Silakan hyöty-riskiarvio

Edistymisluokitus
Opasnetissa lukuisat sivut ovat työn alla eri vaiheissa. Niiden tietosisältöön pitää siis suhtautua harkiten. Tämän sivun sisällön edistyminen on arvioitu: Tämä sivu on luonnos Sivun olennainen sisältö ja rakenne on jo hahmottunut, mutta kuitenkin isoja sisältöpuutteita on edelleen.

Tämä sivu on tutkimus. Sivutunniste: Op_fi3831
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistyminen: Luonnos. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi3831}}

Osa keskeneräisestä työstä sekä lisäaineistoja löytyy sivulta heande:Silakan riskiarvio.

Silakan riskiarvio on tutkimus, jossa selvitetään suomalaisten silakansyöntiä ja silakan sisältämien hyödyllisen ravintoaineiden hyötyjä haitallisten ympäristömyrkkyjen haittoja vastaan. Erityisen kiinnostuksen kohteena ovat lasten riskit. Tutkimus on kolmeosainen:

Aiemman tiedon perusteella tehdään alustava arvio, jossa erityisesti yritetään tunnistaa kriittisiä kohderyhmiä kaulutuskyselyä varten.
Tehdään kohdennettu kysely silakan syöntimäärien selvittämiseksi riskiryhmissä.
Tehdään päivitetty riskiarvio aiempien vaikutustietojen ja altistustietojen sekä kyselystä saatujen uusien syöntitietojen perusteella.

Kysymys

Mitkä kohderyhmät pitäisi valita kyselyyn?
1. Lapset ovat erityisen kiinnostuksen kohde. Miten tämä pitäisi huomioida kyselyssä ja arvioinnin asetelmassa?
Mitä kysymyksiä pitäisi valita kyselyyn?
1. Mitä on kysytty aiemmissa tutkimuksissa?
Millainen on suomalaisten, erityisesti riskiryhmien, altistuminen silakalle ja sen hyödyllisille ja haitallisille aineille?
Kuinka suuret ovat silakan syönnin hyödyt ja haitat riskiryhmille?

Vastaus

Työ on vasta alussa, kaikki tulokset ovat vasta luonnoksia.

Alustavia laskelmia ja hahmotelmia siitä, millaisessa muodossa tuloksia voisi esittää: [1]

