Vaikutusten merkittävyyden arviointi

Vaikutusten merkittävyyden arviointi

Yleistä

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyllä tarkoitetaan menettelyä, ”jossa selvitetään ja arvioidaan tiettyjen hankkeiden ympäristövaikutukset ja kuullaan viranomaisia ja niitä, joiden oloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa, sekä yhteisöjä ja säätiöitä, joiden toimialaa hankkeen vaikutukset saattavat koskea.” Ympäristövaikutusten arviointiselostuksella tarkoitetaan asiakirjaa, jossa esitetään tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio niiden ympäristövaikutuksista. YVA-asetuksessa todetaan, että arviointiselostuksessa on esitettävä tarpeellisessa määrin ”arvio hankkeen ja sen vaihtoehtojen ympäristövaikutuksista.” Suomen YVA-laissa ei siis suoraan mainita vaikutusten merkittävyyttä eikä edellytetä sen arviointia. Tosin Suomessa on laadittu eri sektoreille ohjeistoja, jotka korostavat avointa arviointiprosessia. Useimmat kansainväliset hankerahoittajat vaativat arvioimaan vaikutusten merkittävyyden. Esimerkiksi Maailmanpankki suosittelee numeerista lähestymistapaa merkittävyyden arviointiin. Merkittävyyden arviointia voidaan pitää YVA:ssa keskeisenä, mutta puutteellisesti ohjeistettuna aihepiirinä, jossa käytännöt ovat vaihdelleet suuresti. Akateemisessa kirjallisuudessa on keskitytty merkittävyyden arvioinnin käsitteeseen ja merkittävyyden kriteereihin (esim. Bevan 2009). Vaikutusten merkittävyyden arviointi auttaa erottamaan vähämerkitykselliset ja merkitykselliset asiat toisistaan. Tyypillisesti laajoissa hankkeissa arvioitavia vaikutuksia on suuri määrä ja niiden keskinäisen merkittävyyden arviointi auttaa tunnistamaan ne vaikutukset, jotka ovat olennaisia hankkeen toteuttamiskelpoisuuden arvioinnissa, ja joihin haittojen lieventämistoimenpiteet tulisi kohdentaa. Merkittävien vaikutusten tunnistaminen tukee myös hankevaihtoehtojen vertailua sekä kommunikointia hankkeesta ja sen vaikutuksista sidosryhmille ja kansalaisille. Viime vuosina useissa suomalaisissa ja myös kansainvälisissä YVA-hankkeissa on pyritty yhä järjestelmällisemmin kuvaamaan vaikutusten merkittävyyttä. Käytetyt arviointikehikot ja niissä käytetyt termit ovat kuitenkin vaihdelleet suuresti. SYKEn koordinoimassa IMPERIA-hankkeessa on yhdessä YVA-konsulttien kanssa kehitetty aikaisempien arviointikehikoiden pohjalta merkittävyyden arviointiin järjestelmällistä lähestymistapaa ja sitä tukevaa Excel-pohjaista työkalua. Seuraavassa kuvataan lähestymistavan pääperiaatteet. Yksityiskohtaisempi kuvaus löytyy IMPERIA-hankkeen kotisivuilla olevasta aineistosta.

Vaikutusten merkittävyyden arviointikehikko

Hankkeen vaikutusten merkittävyyden arviointiin kehitetyn järjestelmällisen lähestymistavan Periaatteena on, vaikutuksittain (esim. melu, maisema, veden laatu) arvioidaan ensiksi kohteena olevan alueen tai asian arvo nykytilassaan ja sen jälkeen hankkeen aiheuttaman muutoksen suuruus. Näiden perusteella muodostetaan kokonaisarvio kyseisen vaikutuksen merkittävyydestä. Sekä kohteen arvon että muutoksen suuruuden arviointi tehdään järjestelmällisesti näiden osatekijöitä tarkastelemalla (kuva Kehikko vaikutusten merkittävyyden arviointiin). Arviointikehikon kutakin osatekijää arvioidaan osatekijän suuruutta kuvaavalla asteikolla (esimerkiksi vähäinen – kohtalainen – suuri). Arvioitaessa vaikutuskohteen arvoa kokonaisuutena yleisperiaatteena on, että arvo määritetään sen suurimman osatekijän mukaan. Jos kohteen suojelusta on esimerkiksi tiukasti säädetty lainsäädännössä, on kohteen arvo tällöin suuri, vaikka kohteen herkkyys ja tärkeys olisivatkin vähäisempiä. Tosin mikäli osatekijöiden välillä on suuria eroja, voi olla tarpeen käyttää asiantuntija harkintaa. Tavoitteena on, että arvo kuvaisi kokonaisuutena hankealueen nykytilan olemusta kyseisen vaikutuksen suhteen. Muutoksen suuruus on myös kokonaisvaltainen yhdistelmä sen osatekijöistä. Pääsääntöisesti suuruus voidaan arvioida samaksi kuin voimakkuus tapauksessa, jossa alueellinen laajuus on paikallinen tai alueellinen ja kesto toiminnanaikainen. Mikäli laajuus ja/tai kesto poikkeavat näistä, tulee arviota säätää tarpeen mukaan vastaamaan kokonaiskuvaa ja myös tässäkin vaikutuksen ominaisluonne on otettava huomioon arvioita tehtäessä. Taulukossa 1 (Vaikutusten merkittävyyden arvioinnin kriteerit) on lueteltuna eri osatekijöiden arviointia helpottavia kysymyksiä. Näiden avulla pyritään varmistamaan, että arvioinnissa tulee otettua huomioon kaikki mahdolliset näkökulmat asiaan ja asian eri ulottuvuudet.

