Rikastusjätteet ja niiden käsittely (ominaisuudet, varastointi, siirto)
| Tähän hankkeeseen kuuluvia sivuja | Hankkeen etusivu · Sisällysluettelo · Ohjeita kirjoittajille · Hyviä käytäntöjä kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa (tämän hankkeen tuottama lopullinen opas) |
| Muita kaivostoimintaan liittyviä sivuja | Minera-malli · Hyvä kaivos pohjoisessa · Metallimalmikaivostoiminnan parhaat ympäristökäytännöt · Ympäristövaikutusten arviointimenettely kaivoshankkeissa · Teemasivu:Kaivostoiminta |
| Sivun aiheeseen liittyviä muita sivuja |
Malmikiven arvomineraalien rikastuksesta syntyy vähemmän arvomineraaleja sisältävää kaivannaisjätettä, rikastushiekkaa. Malmiesiintymän mineralogia ja valittu rikastusmenetelmä vaikuttavat keskeisesti rikastushiekkajätteen fysikaaliseen ja kemiallisen koostumukseen, raekokoon ja vesipitoisuuteen. Yleensä rikastushiekka on hienojakoista, lietemäistä jätettä, joka sijoitetaan padottuun altaaseen.
Tässä osassa kuvataan lyhyesti rikastuksessa syntyvien kaivannaisjätteiden, rikastuksen erivaiheissa syntyvien rikastushiekkajakeiden mineraloginen ja kemiallinen koostumus. Tärkeää on kuvata ne fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet, joilla on merkitystä sijoituspaikan, läjitysmenetelmän, pato- ja pohjarakenteiden vaihtoehtovalintoihin sekä vaihtoehtoisten läjitysalueen ympäristövaikutusten arviointiin. Keskeisiä arvioitavia ominaisuuksia ovat jätteen hapontuotto- ja neutralointipotentiaalit, haitallisten aineiden pitoisuudet ja niiden liukenevuuspotentiaalit sekä mahdollisten haitallisten ja/tai pintavesistön ja pohjaveden suolaantumisriskiä lisäävien kemikaalien tai niiden jäämien pitoisuudet. Ominaisuuksien määrittämisen perusteina voivat olla kirjallisuuteen perustuvat arviot ja/tai malmikiven koerikastuksen jätejakeiden analyysitulokset. Oleellista on kuvata myös arvioiden mahdolliset virhemarginaalit ja tulosten luotettavuutta heikentävät tekijät esimerkiksi, jos arviot perustuvat pienimuotoisesta koerikastuksesta tehtyihin analyyseihin. Ominaisuuksien kuvaus voi sisältää myös arviot rikastushiekkajakeiden jäteluokittelusta pysyvään, tavanomaiseen ja/tai vaaralliseen kaivannaisjätteeseen. Jäteluokittelu ominaisuuskuvausten ohella voi olla perusteena vaihtoehtoisille läjitysmenetelmille ja sijoituspaikoille sekä allastyyppisen varaston pato- ja pohjarakennevalinnoille.
Toinen osa rikastusjätteiden kuvausta koskee niiden siirtoa varastoalueelle (läjitysalueelle) ja varastoalueen sijoituspaikan sekä pato- ja pohjarakenteiden yleispiirteistä kuvausta. Tässä selventävänä voidaan esittää karttakuvat esimerkiksi vaihtoehtoisista siirtoreiteistä (putkilinjoista), sijoituspaikoista ja poikkileikkauskaavioita jätealtaan pato- ja pohjarakenteista sekä vesien hallinnasta (keräysojat, veden siirtoreitit vesien käsittely-yksikköön). Pohja- ja patorakenteiden valinnan perusteet esimerkiksi suhteessa jätteen ominaisuuksiin on hyvä myös esittää. Lisäksi kuvataan jätealueen pohjamaan ominaispiirteet (maalajirakenne, maalajin/maalajien veden läpäisyominaisuus, painuminen/syrjäytyminen)ja mahdollisesti perusteet maakohteen soveltuvuudesta rikastushiekan varastointiin, pinta- ja pohjaveden virtaussuunnat sekä jätealueen valumaveden hallintajärjestelmä (puhtaiden vesien ohijohtaminen, likaisten vesien keräys, altaan sisäinen veden hallinta). Maapohjan ominaisuuksista ja sen päälle mahdollisesti rakennettavista pohja- sekä patorakenteista on oleellista esittää selkokielellä niitä ominaisuuksia, joilla on merkitystä jätealueen lyhyen ja pitkän ajan vaikutusten arviointiin sekä niiden hallintaan (vähentävä/lisäävä vaikutus). Yleensä sijoituspaikan ja läjitysalueen rakenteiden sekä veden hallintajärjestelmän valintaa ohjaavat keskeisesti kaivannaisjätteen fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet ja arvio jätteen kemiallisesta muutunnasta eri sijoitusratkaisuissa.
Rikastuksessa käytettävät kemikaalit kuvataan erillisessä Kemikaalit-tekstiosassa. Jatkojalostuksessa syntyvät jätejakeet kuvataan Jatkojalostus-osassa ja kaivosvesien puhdistuksessa syntyvät jätejakeet Jätevesien käsittely-osassa.