Keskustelu:Avoin budjetointi

Avoimen budjetoinnin seminaari 10.12.2013

Mallipohjainen päätöksenteko, Osa 1: budjetointi

• Seminaarikutsu
• Videostriimaukset esityksistä

Juha Honkatukia: VATTAGE-malli

• Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE-tyyppinen dynaaminen malli)
• 800 hyödykettä, 200 toimialaa tarkastelussa, 19 aluetta, 28-60 ammattia
• Lähtötilanne tiedetään kansantalouden tilinpidon ansiosta.
• Mallin historia 1990-luvulla
• Kaikkien ministeriöiden käyttämä
• VattagE Regional Model (VERM) sisältää myös kunta- ja valtiotalouden erittelyn.
• Päästökauppaa, globaaliskenaarioita, energia-alaa, infrastruktuuria, verotusta katsottu
• Rakennepolitiikan mahdollisuus (lisätään työn tarjontaa): voidaan joitakin toimia tehdä järkevästi
• Verotuksen ongelma: 1 % veronkiristys johtaa 1.5 % BKT-laskupaineeseen
• Tulokset jaetaan kansalaisten käyttöön samanlaisen käyttöliittymän kautta kuin Tilastokeskus. Tästä käyttöliittymästä on prototyyppi. Julkisvaroin tuotettua, kaikkien käytössä, kunhan saadaan karkeistettua niin ettei liian yksilötieto paljastu.
• Tavoitteena avata myös malli tutkijoiden käyttöön.

Jukka Railavo: Kokonaistaloudellisen tilan arviointi

• Aino-malli ennustetyössä rahapolitiikassa (dynaaminen tasapainomalli)
• Kehitys aloitettu 2002
• Nimellishinnat eivät sopeudu nopeasti muutoksiin, reaalihinnat nopeammin.
• Laskelmia julkaistu BoF (Bank of Finland) kahdesti vuodessa
• Mallintaa kotimaata, ulkomaat näkyvät eksogeenisinä hintoina.
• Voidaan tuntia hintashokkien vaikutusta
  • Nimellispalkkojen pysyvä nousu: BKT laskee pitkällä aikavälillä
  • Tuottavuuden nopea kasvusykäys: reaalipalkat nousevat, työllisyys ei paljon muutu
  • Tilapäinen vientikysyntä:
• Aino-mallissa on vain yksi hyödyke: yritysten vientihinta eli kilpailukyky maailmanmarkkinoilla.
• Yhteistyö VATTin kanssa: niukasti, mutta kirja kestävyysvajeesta (Aino, VATTAGE, ETLA)
• Sami: ovatko raportit päättäjille aikansa eläneitä? Jukka: Malleissa mielenkiintoista on tutkia poikkeamia ja niiden vaikutuksia.

Tatu Laine: Maksujärjestelmäsimulaattori

• Tarkastelee pankkien transaktioita (satojatuhansia per päivä) ja maksujärjestelmiä
• Simulaattori nimeltään BoF-PSS2, kehitystyö alkoi 1997
• Yleiset versiot julkaistu 2004 ja 2008.
• EKP ottanut simulaattorin käyttöön EMU-alueella
• Target2-algoritmit ovat hyvin salaisia, mutta nyt osana tätä mallia.
• Sijaitsee fyysisesti Bundesbankin kellarissa Frankfurtissa, max 13 yhtäaikaista käyttäjää.
• Arvossa ja volyymissa on vain 1 % ero simulaattorin ja todellisuuden välillä, simulaatio voidaan ajaa 7 tunnissa koko kuukaudelle.
• Voidaan tarkastella likviditeettiä ja maksujärjestelmän toimivuutta. (Vähempikin likviditeetti riittäisi.)
• Eikö Target2:sta voisi kehittää yksinkertaisemmaksi? Kyllä varmaan lähivuosina.
• Voidaan tarkastella systeemin vakautta tarkastelemalla yhden suuren toimijan poistippumista.
• Tehokkkuustarkastelut: paljonko likviditeettiä oikeasti tarvitaan?
• Jatkuvuussuunnittelu: mitkä algoritmit ovat tärkeimpiä?
• Simulaattori on käytössä n. 90 keskuspankissa ja muualla maailmassa (huonosti köyhimmissä maissa).