Kokonaisuutena vaikutuksen merkittävyys arvioidaan siis vaikutuskohteen arvon ja hankkeen aiheuttaman muutoksen suuruuden perusteella. Arvioinnissa voidaan hyödyntää alla taulukkoa 2 (Vaikutusten merkittävyyden arviointi kohteen arvon ja muutoksen suuruuden perusteella), missä myönteiset vaikutukset ovat vihreällä ja kielteiset punaisella. Taulukko on ohjeellinen ja etenkin tapauksissa, joissa vaikutuksen suuruus ja kohteen tärkeys ovat asteikon eri päistä (esim. suuruus suuri ja tärkeys vähäinen), taulukon ehdottamaan arvoon kannattaa suhtautua varauksella. Kehikkoa sovellettaessa on otettava huomioon, että sama arviointikehikko ei välttämättä sellaisenaan sovellu kaikille vaikutuksille, sillä vaikutukset saattavat olla hyvin erityyppisiä. Lisäksi kyseessä on asiantuntijoiden tai sidosryhmien edustajien arvio siitä,, kuinka merkittävänä kokonaisuudessaan pidetään ihmistoiminnasta aiheutuvaa vaikutusta. Kehikossa käytössä oleva terminologia voi olla hankalaa, sillä käsitteet eivät välttämättä ole kaikilta osin yksiselitteisiä. Esimerkiksi termiä merkittävä käytetään eri yhteyksissä eri merkityksissä . Siksi kehikkoa käytettäessä on tärkeää kuvata termien sisältö. Keskeinen kysymys on, minkälaisia johtopäätelmiä tarkastelusta tehdään. Tähän ei ole kuitenkaanyleispätevää ohjetta. On kuitenkin selvää, että jos hankkeella on useita vaikutuksia, jotka sijoittuvat kategoriaan merkittävyys on suuri, niin silloin on mietittävä, voidaanko hanke toteuttaa haitattomammalla tavalla tai onko muita vaihtoehtoja hyötyjen saavuttamiseksi. Kehikko voi auttaa myös haitallisten vaikutusten lieventämistoimenpiteiden kohdentamisessa merkittävimpiin vaikutuksiin.

Merkittävyyden arviointikehikon käytön hyötyjä on: 1) järjestelmällisyys: Vaikutuksen eri ulottuvuudet tulee huomioitua. • Yhdenmukaisuus: Eri vaikutukset tulee arvioitua samojen periaatteiden mukaisesti. • Perusteltavuus: Pystytään perustelemaan, millä perusteella ja mihin tekijöihin arvio muodostuu. • Havainnollisuus: Pystytään havainnollistamaan lukijalle päättelyketju, miten päädytään arvioon. Lähestymistavan tavoitteena on siis parantaa arvioinnin läpinäkyvyyttä ja yhtenäistää eri asiantuntijoiden tekemiä arvioita. Lisäksi tavoitteena on edistää asiantuntijoiden ja sidosryhmien välistä vuoropuhelua sekä edesauttaa asian ymmärtämistä ja vaikutusten ominaispiirteiden kuvaamista sidosryhmille.

Lisätietoja

IMPERIA-hankkeen kotisivut http://imperia.jyu.fi/

Bevan, J. P. 2009. Determining significance in environmental impact assessment: a review of impacts upon the socio-economic and water environments. School of Environmental Sciences, University of East Anglia. http://www.uea.ac.uk/env/all/teaching/eiaams/pdf_dissertations/2009/Bevan_John.pdf