Rikastusjätteet ja niiden käsittely (ominaisuudet, varastointi, siirto)

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 5. maaliskuuta 2014 kello 13.40 – tehnyt Marja Liisa Räisänen (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: Malmikiven arvomineraalien rikastuksesta syntyy vähemmän arvomineraaleja sisältävää kaivannaisjätettä, rikastushiekkaa. Malmiesiintymän mineralogia ja valittu rikastusmene...)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Malmikiven arvomineraalien rikastuksesta syntyy vähemmän arvomineraaleja sisältävää kaivannaisjätettä, rikastushiekkaa. Malmiesiintymän mineralogia ja valittu rikastusmenetelmä vaikuttavat keskeisesti rikastushiekkajätteen fysikaaliseen ja kemiallisen koostumukseen, raekokoon ja vesipitoisuuteen. Yleensä rikastushiekka on hienojakoista, lietemäistä jätettä, joka sijoitetaan padottuun altaaseen. Tässä osassa kuvataan lyhyesti rikastuksessa syntyvien kaivannaisjätteiden, rikastuksen erivaiheissa syntyvien rikastushiekkajakeiden mineraloginen ja kemiallinen koostumus. Tässä tärkeää on kuvata ne fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet, joilla on merkitystä sijoituspaikan, läjitysmenetelmä, pato- ja pohjarakenteiden valintaan sekä läjitysalueen ympäristövaikutusten arviointiin. Keskeisiä määriteltäviä ominaisuuksia ovat jätteen hapontuotto- ja neutralointipotentiaali, haitallisten aineiden pitoisuudet ja niiden liukenevuuspotentiaalit sekä mahdollisten haitallisten ja/tai vesistön ja pohjaveden suolaantumisriskiä lisäävien kemikaalien tai niiden jäämien pitoisuudet. Ominaisuuksien määrittämisen perusteina voi olla kirjallisuuteen perustuvat arviot ja/tai malmikiven koerikastuksen jätejakeiden analyysitulokset. Tässä tärkeää on kuvata arvioiden mahdolliset virhemarginaalit ja tulosten luotettavuutta heikentävät tekijät. Toinen osa rikastusjätteiden kuvausta koskee niiden siirtoa varastoalueelle (läjitysalueelle) ja varastoalueen sijoituspaikan sekä pato- ja pohjarakenteiden yleistasoista kuvausta. Tässä selventävänä voidaan esittää karttakuvat esimerkiksi vaihtoehtoisista sijoituspaikoista ja poikkileikkauskaavioita jätealtaan rakenteista. Pohja- ja patorakenteiden valinnan perusteet esimerkiksi suhteessa jätteen ominaisuuksiin on hyvä myös esittää. Lisäksi on tärkeää kuvata yleispiirteet jätealueen pohjamaasta (maalajin/maalajien veden läpäisyominaisuus, painuminen/syrjäytyminen), pinta- ja pohjaveden virtaussuunnista sekä jätealueen valumaveden hallintajärjestelmästä (puhtaiden vesien ohijohtaminen, likaisten vesien keräys, altaan sisäinen veden hallinta). Maapohjan ominaisuuksista ja sen päälle mahdollisesti rakennettavista pohja- sekä patorakenteista on oleellista esittää selkokielellä niitä ominaisuuksia, joilla on merkitystä jätealueen lyhyen ja pitkän ajan vaikutusten arviointiin sekä niiden hallintaan (vähentävä/lisäävä vaikutus). Yleensä sijoituspaikan ja läjitysalueen rakenteiden sekä veden hallintajärjestelmän valintaa ohjaavat keskeisesti kaivannaisjätteen fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet ja arvio jätteen kemiallisesta muutunnasta eri sijoitusratkaisuissa. Rikastuksessa käytettävät kemikaalit kuvataan erillisessä Kemikaalit-tekstiosassa. Jatkojalostuksessa syntyvät jätejakeet kuvataan Jatkojalostus-osassa ja kaivosvesien puhdistuksessa syntyvät jätejakeet Jätevesien käsittely-osassa.