Matti Ilmanen: Tuloslaskelman ja taseen simulointi keskuspankissa

• Yleinen stokastinen malli taseen laskemisesta, ei ole jaettu ulos muiden käyttöön.
• Tavanomainen kirjanpidollinen tarkastelu: tulot, menot, velat, varat, tase,...
• Tasemallia käytetään mm. sijoitusallokaation ja varausten suunnitteluun.
• Juuso Parkkinen: Oletteko peilanneet toteutumaan? Matti: Kyllä, emme olleet esim. varautuneet matalaan korkotasoon ollenkaan.
• Sami: Mikä on tämän mallin vaikuttavuus? Matti: Tavoitteena ennakoida niin hyvin, etteivät asiat tule lööppeihin.
• Sami: Voidaanko nämä datat ja mallit jakaa? Matti: Ei vastannut kysymykseen.

Juho Kostiainen: Sosiaalimenot ja kestävyysvaje

• SOME-malli (pitkän aikavälin sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstötarpeen ja menojen arviointi)
• Skenaariot 2060 asti eli siihen asti, kuin väestöennusteita on.
• Olennaista ei ole piste-estimaatti kestävyysvajeelle vaan tarkastella eri skenaarioita.
• Toimii Excelissä, helppokäyttöinen (Visual Basic)
• Kattaa 28 % BKT:stä, yli puolet julkisista menoista.
• Sosiaalimenot ovat tiukasti ikääriippuvaisia, siksi vuoraviivaista mallintaa.
• Makrotason tarkastelu kansantalouden tasolla, ei sovellu mikrotason tarkasteluihin.
• Data THL:stä ikäryhmittäisistä kustannuksista, KELAsta menoja ym.
• Noin 100 etuutta ja palvelua (työeläkkeet, sosiaaliturva, työttömyysturva, ...)
• Keskeiset oletukset: BKT:n kasvu, tuottavuus, työttömyys, työllisyys, väestömuutokset.
• Kestävyysvajelaskenta (S2-indikaattori): Simppeli Excel-harjoitus samanlaisena EU-maissa vuodesta 2003.
  • Oletukset: Ikäsidonnaiset menot SOME-mallista, korko, verot, BKT, velat, sijoitustuotot, lähtötaso (politiikka oletetaan muuttumattomaksi 5 v jälkeen tulevaisuudessa), hoidon tarve myöhentyy 50 % eliniän pitenemisestä.
• S2 Suomessa nyt 4.7 (G€ vai % BKT?)

Elina Pylkkänen: SISU-malli

• Mikrosimulointimalli yksilötasolla sosiaalimenojen ja verotuksen mallintamiseksi.
• Ei sisällä kulutuskäyttäytymistä eikä ...
• Edustava ryvästetty otos suomalaisista henkilöistä (todellista henkilödataa)
• Karakterisoivat ominaisuudet välttämättömiä: ikä, koulutus, tulot, työllisyys, perhe, asuinpaikka,...
• Rypäiden painokertoimia muutetaan vastaamaan koko väestöä kullakin ajanhetkellä.
• Lainsäädännön tulonsiirroista täytyy olla mallissa koodattuna.
• Mallinnetaan: käytettävissä olevat tulot, kulutusmenot, yksityisesti käytetyt hyvinvointipalvelut
  • Perustuu mm. sairastuvuuteen ja Kela-korvauksiin.
• Päätösmuuttujat koodattu funktioiksi.
• Modulaarinen rakenne, tulokset standardimuodossa → skenaarioiden vertailtavuus.
• Antaa jakaumat toisin kuin aggregaattitarkastelut, on yleistettävissä toisin kuin esimerkkilaskelmat.
• Mallin ylläpito ja tuotanto keskitetty Tilastokeskukseen.
• 40 ulkopuolista käyttäjää saatu.
• Käyttäjäystävällinen käyttöliittymä: SAS EG
• Trendejä: verotus välillisemmäksi, sosiaaliturva integroituu, kuntarakenna muuttuu, päättäjä haluaa nähdä vaikutuksensa, tulevaisuudessa elinkaaritarkastelut.