Perustelut

Rakenne

Päätökset

Silakan hyöty-riskiarvio(-)
Obs	Päätös	Vaihtoehto	Vaikutus	Result	Kuvaus
1	Kohderyhmät	Lapset	Kohderyhmän kannalta välttämätön	TRUE
2	Kohderyhmät	Raskaana olevat ja imettävät äidit	Kohderyhmän kannalta välttämätön	TRUE
3	Kohderyhmät	Rannikkoalueen väestö	Tehokkaampi seulonta	?
4	Kohderyhmät	Silakkaa paljon syövät	Vaatii isomman otoksen, josta seulotaan	TRUE
5	Kohderyhmät	Vanhukset	Ei erityistä kohderyhmää vaikka syövätkin paljon silakkaa	FALSE
6	Kohderyhmät	Kaikki	Periaatteessa kiinnostava mutta tehoton keino tavoittaa silakansyöjät	FALSE
7	Vasteet	Älykkyysosamäärä	Olennainen lasten vaste	TRUE
8	Vasteet	Syöpä	Voi olla tärkeä kokonaisvaikutuksen kannalta	TRUE
9	Vasteet	Sydän- ja verenkiertotaudit	Olennainen aikuisten vaste	TRUE
10	Vasteet	D-vitamiinin saanti	Olennainen sekä lapsille että aikuisille	TRUE
11	Kysymykset	Ikä	Tarvitaan ikäryhmävaikutusten tutkimiseksi	TRUE
12	Kysymykset	Sukupuoli	Tarvitaan sukupuolierojen tutkimiseksi	TRUE
13	Kysymykset	Maakunta	Tarvitaan alue-erojen tutkimiseksi	TRUE
14	Kysymykset	Kokonaiskalansyönti	Tarvitaan taustasaannin arvioimiseksi	TRUE
15	Kysymykset	Silakansyönti	Päämuuttuja	TRUE
16	Kysymykset	Muut omega-3-lähteet	Tarvitaan taustasaannin arvioimiseksi	TRUE
17	Kysymykset	Maitotuotteet	Tarvitaan D-vitamiinin taustasaannin arvioimiseksi	TRUE
18	Kysymykset	Muut D-vitamiinin lähteet	Tarvitaan D-vitamiinin taustasaannin arvioimiseksi	TRUE
19	Kysymykset	Kalat lajeittain		?
20	Kysymykset	Kalat ruokalajeittain		?
21	Kysymykset	Kalaa g /d	?	TRUE
22	Kysymykset	Raskaudet	Tarvitaan lasten altistuksen arvioimiseksi?	?
23	Kysymykset	Imetykset	Tarvitaan lasten altistuksen arvioimiseksi?	?
24	Seulontakriteeri	Silakkaa kerran vuodessa tai useammin	Useammin kuin kerran vuodessa: 76 % eli ei juuri erottele	FALSE	Kysytään vastaajalta
25	Seulontakriteeri	Silakkaa kerran kuussa tai useammin	Kerran kuussa tai useammin: 33 %	TRUE	Kysytään vastaajalta
26	Seulontakriteeri	Kalaa yli kerran kuussa		FALSE
27	Seulontakriteeri	Perheessä alle 15 v lapsia		TRUE	Otanta väestörekisteristä
28	Seulontakriteeri	Tämänhetkiseen ruokavalioon kuuluu silakka		FALSE
29	Seulontakriteeri	Viimeisen 12 kk aikana syönyt silakkaa		?
30	Seulontakriteeri	Kaikki		TRUE	Otanta väestörekisteristä

Huomaa!

Koulujen ja päiväkotien ruokailut vaikuttavat myös siihen, mitä lapset syövät. Näitä pitäisi selvittää.
Miten selvitetään, mitä lapset oikeasti syövät pöydästä?
Päiväkotien ruokailut?
Mikä on silakan menekki koulussa, pitäisi selvittää jostain koulusta.

Data

Käytettävissä olevat (?), hyödylliset datat

Terveys2000 (Anu) Ravinnonkäyttökysely
- Terveys 2000 ja 2011 -tutkimuksien ruokavalion frekvenssikyselyistä saa silakan käytön g/vrk ja muista kyselyistä taustamuuttujat (ikä, sukupuoli, asuinalue, koulutus, siviilisääty jne.)
- Terveys 2000 -tutkimuksessa (n=5998) silakan käyttö oli 8 g/hlö/vrk (ennakkotieto, muuttuja saadaan heti kun tutkimussuunnitelma on hyväksytty Terveys 2000 -ravintoryhmässä)
- Terveys 2011 -tutkimuksen silakkamuuttuja ja taustamuuttujat saadaan syksyn aikana
Sarkoomatutkimus (Jouni)
Beneris:
Kalastajatutkimus (Anu)
DIPP (Suvi)
Terveys2011
Finriski
Muita?

**Silakan syönti Kalastaja-aineiston perusteella.^[1]**
Miehet
	<45 v.		45-55		55-65		>65		Yhteensä
Kuinka usein syötte silakkaa?	N	%	N	%	N	%	N	%	N	%
En lainkaan	48	21	31	16	20	12	1	7	100	17
Harvemmin kuin kerran kuukaudessa	101	45	68	36	53	32	6	43	228	38
1-2 kertaa kuukaudessa	53	23	65	34	62	37	4	29	184	31
Kerran viikossa	15	7	15	8	25	15	2	14	57	10
Pari kertaa viikossa	9	4	10	5	6	4	1	7	26	4
Lähes joka päivä	0	0	2	1	2	1	0	0	4	1
Yhteensä	226	100	191	100	168	100	14	100	599	100
Naiset
	<45 v.		45-55		55-65		>65		Yhteensä
Kuinka usein syötte silakkaa?	N	%	N	%	N	%	N	%	N	%
En lainkaan	89	27	35	16	16	9	2	4	142	18
Harvemmin kuin kerran kuukaudessa	171	52	94	42	76	41	9	18	350	45
1-2 kertaa kuukaudessa	49	15	70	31	68	37	30	59	217	28
Kerran viikossa	13	4	20	9	20	11	8	16	61	8
Pari kertaa viikossa	4	1	4	2	5	3	1	2	14	2
Lähes joka päivä	0	0	0	0	0	0	1	2	1	0
Yhteensä	326	100	223	100	185	100	51	100	785	100

