1978), Singh ja Atkins (1984) ja Marinelli ja Niccoli (2000) ovat esittäneet analyyttisiä laskentamenetelmiä erilaisille louhoksille ja akvifereille sekä niiden pohjavedenpinnan alenemille. Uusilla kaivoksilla kaikkien laskennoissa tarvittavien parametrien määrittäminen voi olla mahdotonta tai kallista, joten osa parametreistä joudutaan arvioimaan kaivoksen suunnitelmien perusteella.

Usein mitattavat suureet louhostyypistä ja akviferista riippuen koostuvat hydraulisesta johtavuudesta, muodostuman vedellä saturoituneesta paksuudesta ja varastokertoimesta kun taas louhoksessa tarvittava alenema ja sen säde sekä pohjaveden virtaama joudutaan arvioimaan. Hydraulisen johtavuuden arviointi voidaan tehdä mm. slug-testeillä (kts. mm. Fetter, 1994), laskemalla maaperän rakeisuuskäyrästä (mm. Hazen 1892, Alyamani & Sen, 1993) tai kirjallisuuden perusteella (mm. Brown, 1972, Fagerström, 1972, Airaksinen, 1978, Driscoll, 1986 ja Mälkki, 1999) . Maaperässä muodostuman vedellä saturoituneen paksuuden arviointi on yleensä yksinkertaista kairaustulosten tai geofysikaalisen tutkimuksen perusteella. Kertomalla paksuus hydraulisella johtavuudella saadaan kaavoissa tarvittava transmissiviteettiarvo. Kallioperässä veden virtaus tapahtuu kallioperän raoissa ja ruhjeissa, joiden transmissiviteetin laskeminen on huomattavasti vaikeampaa hydraulisen johtavuuden kautta. Transmissiviteettia voidaan mitata kairanreiässä esimerkiksi virtauseromittauksella (Öhberg ja Rouhiainen, 2000). Analyyttisissä kaavoissa tarvittava varastokerroin määritellään "vesitilavuudeksi, joka vapautuu pystysuorasta alkuperäiseen pohjavedenpintaan ulottuvasta pilarista, jonka pinta-ala on yksi pinta-alayksikkö, kun vapaata tai paineellista pohjavedenpintaa alennetaan yhden pituusyksikön verran" (Airaksinen, 1978) Varastokerroin on vapaassa akviferissä yleensä sama kuin ominaisantoisuus (Airaksinen, 1978). Varastokerroin voidaan määrittää esimerkiksi koepumppauksella.

Muutokset pohjaveden laadussa

Toiminnan muutoksia pohjaveden laatuun arvioidaan eri kohteissa muodostuvien vesipäästöjen laadun ja määrän perusteella. Arvioinnissa tarvitaan tietoa pohjaveden laadusta alueella (havaintoputket, kaivot, vedenottamot), pohjaveden ja haitta-aineiden kulkeutumisreiteistä ja -nopeuksista (maaperän vedenjohtavuustiedot, vettä johtavien kerrosten esiintyminen ja yhtenäisyys), virtaussuunnista sekä vedenottamoiden ja kaivojen sijainnista, etäisyyksistä ja hydraulisista yhteyksistä kaivosalueelle. Arviointi ulotetaan toiminnan vaikuttaman pohjavesiesiintymän/-esiintymien alueelle/alueille ja arvioidaan myös voiko pohjaveden kautta aiheuta vaikutuksia pohjaveden purkautumisreittien kautta pintavesiin.

Päästöjen pohjaveden laadussa aiheuttaman muutoksen arvioinnissa voidaan käyttää joko yksinkertaisia laskentatarkasteluja (esim. laimenemistarkastelu) tai monimutkaisempia malleja (esim. Backnäs ja Pasanen 2013). Laskennallisia tuloksia verrataan pohjaveden nykytilaan ja tarvittaessa myös talousveden laatuvaatimuksiin muutoksen merkittävyyden arvioimiseksi.

Virhetarkastelut / epävarmuustekijät

Pohjavesivaikutusten arvioinnissa epävarmuustarkastelussa kuvataan lähtöaineistossa olevat puutteet ja sen asettamat rajoitukset arvioinnille. Vastaavasti kuvataan mahdollisiin mallinnuksiin liittyvät epävarmuudet.

Pohjavesivaikutusten vähentäminen

Pohjavesivaikutuksia voidaan vähentää toiminnan aikana kaivannaisjätteiden hallitulla käsittelyllä ja ehkäisemällä ilmapäästöjen muodostumista ja leviämistä. Läjitysalueiden tiiviit pohjarakenteet estävät valumavesien suotautumisen pohjaveteen ja jätteiden kemiallista muuttumista voidaan tarvittaessa ehkäistä läjittämällä jätteet veden alle tai vesikyllästeisenä. Toiminnan päättymisen jälkeen jätealueista aiheutuvaa kuormitusta voidaan vähentää peittämällä jätteet. Peittokerroksen tiiveysvaatimuksen riippuvat jätteiden laadusta (vrt. Kauppila et al. 2011). Maaperästä pohjaveteen aiheutuvaa vaikusta voidaan ehkäistä vähentämällä ilmapäästöjä, pölyämistä ja pölyn kulkeutumista alueella mm. käyttämällä erilaisia puhdistustekniikoita, valitsemalla pienipäästöisiä laitteita ja koneita, koteloimalla tai kattamalla pölyämistä aiheuttavat toiminnot (esim. murskauksen tekeminen maan alla), peittämällä pölyn lähteet (esim. kaivannaisjätealueiden peittäminen ja kasvillistaminen sitä mukaa kuin mahdollista) ja/tai pitämällä pölyävät materiaalit riittävän kosteina (esim. pölyävien teiden kastelu) (Kauppila et al 2011).

Vaikutusten toteutumisen seuranta

Pohjavesivaikutusten toteutumista voidaan seurata pohjavesitarkkailulla alueelle asennetuista/asennettavista putkista ja mahdollisista lähialueen vedenottamoista, lähteistä ja kaivoista. Pohjaveden havaintopisteitä tulisi olla erityisesti kaivannaisjätteiden läjitysalueiden ympäristössä. Pohjavedenlaadussa ja pinnan korkeuksissa tapahtuvat muutokset voidaan havaita vertaamalla seurantatuloksia alueen nykytilaselvityksen yhteydessä määritettyihin lähtötasoihin. Tarkkailussa on tärkeää seurata niitä parametreja, joihin toiminnalla voi olla vaikutusta (ks. nykytilaselvitys), ja seurata pidemmän ajanjakson trendejä.

Kirjallisuutta

Backnäs, S., & Pasanen, A. 2013. Veden ja aineiden kulkeutuminen. Teoksessa: Kauppila, T., Komulainen, H., Makkonen, S & Tuomisto, J. 2013. Metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen: MINERA-hankkeen loppuraportti.

Kauppila, P., Räisänen, M.L., Myllyoja, S. (Toim.) 2011. Metallikaivostoiminnan parhaat ympäristökäytännöt. Suomen ympäristö 29. Helsinki, Suomen ympäristökeskus. 213 s