Olli Kannas: Politiikkavaihtoehtojen arviointi eduskunnassa

• Tietopalvelun tehtävänä tuottaa eduskunnalle se tieto, jonka se katsoo tarvitsevansa.
• Eduskunnan tietopalveluun 3000 tietopyyntöä vuodessa.
• Yksi tavoite parantaa opposition mahdollisuutta tuottaa hallituksen esityksiin vertailukelpoisia vaihtoehtoja.
• SISU-malli on olennainen työkalu.
• Kohti läpinäkyvämpää ja konkreettisempaa talouspolitiikkaa, jos kaikki sitä käyttävät. Silloin keskustelu siirtyy ideologiaan, kun faktat ovat kaikille samat.
• Hollannissa myös esim. puolueiden vaaliohjelmien vaikutukset lasketaan.
• Tarvitaan puolueeton taho tekemään yhteistyössä puolueiden kanssa. Tästä hyötyisivät äänestäjät.
• Tarjoaisi yhtenäisen lähtökohdan myös hallitusneuvotteluihin.
• Petri: Tulevaisuusvaliokunta tunnistettiin haasteita, esim. liikennevälineiden robotisaatio. Paljonko eduskunnassa seurataan tämmöistä? Olli: En tiedä, koska valiokunnat hyödyntävät vain vähän tietopalvelua, koska he saavat tiedot ministeriöiltä.
• Saara Tamminen VATT: Hollannissa CPP tekee arvioita; ongelmana on ettei useimpia politiikkoja voida muutta numeroiksi.
• Sami: Voisitte kaikki laskelmanne avata. Olli: Tästä on keskustelu, että ovatko nämä julkisia.

Jan Klavus: Miten ja miksi kestävyysvajelaskelmat poikkeavat?

• Paineindikaattori S2: nykyinen velkakanta, talouskehitys, työmarkkinat, väestöennuste, ikäsidonnaiset menot, ...
• VM, EU, ETLA, Suomen Pankki tuottaneet erilaisia tuloksia S2:sta.
• Vaihteluväli 1 - 5.8 %/BKT
• Erojen syyt:
  • Staattinen ja tasapainomalli tuottavat eri tulokset
  • Lähtötilanteen alijäämä, maahanmuutto, julkisen palvelutuotannon kehitys ja muutokset vaihtelevat.

Mika Kuismanen: VM:n makrotalousmallit

• Olisi eettisesti väärin, jos kaikilla olisi yksi työkalu. Asiat ovat osin ennustamattomia.
• Kolme keskeistä mallia.
• Kooma: DSGE-malli uuskeynesiläinen
  • Mallintaa kansantalouden tilinpidon huoltotasetta mutta ei reaalimaailmaa, varsinkaan toimalakohtaista rakennetta.
  • Mallinnetaan sekä pitkän aikavälin tasapainoa että lyhyen aikavälin suhdannevaihtelua.
  • Eksogeenista tietoa eli mallin ulkopuolista tietoa otetaan sisään subjektiivisina parametreina.
  • Sisältää paljon subjektiivista näkemystä iteratiivisessa prosessissa tuotettuna.
  • Mallien ehdoton vahvuus on, että se sisältää kuvauksia voimista, jotka muuttavat maailmaa. Nämä pistetään malliin stokastisina prosesseina (mutta ilmeisesti odotusarvo != 0, toisin kuin perinteisessä virhetermissä epsilonissa)
• Nowcasting = ennustetaan nykyisyyttä edellisten tilastojen perusteella.
  • Tämä tehdään faktorianalyysillä, jossa 150 muuttujaa (110 kotimaista, 40 ulkomaista)
• Sektorikohtaisesti erillisiä malleja, joissa koetetaan kuvata esim. isoja yksittäistapahtumia. Kuinka transparentti voi olla tällaisten näkemysten suhteen? Ei kovin.
• Analyysit eivät sisällä mitään salaisia muuttujia tai oletuksia. Samoin mallit jaetaan halukkaille.
  • Innostus ja avoimuus on kaksi eri asiaa: näihin perehtyminen vaatii paljon istumalihaksia ja se on käytännön rajoite, ei avoimuuden puute.

Vesa Lappalainen: Kuntatalous

• Ylivertaisia malleja ei ole, mutta tarjoamme VM:n kuntatalousosastolta yhden lähtökohdan.
• Pohjana peruspalveluohjelma ja -budjetti.
• Tilinpäätöskortti on kunnittain VM:n sivuilla.

Samin yhteenveto

• Meidän pitäisi tehdä mallipuolella samanlainen selvitys kuin tietovarannoista on tekeillä. Mitä malleja on, miten ne juttelevat keskenään.
• Tulkintaa joudutaan aina harjoittamaan, ja ammattilaisten tukea tarvitaan aina.
• Lähdetään kuitenkin jostain konkreettisesta liikkeelle, vaikka Excel-taulukosta. Tämä ensin nettiin, sitten selityksiä ja dokumentointia ja linkkeja jatkodataan.