Laskenta

Väestö kartalla ja kuvitteellisen riskin tapaukset

+ Näytä koodi - Piilota koodi

library(OpasnetUtils)
library(ggplot2)

dat <- opbase.data("Op_en2949", subset = "2012", include = list("HAVAINTO" = "VAESTO"))
nrow(dat)
head(dat)
dat$Keisit <- rpois(rep(1, nrow(dat)), dat$Result * 0.001)

cat("Ensimmäinen kartta: Suomen väestö kartalla\nToinen kartta: Kuvitteellisen riskin tapaukset (työn alla; vielä ei sisällä altistustietoa)\n")

ggplot(dat, aes(x = XKOORD, y = YKOORD)) + geom_point(aes(colour = log10(Result)))

ggplot(dat[dat$Keisit > 0 , ], aes(x = XKOORD, y = YKOORD)) + geom_point(aes(colour = log10(Keisit)))

Sarkoomadatan pyörittelyä (ajettava omalla koneella)

+ Näytä koodi - Piilota koodi


gra1 <- function(dat, co, vrow, vcol) {
	out <- ggplot(na.omit(dat[c(co, vrow, vcol)]), aes_string(x = colnames(dat)[co])) +
        geom_histogram() +
	labs(title = colnames(dat)[co]) +
        theme_grey(base_size = 18) +
	theme(axis.text.x = element_text(angle = 90, hjust = 1)) # Turn text and adjust to right
	return(out)
}

sarkooma <- read.csv("P:/huippuyksikko/Tutkimus/R16_sarkooma/Data/Panulle20031216/Analyysi020712_typistetty.csv", header = TRUE)

alue <- c("-", "Espoo", "Helsinki", "Hyvinkää", "Hämeenlinna", "Joensuu", "Jyväskylä", "Kotka", "Kuopio", "Lahti", "Lappeenranta", "Pori", "Seinäjoki", "Tampere", "Turku", "Vaasa")
sarkooma$aluenro <- factor(sarkooma$aluenro, levels = 1:length(alue), labels = alue, ordered = FALSE)
sarkooma$sp <- factor(sarkooma$sp, levels = 1:2, labels = c("Mies", "Nainen"), ordered = FALSE)
sarkooma$kalaa <- factor(sarkooma$kalaa, levels = 1:6, labels = c("<1 /kk", "1-2 / kk", "1 /vko", "2-3 /vko", "4-6 /vko", ">= 7 /vko"), ordered = TRUE)
for(i in 8:18) {
	sarkooma[[i]] <- factor(sarkooma[[i]], levels = 0:5, labels = c("Ei lainkaan", "<1 /kk", "1-2 / kk", "1 /vko", "2-3 /vko", "4-6 /vko"), ordered = TRUE)
}

tapply(sarkooma$Silakkaa, sarkooma[c("aluenro", "sp")], mean, na.rm = TRUE)

gra1(sarkooma, 12, 3, 4) + facet_grid(aluenro ~ sp, scale = "free")

sarkooma$sil <- as.numeric(sarkooma$Silakka) > 2 # silakkaa kerran kuussa tai useammin

gra1(sarkooma, 38, 3, 4) + facet_grid(aluenro ~ sp, scale = "free")

tapply(as.numeric(sarkooma$sil), sarkooma[c("aluenro", "sp")], mean, na.rm = TRUE)

library(MASS)

out <- polr(Silakkaa ~ sp, sarkooma, Hess = TRUE)
summary(out)
confint(out)
coef(summary(out))

out <- polr(Silakkaa ~ aluenro, sarkooma, Hess = TRUE)
summary(out)
confint(out)
coef(summary(out))

Kysymykset

Ehdotus kyselyprotokollaksi

Kysely tehdään kahdelle kohderyhmälle: lapsille (tarkemmin sanottuna 2-15-vuotiaiden lasten vanhemmille) ja aikuisväestölle (15-65/70 v tai mikä se tavanomainen raja onkin). Lisäksi lasten syömistä selvitetään kuntien ruokapalvelusta.

