Jatkojalostus (esim. hydrometallurginen rikasteen jatkojalostus, menetelmäkuvaukset)
Tähän hankkeeseen kuuluvia sivuja | Hankkeen etusivu · Sisällysluettelo · Ohjeita kirjoittajille · Hyviä käytäntöjä kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa (tämän hankkeen tuottama lopullinen opas) |
Muita kaivostoimintaan liittyviä sivuja | Minera-malli · Hyvä kaivos pohjoisessa · Metallimalmikaivostoiminnan parhaat ympäristökäytännöt · Ympäristövaikutusten arviointimenettely kaivoshankkeissa · Teemasivu:Kaivostoiminta |
Sivun aiheeseen liittyviä muita sivuja |
Malmirikasteen jatkojalostus hydrometallurgisilla tai muilla metallurgisilla menetelmillä voi olla sijoitettuna kaivosalueelle. Jatkojalostus voi sisältää esimerkiksi metallien liuotusta joko hapoilla tai syanidilla vaahdottamalla tuotetuista malmimineraalirikasteista. Tähän voi liittyä jatkomenetelmänä liuenneen metallin saostaminen kemikaalilla (esim. rikkivedyllä) ja/tai elektrolyysi- ja sulatusmenetelmien sovelluksia. Jos malmikiven rikastukseen on sovellettu bioliuotusmenetelmää, kivestä liuenneet arvometallit saostetaan jatkojalostuksessa esimerkiksi rikkivedyllä metallisulfideiksi.
Jatkojalostus kuvataan osaprosessit eriteltynä lyhyesti ja selkokielisesti esimerkiksi kaavioina ja niitä täydentävinä kuvausteksteinä. Osaprosesseissa käytettävät kemikaalit kuvataan tarkemmin Kemikaalit-tekstiosassa. Jatkojalostuksen kuvauksessa esitellään syntyvät päätuotteet ja mahdolliset sivutuotteet, arvio vuosittaisista tuotantomääristä ja tuotantomäärästä kaivoksen elinkaaren aikana. Lisäksi kuvataan yleisellä tasolla syntyvien tuotteiden ominaisuudet, varastointi, lastaus ja kuljetus. Tässä oleellista prosessi- ja tuotteiden käsittelykuvauksissa on tuoda esille niitä asioita, joilla on merkitystä koko hankkeen ympäristövaikutusten arviointiin. Kuljetusreitit esitellään Liikenne-tekstiosassa.
Jatkojalostuskuvauksessa liitetään myös luettelomainen esitys toiminnassa syntyvistä päästöistä (taulukkona tai kaavioesityksenä). Päästöt voivat koostua ilmaan kohdistuvista päästöistä (kaasut, pöly, hajut), jätevesipäästöistä sekä jalostuksessa syntyvistä jätejakeista. Päästöistä kuvataan lyhyesti niiden keskeiset ominaisuudet, joilla on merkitystä jatkojalostuksen ympäristövaikutusten arviointiin. Jatkojalostuksessa käytettävä veden määrä ja sen hallinta, kierrätys ja/tai juoksutus luonnonvesiin kuvataan tässä tekstiosassa siten, että tekstissä ilmenee missä prosessiosassa vettä käytetään ja missä osassa se poistuu mahdollisesti käytöstä tai palautuu takaisin käyttöön. Jos veden käyttöön liittyy veden puhdistusta, kuvataan myös se yleisellä tasolla tässä yhteydessä. Sen sijaan jatkojalostukseen liittyvä vesitase ja vesien käytön hallinnan kytkeytyminen muihin toimintoihin kuvataan Kaivoskohteen vesien hallinta-tekstiosassa.
Jatkojalostuksesta syntyvien jätejakeiden ominaisuudet kuvataan vastaavalla tasolla kuin varsinaiset kaivannaisjätteet (fysikaalinen ja kemiallinen koostumus sekä mahdollisesti myös mineraloginen koostumus, hapontuotto- ja neutralointiominaisuudet, haitta-ainepitoisuudet ja niiden liukenevuuspotentiaali, kemikaalijäämät). Lisäksi esitetään suunnitelmat jätejakeiden varastoinnista (läjitysalueesta) ja siirrosta läjitysalueelle sekä kuvaukset läjitysalueen hydrogeologisista ominaisuuksista ja pohja- ja patorakenteista sekä jätealueen vesien hallintajärjestelmästä, mikäli jätejakeet sijoitetaan kaivannaisjätteistä erillisille alueille. Jos jätejakeet sijoitetaan vaihtoehtoisesti rikastushiekkajakeiden sekaan jätealtaille, arvioidaan myös jätejakeiden keskinäistä vuorovaikutusta. Sijoitussuunnitelmissa on tärkeää korostaa sijoitusratkaisuvaihtoehtojen merkitystä lyhyen ja pitkän ajan ympäristövaikutusten vähentämiseen ja hallintaan.