Keskustelu:Kohdistamo/Ohje
Kalenteri-ideoita
--Jouni Tuomisto (keskustelu) 30. tammikuuta 2014 kello 10.12 (EET)
Testasin avoimen kalenterin avaamista iphonella ja googlella. iphone on selvästi miellyttävämpi, koska linkin avulla pääsee suoraan kiinni kalenteriin (joskin vain ohjelmalla joka sen osaa), kun taas google jakaa vain sivun, jonne käyttäjä voi mennä eli datan jatkotyöstö ei kyllä onnistu.
Vilkuilin iCalin käyttämää webcal-protokollaa, mutten juuri viisastunut. http://en.wikipedia.org/wiki/Webcal
Sen sijaan: hurraa! Kokeilin tuota webcal-linkkiä siten että vaihdon protokollaksi http, ja sehän latasi kiltisti koko kalenterin melko selväkielisenä tekstitiedostona. On siinä vähän outoja parametrinimiä ja päivämääräformaatteja, mutta JOS joskus halutaan imuroida dataa iCalendar-tiedostosta R:ään, niin varmaan löytyy ohjeita. Valmista pakettia ei heti löytynyt mutta yleistä dokumentaatiota on ja näyttääpä tämä olevan standardoitukin: http://en.wikipedia.org/wiki/ICalendar
Siitä sitten lähti malli pursuamaan päästä, ja sain rakennettua konseptin järjestelmälle, joka korvaa ESSin ja Kohdistamon ja tarjoaa vielä ihan kunnon projektisuunnittelutyökalun (sitähän ei YPAL eilen luvannut, ja lisäksi lupasi ettei tuleva Kieku tätä asiaa lainkaan auta.) Järjestelmän rakentamiseen menee nykytyökaluilla kaksi päivää. Plus tietenkin suunnittelut Tiinan, Lauran ym. kanssa niin että saadaan se palvelemaan käyttäjiä oikeasti. Työntekijöiden koulutukseen riittää palaveri, jossa käydään läpi eri työt ja niiden liittymäkohdat rahoitukseen, sekä sovitaan mitkä toimintamuodot halutaan ottaa käyttöön. Tietoa kun voi syöttää nettisivulla, klikkaamalla linkkiä, piipauttamalla ruutukoodia kännykällä tai varmaan jollain muullakin tavalla jos tarvitaan. Yksi ehkä tärkein oivallus oli se, että työntekijät pitää pistää kirjaamaan mitä työtä he tekevät, ei sitä, miltä osaprojektilta ja momentilta palkka lasketaan. On projektikoordinaattorien asia kytkeä työt ja osaprojektit yhteen niin, että se a) on totuudenmukaista ja b) vakuuttaa tilintarkastajan siitä että sisältö vastaa luvattua.
Hyviä puolia tässä on se, että voidaan siirtyä kirjaamaan se, mitä oikeasti tapahtuu. Ei tarvita mitään outoja 7:15-sääntöjä, eikä täysaikaisia, osa-aikaisia tai tuntityöläisiä tarvitse kohdella mitenkään eri tavalla. Eli ihmisille ei tarvitse enää opettaa ihme sääntöjä siitä, miksi ja miten eri tilanteissa pitää kirjata muuta kuin on tapahtunut. Toinen etu on se, että suunnittelu on tässä mukana, ja suunnitelma siirtyy jatkuvasti raportiksi sitä mukaa kun aika etenee. Tarvitsee vain kirjata tulo- ja lähtöaika ja se, jos suunnitelmasta poiketaan.
Kaiken lisäksi keksin, miten voimme kytkeä kalenterit tähän järjestelmään niin, että tiedot siirtyvät kalenterista automaattisesti järjestelmään ja kytkeytyvät oikeaan työtehtävään. Tämä kyllä edellyttää ehkä parin viikon urakkaa tietoteknisellä puolella, siirtymistä nettikalentereihin Outlookista ja sen, että ihmiset alkavat kalenteritapahtumiinsa merkitä, mihin työhön se liittyy.