Maantieteellisesti rajaudutaan Rannikko-Suomeen, koska näin saadaan paremmin kiinni silakan syöjät ja voidaan arvioida syöntimäärien jakaumia syöjien joukossa. Sen sijaan se tieto jää saamatta, kuinka suuri osa syöjät ovat kaikista suomalaisista. Tätä kuitenkin voidaan arvioida Finravinnon (ruokapäiväkirja) tai Finriskin kautta? Terveys2011 sisältää vain muutamia yksittäisiä kysymyksiä ruokailutapoihin liittyen, eikä mitään kalasta [2]. (Finriskin sivut puolestaan ovat surkeat, eikä sieltä löydy mitään tietoa itse tutkimuksesta [3].)

⇤#: Finravinnon ruokapäiväkirjasta ei kyllä selviä, kuinka paljon on niitä, jotka syövät vain vähän silakkaa, koska he jäävät epätodenäköisesti kiinni tässä asetelmassa. Esimerkiksi kolmen päivän ruokapäiväkirja paljastaa prosentin niistä, jotka syövät silakkaa kolmesti vuodessa. Yhden prosentin tuloksella emme siis saa selville, syövätkö kaikki silakkaa kolmesti vuodessa vai kaksi prosenttia väestöstä kerran viikossa - aika iso ero riskinarvioinnin kannalta. --Jouni Tuomisto 19. elokuuta 2013 kello 08.57 (EEST)

--#: Tässä työssä pitää välttää noiden muiden tutkimusten datanjako-ongelmaa: tarjoamme rajapinnan tutkimusdataan Opasnetin ja R:n kautta. --Jouni Tuomisto 19. elokuuta 2013 kello 08.57 (EEST)

Lasten kysely

Tehdään satunnaisotanta 2-15-vuotiaista lapsista Rannikko-Suomessa (ne maakunnat, jotka rajautuvat Itämereen). Näistä lapsista selvitetään yksi aikuinen, joka asuu samassa osoitteessa, ja kysely kohdistetaan hänelle.
Tehdään ruoankäyttökysely (FFQ) lapsen silakansyönnistä. (Kysymyksiä alla.)

Ruokaloiden kysely

Selvitetään 10 kaupungin ja 10 pienemmän kunnan koulujen tai päiväkotien ravitsemuspalvelujen tarjoaja. Sieltä etsitään jonkni koulun pääemäntä.
Kysymykset:
- Pyydetään koulun ruokalista ja etsitään sieltä kaikki silakka- ja kalaruuat.
- Kysytään silakkaruuan menekkiä verrattuna muihin ruokiin.
- Kysytään silakkaruuan hävikkiä (otetaan muutei syödäkään).
- Kysytään syitä silakkaruokien suosioon.

Aikuisten kysely

Tehdään satunnaisotanta 15-70-vuotiaista aikuisista koko Suomessa osana jotain muuta valtakunnallista kyselyä.
Kysytään silakan käytön yleisyyttä 12 kk aikana (FFQ).
Kysytään muun kalan käytön yleisyyttä.
Kysytään, tietääkö suosituksen kalansyönnistä 2 kertaa viikossa.
Kysytään, tietääkö että silakkaa ei suositella yli kahta kertaa kuussa.
Tämä kysely koetetaan pitää lyhyenä ja yksinkertaisena, jotta siitä ei tule paljon kustannuksia. Ehdotan, että 75 % resursseista käytetään lasten syönnin selvittämiseen. Kouluruokailun selvittäminen lienee halpaa, koska lukumäärä on pieni.

