Rikastusjätteet ja niiden käsittely (ominaisuudet, varastointi, siirto)
| Tähän hankkeeseen kuuluvia sivuja | Hankkeen etusivu · Sisällysluettelo · Ohjeita kirjoittajille · Hyviä käytäntöjä kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa (tämän hankkeen tuottama lopullinen opas) |
| Muita kaivostoimintaan liittyviä sivuja | Minera-malli · Hyvä kaivos pohjoisessa · Metallimalmikaivostoiminnan parhaat ympäristökäytännöt · Ympäristövaikutusten arviointimenettely kaivoshankkeissa · Teemasivu:Kaivostoiminta |
| Sivun aiheeseen liittyviä muita sivuja |
Malmikiven arvomineraalien rikastuksesta syntyy vähemmän arvomineraaleja sisältävää kaivannaisjätettä, rikastushiekkaa. Malmiesiintymän mineralogia ja valittu rikastusmenetelmä vaikuttavat keskeisesti rikastushiekkajätteen fysikaaliseen ja kemiallisen koostumukseen, raekokoon ja vesipitoisuuteen. Yleensä rikastushiekka on hienojakoista, lietemäistä jätettä, joka sijoitetaan padottuun altaaseen.
Tässä osassa kuvataan lyhyesti rikastuksessa syntyvien kaivannaisjätteiden, rikastuksen erivaiheissa syntyvien rikastushiekkajakeiden mineraloginen ja kemiallinen koostumus. Tärkeää on kuvata ne fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet, joilla on merkitystä sijoituspaikan, läjitysmenetelmän, pato- ja pohjarakenteiden vaihtoehtovalintoihin sekä vaihtoehtoisten läjitysalueen ympäristövaikutusten arviointiin. Keskeisiä arvioitavia ominaisuuksia ovat jätteen hapontuotto- ja neutralointipotentiaalit, haitallisten aineiden pitoisuudet ja niiden liukenevuuspotentiaalit sekä mahdollisten haitallisten ja/tai pintavesistön ja pohjaveden suolaantumisriskiä lisäävien kemikaalien tai niiden jäämien pitoisuudet. Ominaisuuksien määrittämisen perusteina voivat olla kirjallisuuteen perustuvat arviot ja/tai malmikiven koerikastuksen jätejakeiden analyysitulokset. Oleellista on kuvata myös arvioiden mahdolliset virhemarginaalit ja tulosten luotettavuutta heikentävät tekijät esimerkiksi, jos arviot perustuvat pienimuotoisesta koerikastuksesta tehtyihin analyyseihin. Ominaisuuksien kuvaus voi sisältää myös arviot rikastushiekkajakeiden jäteluokittelusta pysyvään, tavanomaiseen ja/tai vaaralliseen kaivannaisjätteeseen. Jäteluokittelu ominaisuuskuvausten ohella voi olla perusteena vaihtoehtoisille läjitysmenetelmille ja sijoituspaikoille sekä allastyyppisen varaston pato- ja pohjarakennevalinnoille.
Toinen osa rikastusjätteiden kuvausta koskee niiden siirtoa varastoalueelle (läjitysalueelle) ja varastoalueen sijoituspaikan sekä pato- ja pohjarakenteiden yleispiirteistä kuvausta. Toimintojen sijoittuminen voidaan esittää karttakuvina, joihin merkitään vaihtoehtoiset varastoalueet, rikastushiekan siirtoreitit (putkilinjat), valumavesien siirto-/kulkeutumisreitit, mahdollisen veden puhdistamon (ja/tai kiintoaineksen laskeutumisaltaan) sijainti ja jätealtaan sekä sen ympäristön pohjaveden virtaussuunnat. Jätealtaan pato- ja pohjarakenteet voidaan kuvata lyhyenä tekstinä ja sitä selventävinä poikkileikkauskuvina. Tähän liittyen on hyvä esittää myös perusteet pohja- ja patorakenteiden valinnoille. Lisäksi kuvataan lyhyesti vaihtoehtoisten rikastushiekka-alueiden pohjamaiden ominaispiirteet (maalajirakenne, maalajin/maalajien veden läpäisyominaisuus, painuminen/syrjäytyminen) ja mahdollisesti perusteet maakohteen soveltuvuudesta rikastushiekan varastointiin. Maapohjan ominaisuuksista ja sen päälle mahdollisesti rakennettavista pohja- ja patorakenteista on oleellista kuvata niitä ominaisuuksia, joilla on merkitystä jätealueen lyhyen ja pitkän ajan vaikutusten arviointiin sekä niiden hallintaan (vähentävä/lisäävä vaikutus). Yleensä sijoituspaikan ja läjitysalueen rakenteiden sekä veden hallintajärjestelmän valintaa ohjaavat keskeisesti kaivannaisjätteen fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet ja arvio jätteen kemiallisesta muutunnasta eri sijoitusratkaisuissa.
Rikastushiekan varastointiin liittyvä jäteveden hallinta ja mahdollinen vesien puhdistusmenetelmät kuvataan varsinaisesti Vesien hallinta-tekstiosassa. Rikastuksessa käytettävät kemikaalit kuvataan erillisessä Kemikaalit-tekstiosassa. Jatkojalostuksessa syntyvät jätejakeet kuvataan Jatkojalostus-osassa ja kaivosvesien puhdistuksessa syntyvät jätejakeet Jätevesien käsittely-osassa.