Vaikutukset akvaattisiin altistujiin
Mahdollisia käsiteltäviä asioita: Aika tekijä: Koko kaivoksen elinkaari sekä jälkihoito. Siihen liittyen kehitystrendit. Yleisotsikon alle?
Lähtötason eli perustilanteen tuntemus (mitä, paljonko, missä) ratkaisevan tärkeää jotta mahdollisia muutoksia voidaan seurata luotettavasti. Samalla tunnistetaan olosuhteet/ominaisuudet ja eliöt, jolloin voidaan kiinnittää huomiota tärkeimpiin kohteisiin.
Merkittävimmät uhat tunnistettava ja odotukset niiden tasoista/pitoisuuksista eri vaihtoehdoissa: happamat (emäksiset) vedet, haitta-aineet, kiintoaine ja ravinteet. Virtaaman, veden korkeuden ja lämpötilan muutokset. Tässä kohdin voisi pohtia vesistön ominaisuuksien ja puskurikapasiteetin olemassa oloa (sekä fysikaalista että kemiallista). Onko sekoittumisvyöhyke otettava huomioon ja mitä se merkitsee vaikutuksille.
Vaikutustasot: Akuutit, krooniset ja ravintoverkkokertyminen. Suhde edelliseen eli odotusarvojen pohjalta olisi pystyttävä arvioimaan millä tasolla haittavaikuksia eri vaihtoehdoissa esiintyy (jos ollenkaan). Yhteisvaikutuksen arvioiminen, vasteet ilmenevät usein monen tekijän summana, ympäristöstressin kautta joka voi koostua yksittäisistä suorista tai epäsuorista tekijöistä. Jälkimmäisiä ovat ravintoverkoissa tapahtuneet muutokset.
Vaikutuskohteet: Perustuottajat, muut trofiatasot: vesiselkärangattomat, pohjaeläimet ja kalat. Sedimentin hajottajatkin (bakut) voisi mainita. Sedimentin rooli metallien varastoijana ja lähteenä huomioitava pohjaeläimille ja ravintoverkoille, liittyy aikatrendiin ja pitkäaikaisseurantaan.
Menetelmiä: Biologiset mittarit eli seurannan työkalut ymp. hallinnon sivuilla. Raja-arvot, niiden lähteet, puutteet ja soveltaminen. Early warning merkitys, millä mittarilla sitä voisi seurata. Spesiaatiomallit ja Biotic Ligand malli metalleille, jotka liittyvät biosaatavuuteen ja vesistön ominaisuuksiin.
Virhetarkastelu? Lähde; kuormituksen arviointi todennäköisesti. Recipient; raja-arvojen soveltaminen, huonot/väärät arvion/seurannan mittarit.