Eviran ehdotuksia silakansyöntikysymyksiksi

Taloustutkimukselle kysely

Pitäisi selvittää, kuka syö Suomessa silakat ja miten syöminen jakautuu eri ikäryhmien kesken. Tätä tarvitaan silakan syönnin hyöty-haitta-analyysiin.

Kysymyksiä

Aikuisen henkilötiedot

1) sukupuoli

2) ikä

3) paino

4) asuinkunta

5) samassa taloudessa asuvien lasten lukumäärä

Nainen vastaajana

1) onko raskaana

2) imettääkö

Päiväkoti/koulu/koti (jokaisesta lapsesta tai lapsiryhmästä vastataan alla olevat kysymykset erikseen)

1) lasten ikä tai

2) ikävaihtelu ryhmissä

3) sukupuoli ?

4) asuinkunta

Miten usein olet syönyt silakkaa edellisen 12 kuukauden aikana

1) en ollenkaan

2) kerran kuukaudessa tai harvemmin

3) 2-3 kertaa kuukaudessa

4) kerran viikossa

5) 2-4 kertaa viikossa

6) 5-7 kertaa viikossa

7) useammin kuin kerran päivässä

Kuinka monta silakkaa syöt --#: kerralla? --Jouni Tuomisto 12. elokuuta 2013 kello 13.53 (EEST)

1) 3-5 --#: Pitäisi tarjota myös vaihtoehdot 0-2. --Jouni Tuomisto 12. elokuuta 2013 kello 13.53 (EEST)

2) 5-10

3) enemmän kuin 10

4) en osaa sanoa

Iso silakka on perkaamattomana yli 17 cm. --#: Silakkafileet ovat aina suuria silakoita. --Jouni Tuomisto 19. elokuuta 2013 kello 08.57 (EEST)Syötkö

1) yleensä pientä silakkaa

2) yleensä suurta silakkaa

3) en osaa sanoa

Mistä syömäsi silakka on pääasiassa hankittu?

1) ostettu torilta

2) ostettu kaupasta

3) syöty ruokalassa tai ravintolassa ulkona

4) itse pyydettyä

Missä muodossa olet viimeisen 12 kuukauden aikana syönyt silakkaa?

1) paistettuna

2) savustettuna

3) raakasäilykkeenä

4) kypsennettynä säilykkeenä

5) muuna silakkaruokana

Missä yhteydessä olet viimeisen 12 kuukauden aikana syönyt silakkaa?

1) uusien perunoiden kanssa kesällä

2) silakkamarkkinoilla

3) jouluna

4) muuna juhlapyhänä

5) tavanomaisena arkiruokana

Jos et syö silakkaa ollenkaan, onko syynä se että

1) et pidä kalasta

2) et pidä silakan mausta

3) silakassa on ruotoja

4) tiedät silakan keräävän ympäristöstä haitta-aineita

5) olet allerginen kalalle

--#: Muu, mikä? --Jouni Tuomisto 12. elokuuta 2013 kello 13.53 (EEST)

Kuinka usein syöt seuraavia kalalajeja

(mielenkiintoista tietää, vaikka ei liity yksinomaan silakkaan)

ei koskaan

1-4 kertaa vuodessa

kerran kuussa tai harvemmin

2-3 kertaa kuussa

kerran viikossa

2-4 kertaa viikossa

5-7 kertaa viikossa

useammin kuin kerran päivässä

silakoita
kalapuikkoja
tonnikalaa
kirjolohta
Itämeren lohta
ahventa
haukea
kuhaa
siikaa
purkkitonnikalaa

Kuinka usein lapsesi syö seuraavia kalalajeja

(mielenkiintoista tietää, vaikka ei liity yksinomaan silakkaan)

Valinta; kalan alkuperä

1) syön enimmäkseen kotimaista kalaa

2) syön useimmiten tuontikalaa

3) kalan kotimaisuudella ei ole mielestäni väliä

4) haluan tietää kalan alkuperän

5) minua ei kiinnosta, mistä kala on peräisin

Tässä on kerätty eri THL: n tutkimuksista kysymyksiä, jotka koskevat kalan- tai silakansyöntiä.

