Keskustelu:Avoin budjetointi

Avoimen budjetoinnin seminaari 10.12.2013 -- Jouni Tuomisto 10. joulukuuta 2013 kello 13.51 (EET)

Mallipohjainen päätöksenteko, Osa 1: budjetointi

Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE-tyyppinen dynaaminen malli)
800 hyödykettä, 200 toimialaa tarkastelussa, 19 aluetta, 28-60 ammattia
Lähtötilanne tiedetään kansantalouden tilinpidon ansiosta.
Mallin historia 1990-luvulla
Kaikkien ministeriöiden käyttämä
VattagE Regional Model (VERM) sisältää myös kunta- ja valtiotalouden erittelyn.
Päästökauppaa, globaaliskenaarioita, energia-alaa, infrastruktuuria, verotusta katsottu
Rakennepolitiikan mahdollisuus (lisätään työn tarjontaa): voidaan joitakin toimia tehdä järkevästi
Verotuksen ongelma: 1 % veronkiristys johtaa 1.5 % BKT-laskupaineeseen
Tulokset jaetaan kansalaisten käyttöön samanlaisen käyttöliittymän kautta kuin Tilastokeskus. Tästä käyttöliittymästä on prototyyppi. Julkisvaroin tuotettua, kaikkien käytössä, kunhan saadaan karkeistettua niin ettei liian yksilötieto paljastu.
Tavoitteena avata myös malli tutkijoiden käyttöön.

Aino-malli ennustetyössä rahapolitiikassa (dynaaminen tasapainomalli)
Kehitys aloitettu 2002
Nimellishinnat eivät sopeudu nopeasti muutoksiin, reaalihinnat nopeammin.
Laskelmia julkaistu BoF (Bank of Finland) kahdesti vuodessa
Mallintaa kotimaata, ulkomaat näkyvät eksogeenisinä hintoina.
Voidaan tuntia hintashokkien vaikutusta
- Nimellispalkkojen pysyvä nousu: BKT laskee pitkällä aikavälillä
- Tuottavuuden nopea kasvusykäys: reaalipalkat nousevat, työllisyys ei paljon muutu
- Tilapäinen vientikysyntä:
Aino-mallissa on vain yksi hyödyke: yritysten vientihinta eli kilpailukyky maailmanmarkkinoilla.
Yhteistyö VATTin kanssa: niukasti, mutta kirja kestävyysvajeesta (Aino, VATTAGE, ETLA)
Sami: ovatko raportit päättäjille aikansa eläneitä? Jukka: Malleissa mielenkiintoista on tutkia poikkeamia ja niiden vaikutuksia.

Tarkastelee pankkien transaktioita (satojatuhansia per päivä) ja maksujärjestelmiä
Simulaattori nimeltään BoF-PSS2, kehitystyö alkoi 1997
Yleiset versiot julkaistu 2004 ja 2008.
EKP ottanut simulaattorin käyttöön EMU-alueella
Target2-algoritmit ovat hyvin salaisia, mutta nyt osana tätä mallia.
Sijaitsee fyysisesti Bundesbankin kellarissa Frankfurtissa, max 13 yhtäaikaista käyttäjää.
Arvossa ja volyymissa on vain 1 % ero simulaattorin ja todellisuuden välillä, simulaatio voidaan ajaa 7 tunnissa koko kuukaudelle.
Voidaan tarkastella likviditeettiä ja maksujärjestelmän toimivuutta. (Vähempikin likviditeetti riittäisi.)
Eikö Target2:sta voisi kehittää yksinkertaisemmaksi? Kyllä varmaan lähivuosina.
Voidaan tarkastella systeemin vakautta tarkastelemalla yhden suuren toimijan poistippumista.
Tehokkkuustarkastelut: paljonko likviditeettiä oikeasti tarvitaan?
Jatkuvuussuunnittelu: mitkä algoritmit ovat tärkeimpiä?
Simulaattori on käytössä n. 90 keskuspankissa ja muualla maailmassa (huonosti köyhimmissä maissa).

Yleinen stokastinen malli taseen laskemisesta, ei ole jaettu ulos muiden käyttöön.
Tavanomainen kirjanpidollinen tarkastelu: tulot, menot, velat, varat, tase,...
Tasemallia käytetään mm. sijoitusallokaation ja varausten suunnitteluun.
Juuso Parkkinen: Oletteko peilanneet toteutumaan? Matti: Kyllä, emme olleet esim. varautuneet matalaan korkotasoon ollenkaan.
Sami: Mikä on tämän mallin vaikuttavuus? Matti: Tavoitteena ennakoida niin hyvin, etteivät asiat tule lööppeihin.
Sami: Voidaanko nämä datat ja mallit jakaa? Matti: Ei vastannut kysymykseen.

SOME-malli (pitkän aikavälin sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstötarpeen ja menojen arviointi)
Skenaariot 2060 asti eli siihen asti, kuin väestöennusteita on.
Olennaista ei ole piste-estimaatti kestävyysvajeelle vaan tarkastella eri skenaarioita.
Toimii Excelissä, helppokäyttöinen (Visual Basic)
Kattaa 28 % BKT:stä, yli puolet julkisista menoista.
Sosiaalimenot ovat tiukasti ikääriippuvaisia, siksi vuoraviivaista mallintaa.
Makrotason tarkastelu kansantalouden tasolla, ei sovellu mikrotason tarkasteluihin.
Data THL:stä ikäryhmittäisistä kustannuksista, KELAsta menoja ym.
Noin 100 etuutta ja palvelua (työeläkkeet, sosiaaliturva, työttömyysturva, ...)
Keskeiset oletukset: BKT:n kasvu, tuottavuus, työttömyys, työllisyys, väestömuutokset.
Kestävyysvajelaskenta (S2-indikaattori): Simppeli Excel-harjoitus samanlaisena EU-maissa vuodesta 2003.
- Oletukset: Ikäsidonnaiset menot SOME-mallista, korko, verot, BKT, velat, sijoitustuotot, lähtötaso (politiikka oletetaan muuttumattomaksi 5 v jälkeen tulevaisuudessa).
S2 Suomessa nyt 4.7 (G€ vai % BKT?)