Vaikutukset terrestrisiin altistujiin

Terrestriset vaikutukset

Maaperän laatuun vaikuttavaa ekologista riskinarviointia voi tehdä perusteellisesti vasta sitten, kun toiminnan laajuus, menetelmät (esim. rikastusprosessit) ja niiden päästöt ovat selvillä. Ekologista riskinarviointia varten selvitetään lähtötiedoiksi maaperän laatu. Mikäli alueella on ollut muuta ihmistoimintaa aikaisemmin, voi haitallisia aineita olla maaperässä jäänteenä aikaisemmasta kuormituksesta. Terveen orgaanisen maan ominaisuuksiin kuuluu myös runsas hajottajayhteisö maaperässä. Edustavan näytteenoton kuvaus on esitetty Pilaantuneen maa-alueen riskinarviointi ja kestävä riskinhallinta – kirjassa (Reinikainen et al 2014).

Kaivoksen eri elinkaaren vaiheiden aiheuttamat muutokset kohteen eliöiden, yhteisöjen ja ekologisten prosessien toimintaan kuvataan. Esimerkiksi kaivostoiminnan aiheuttamat valunnan muutokset sekä pohjaveden pinnan lasku vaikuttavat maaperän kosteuteen ja maaperäeliöiden elinolosuhteisiin mahdollisesti myös kaivosalueen ulkopuolella. Elävässä maassa on runsas lajisto hajottajamikrobeja (bakteerit ja sienet) sekä maaperäeliöitä (alkueläimiä, sukkulamatoja, rataseläimiä ja karhunkaisia, lieroja, änkyrimatoja, punkkeja, hyppyhäntäisiä sekä etanoita ja kotiloita). Näistä esimerkiksi sukkulamadot ovat vesieläimiä, jotka liikkuvat maaperässä veden täyttämissä huokosissa ja populaatiot voivat tuhoutuvat maan kuivuessa. Osa sukkulamadoista kykenee muodostamaan lepomuotoja. Kosteuden lisäksi esimerkiksi pH:n muutokset muuttavat maaperäeliöiden esiintymiseen. Maaperäeliöillä on tärkeä tehtävä karikkeen hajotukseen ja siten ravinteiden ja luonnon kiertokulun ylläpitäjänä. Maaperäeliöiden määrityksiä ei välttämättä YVA-vaiheessa tehdä, mutta on syytä ymmärtää ja kuvata tulevan toiminnan vaikutus maaperän terveyteen ja aineiden kiertoon.

Haitalliset aineet kulkeutuvat kaivoksen ulkopuolelle ilman tai veden mukana. Kaivosalue itsessään voi maaperän suhteen olla toiminnan loppuessa samanlaista, kuin muunkin suurteollisuuden vaikutuksen alaisena ollut maaperä. Polttoaineen jakelu ja kemikaalien käyttö sekä erilaiset lietteiden tai jätealtaiden suotovedet saattavat vaikuttaa kaivosalueen maaperän laatuun.

Toiminnan vaikutukset kasvillisuuteen, eläimiin ja lintuihin

Alueen vaikutuspiirin eliöt luokitellaan, määritellään niiden harvinaisuus, sekä vaikutukset eliöiden elintilaan, liikkuvuuteen ja sopeutumismahdollisuuksiin. Yhteisöjen eli populaatioiden koon muutokset sekä mahdollisuus sopeutua YVAssa esitettyihin vaihtoehtoihin määritellään. Haitallisten vaikutusten laatu ja suuruus määritetään, sekä arvioidaan kuinka laajalle alueelle vaikutus ulottuu. Ekologisten vaikutusten minimoinnin kannalta on vaikutusten ajallinen kuvaus tärkeää, eli missä kaivoksen elinkaaren vaiheessa vaikutusta esiintyy ja kuinka paljon.

YVA –vaiheessa arvioidaan eri vaihtoehtojen vaikutuksia kasvillisuuteen sekä kohdealueen luonto- ja kasvillisuustyyppien mahdolliseen muutokseen. Suomessa esiintyvät luontotyypit on esitelty oppaassa Luontotyyppien ja lajien seuranta luonto- ja lintudirektiivissä (Liukko & Raunio 2008). Kasvillisuuteen vaikuttavat mm. pohjaveden pinnan lasku ja ilmalaskeuma (kuiva- tai märkälaskeuma). Muutokset maan pinnan muodoissa vaikuttavat valuntaan eli veden liikkeisiin maan pinnalla ja pinnan alla, ja siten maaperän kosteuteen ja kosteusmuutosten myötä myös kasvillisuuteen.

Kasvillisuuden laatu ja peittävyys vaikuttavat eläimien ja lintujen esiintymiseen. Kasvillisuus tarjoaa useille eläimille ravinnon lähteen sekä elinympäristön, jossa on suoja- ja lisääntymispaikkoja. Kaivostoiminnan vuoksi rakennettavat tiet, rautatiet sekä sähkölinjat rikkovat maisemaa ja sirpaloittavat sekä kasvien että eläinten elinalueita. Maan muokkaus ja rakentaminen muuttavat eliöiden elinympäristöä. Rakentamisen ja toiminnan aikainen liikenne, melu ja valo sekä puuston väheneminen ja kasvillisuustyypin muutokset vaikuttavat eläinten elintilaan ja kykyyn selviytyä.

Haitalliset aineet saattavat olla eliöille myrkyllisiä ja eri haitta-aineiden yhteisvaikutukset saattavat vähentää tai voimistaa haittaa. Esimerkiksi pintavesien pilaantuminen voi vaikuttaa eläinten terveyteen, lisääntymiseen ja yhteisöjen kokoon ja jopa esiintymiseen alueella. Runsas pöly saattaa vaikuttaa kasvillisuuteen ja esimerkiksi lehtien pinnalla oleva pöly vaikuttaa yhteyttämiseen ja kasvin kasvuun. (Katso luku 3. Eliöstön haitta-ainepitoisuudet.)

Toiminnan vaikutuksia kuvattaessa otetaan huomioon alueen harvinaiset luontotyypit ja uhanalaiset lajit (katso luvun 3 kappaleet kasvillisuus ja luontotyypit, eläimistö ja erityisesti suojeltavat lajit). Erityisen tarkasti kuvataan mahdolliset vaikutukset uhanalaisin lajeihin, niiden elintilan muutoksiin kuten pesäpaikan rauhallisuuteen, ravinnon saantiin ja lisääntymiseen. Arvioidaan ympäristön kemiallisen muutoksen vaikutukset eliöille ja uhanalaisten lajien mahdollinen sietokyky muutokselle.

Reinikainen et al 2014 (vielä julkaisematon) Pilaantuneen maa-alueen riskinarviointi ja kestävä riskinhallinta.

Ulla-Maija Liukko ja Anne Raunio, SY 14/2008 Luontotyyppien ja lajien seuranta luonto- ja lintudirektiivissä