Kyselylomakkeet löytyvät sivulta heande:Silakan riskiarvio.

Kuinka usein lapsenne syö kalaa? (Alma.pdf)
Kuinka usein lapsenne syö rasvaista kalaa, kuten lohta tai kirjolohta, makrillia, silliä, tai tonnikalaa? (Alma.pdf)
Onko lapsenne koskaan saanut kalanmaksaöljyä tai kalaöljyä sisältäviä tabletteja? (Alma.pdf)
Kuinka usein Te syötte kalaa? (Alma äitilomake.pdf, Finnriski 2002.pdf, Huuli- ja suulakihalkio.pdf)
Kuinka usein Te syötte rasvaista kalaa, kuten lohta tai kirjolohta, makrillia, silliä, tai tonnikalaa? (Alma äitilomake.pdf)
Kuinka usein olette viimeksi kuluneen viikon aikana käyttänyt seuraavia ruokia ja juomia? kala (AVTK2002.pdf)
Hur många gånger per månad äter du fisk till lunch/middag som du vet är fångat i Östersjön? Åt du mer eller mindre för 5 och 10 år sedan? (Benskörhet.pdf)
Hur många gånger per månad äter du annan fisk (d.v.s. ej fisk från Östersjön)? (Benskörhet.pdf)
Noudatatteko jotain erikoisruokavaliota?

Kasvisruokavalio, joka sisältää: kalaa (Diabetesseulonta.pdf, Raskausajan ruuankäyttö 2002.pdf)

Kuinka usein söitte seuraavia ruokia äitiyslomaa edeltäneen kuukauden aikana? Kalaa ja kalaruokia yhteensä; kalakeitto kirjolohesta, lohesta, silakasta; kalakeitto muusta kalasta; kalalaatikot, kiusaukset ja pizzat; kalarisotto; pakastekala, kalapuikot; silakkaruoat; lohi- ja kirjolohiruoat, makrilli, sinipallas; siika, taimen, muikku, kuha, kampela, lahna, puna-ahven; ahven, hauki, made; mauste ja suolakalat; kalasäilykkeet; katkaravut, simpukat, muut äyriäiset (Diabetesseulonta.pdf, Raskausajan ruuankäyttö 2002.pdf)
Kuinka usein söitte tyhjiöpakattua (ilmatiiviisti muoviin pakattu) graavisuolattua, savustettua tai hiillostettua kalaa? (Diabetesseulonta.pdf, Raskausajan ruuankäyttö 2002.pdf)
Käytittekö koko raskauden aikana vitamiini- ja kivennäisainevalmisteita, rautavalmisteita tai luontaistuotteita (esim. Monivitamiinivalmistetta, kalanmaksaöljyä)? (Diabetesseulonta.pdf, Raskausajan ruuankäyttö 2002.pdf)
Kuinka usein syötte seuraavia kalalajeja? Sisävesien petokala (3); muikku (4); muu sisävesien kala (3); kirjolohi(4); silakka (4); Itämeren lohi tai taimen(3); muu merikala Itämerestä(3); kaupan pakastekala valtamerestä(3); kalasäilykkeitä valtamerestä(3); muuta valtamerikalaa(3); äyriäiset(3); merilohi(suomalainen); merilohi (norjalainen); järvikala; pakastekala; säilykekala (Dioksiinit kymnlaaksossa.pdf, Huuli- ja suulakihalkio.pdf, Lapsuuden kasvuympäristö ja allergiat.pdf, Sarkooma.pdf)
Do you eat any fish? If no, how old were you when you last ate fish? (EPIC.pdf)
Average use in the last 12 months – fried fish in batter, as in fish and chips – fish fingers, fishing cakes – other white fish, fresh or frozen, eg. cod, haddock, plaice, sole, halibut – oily fish, fresh or canned, eg. mackerel, kippers, tuna, salmon, sardines, herring – shellfish, eg. crab, prawns, mussels – fish roe, taramasalata (EPIC.pdf)
Have you ever regularly taken fish liver oil capsules for as long as 6 months? (Indoor air.pdf)
Kuinka usein söitte seraavia kalalajeja äitiyslomaa edeltäneen kuukauden aikana? (Raskausajan ruuankäyttö.pdf)
Noudatatteko jotain erikoisruokavaliota – kasvis – minkä ikäisenä olette viimeksi syönyt lihaa, kalaa tai kanaa? (T2006.pdf)
Kuinka usein olette syöneet seuraavia ruokia viimeisen 12 kuukauden aikana? Kalakeitto; pakastekala, kalapuikot; lohi-, kirjolohiruoat; silakkaruoat; siika, ahven, muikku, hauki; mauste- tai suolakala; tonnikala tai muu säilykekala; kalakukko; katkarapu ja muut äyriäiset (T2006.pdf)*Kuinka usein söit tuoretta kalaa [ennen raskautta/sen aikana]? (Ympäristö ja raskaus.pdf)
Kuinka usein keskimäärin syötte kalaruokaa? (Äidinmaito.pdf)

Jos syötte kalaa vähintään kerran viikossa, mitä seuraavista kalalajeista syötte? Silakka; kirjolohi; merilohi; muikku; hauki, kuha tai muut järvikalat; sei tai muut pakastekalat (Äidinmaito.pdf)

Kuinka usein käytätte keskimäärin seuraavia - Kalaruoat: Kalakeitto; Pakastekala tai kalapuikot; Lohi- tai kirjolohiruoat; Silakkaruoat; Kuha, siika, ahven, muikku tai hauki; Savustettu kala (esim. siika, lohi tai kirjolohi); Mauste- tai suolakala; Tonnikala tai muu; säilykekala; Kalakukko; Katkarapu tai äyriäiset; Muut kalaruoat (Terveys 2011)

Västerbotten on hieman veikealukuinen...

Raskausajan ruuankäyttö 2002 ja 2003 on samat

Questionnaire to fishermen & Quistionnaire to wives puolet kysymyksistä liittyy kalaan

Kuinka monta lasillista maitoa tai piimää juotte tavallisesti päivässä yhteensä? (Dioksiinit Kymenlaaksossa.pdf, Sarkooma.pdf, AVTK2002.pdf)
Kun juotte maitoa tai piimää, onko se tavallisesti: tilamaitoa(1), täysmaitoa (3), kevytmaitoa (3), ykkösmaitoa(3), rasvatonta maitoa(3), rasvatonta piimää tai kirnupiimää (2), muuta piimää(2), en juo maitoa tai piimää()? (Dioksiinit Kymenlaaksossa.pdf, Sarkooma.pdf, AVTK2002.pdf)
Kuinka usein juotte maitoa tai piimää? (Huuli- ja suulakihalkio.pdf)
Kuinka usein keskimäärin syötte juustoa? (Huuli- ja suulakihalkio.pdf)
Saiko lapsi vähintään viikon rintamaitoa?

Jos kyllä:

Kuinka monta kuukautta lapsi sai pelkkää rintamaitoa?

Kuinka monta kuukautta lapsi sai rintamaitoa yhteensä? (Lapsuuden kasvuympäristö ja allergiat.pdf, Alma.pdf))

Käytittekö maidon eritystä lisäävää lääkitystä imetysaikana? Mitä? (Lapsuuden kasvuympäristö ja allergiat.pdf)
Onko lapsenne saanut äidinmaidonvastikkeita?

Jos kyllä:

Missä iässä lapsenne alkoi saada äidinmaidonvastikkeita?

Mitä valmistetta pääasiassa? (Lapsuuden kasvuympäristö ja allergiat.pdf)

Kuinka usein söitte käytitte seuraavia maitotuotteita äitiyslomaa edeltäneen kuukauden aikana? Kulutusmaito, täysmaito; kevytmaito, vl kevytmaito, laktoositon maitojuoma; ykkösmaito, gefilusmaito; (vl) kevytmaito; kerma kahvissa tai teessä; kermavaahto lisäkkeenä; maito kahvissa tai teessä; rasvaton, talous-, kirnu-, vl piimä; muut piimät; viilit, jogurtit, vanukkaat, joissa rasvaa yli 2%; vähärasvaiset ja rasvattomat viilit ja jogurtit, marja- ja hedelmärahka; runsas ja keskirasvaiset kovat juustot; vähärasvaiset kovat juustot ja sulatejuustot; kasvirasvajuustot; Brie, Cambert, Aura, muut erikoisjuustot; Kainuun leipäjuusto, ilvesjuusto, fetajuusto, uunijuusto; (vl) raejuusto; (vl) kermajäätelö; (vl) maitojäätelö, pehmisjäätelö; (vl) kasvirasvajäätelö; soijapohjaiset maidonkaltaiset juomat; kaurapohjaiset maidonkaltaiset juomat; soijapohjaiset jogurtit, vanukkaat; kaurapohjaiset jogurtit; soijapohjaiset jäätelöt; muut maitovalmisteet (Raskausajan ruuankäyttö 2002.pdf)
Kuinka usein olette syöneet seuraavia ruokia viimeisen 12 kk aikana? Täysmaito; kevyt- tai ykkösmaito; rasvaton maito; piimät; viilit ja jogurtit (rasvaa vähintään 2%); viilit ja jogurtit (rasvaa <2%); juusto, höylättävä kova; vähärasvainen juusto, höylättävä kova; sulate- tai tuorejuusto; erikoisjuustot; raejuusto; leipäjuusto; muut maitotuotteet; viilit tai jogurtit; vähärasvaiset juustot; muita juustoja; jäätelöä, vanukkaita, rahkaa (T2006.pdf)
Hur många glas mjölk/fil/yoghurt dricker Du per dag? (Benskörhet.pdf)
Hur många ostskivor äter Du per dag? (Benskörhet.pdf)
Average use in last 12 months: single or sour cream; double or clotted cream; low fat youghurt, fromage frais; fill fat or Greek youghurt; dairy desserts; cheese; cottage cheese, low fat soft cheese

Oletteko käyttänyt vitamiinivalmisteita? Mihin aikaan raskaudesta, mitä, paljonko? (Huuli- ja suulakihalkio.pdf)
Käytittekö koko raskauden aikana vitamiini- ja kivennäisainevalmisteita, rautavalmisteita tai luontaistuotteita (esim. Monivitamiinivalmistetta, kalanmaksaöljyä)? (Diabetesseulonta.pdf, Raskausajan ruuankäyttö 2002.pdf)
Oletteko käyttänyt säännöllisesti vitamiini- ja hivenainevalmisteita viimeisen 12 kk aikana? Mitä, paljonko? (T2006.pdf)

Muiden tutkimusten tuloksia

Diabetesseulonta: TaYS lastenklinikka, kysyttävää Sanno Hoppu (tutkimuslääkäri), Anna Toivanen (tutkimuslääkäri), Paula Asunta (tutkimushoitaja), Ulla Markkanen (tutkimushoitaja)
Raskausajan ruoankäyttä: kysyttävää Raija Jantunen (tutkimushoitaja)
Dioksiinit Kymenlaaksossa: KTL, lisätietoja Hannu Kiviranta (kemisti), Terttu Vartiainen (professori), Pia Verkasalo (Tutkimuslääkäri)
Huuli- ja suulakihalkio; Sarkooma; T2006; Äidinmaito: KTL, ei muuta tietoa löydetty
Lapsuuden kasvuympäristö ja allergiat: en ole varma, onko tämä sama tutkimus, mutta näyttäisi siltä, että voisi olla
Ympäristö ja raskaus: Kansanterveystieteen laitos, Helsingin yliopisto, Jouni J.K. Jaakkola (epidemiologian apulaisprofessori)
Finriski: julkaisu Lääkärilehdessä
Finravinto: Julkari
Terveys2011: Julkari

Katso myös

Viitteet

↑ Anu Turusen sähköposti, 10.7.2013.

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

[1] Anu Turusen sähköposti, 10.7.2013.

[1]