Keskustelu:Silakan hyöty-riskiarvio

Videokokous 13.8.2013 -- Jouni Tuomisto 13. elokuuta 2013 kello 08.56 (EEST)

Evira: kokoushuone Ansa Videoneuvottelu 13.8.2013 : Itämeren silakka ravintona Osallistujat : Jouni Tuomisto, Sari Ung-Lanki, Laura Hiltunen (poissa Anu Turunen), THL sekä Anja Hallikainen ja (poissa Tiina Putkonen, Tiina Ritvanen, Mervi Rokka Evira; Pekka Vuorinen RKTL)

Käsiteltävät aiheet

1) Tutkimus- ja yhteistyösopimus ( 3.6.2013)

Todettiin, että sopimus on tehty. Laura lataa sen Opasnetiin.

2) Projektiin osallistujat

• THL: Jouni Tuomisto (vastuuhenkilö), Laura Hiltunen (koordinaattori), Sari Ung-Lanki (kyselytutkimusasiantuntija), Anu Turunen (kala-asiantuntija), Marjo Niittynen (riskinarviointi), Hannu Kiviranta (konsultti, Eviran datat)
• EVIRA: Anja Hallikainen (vastuuhenkilö), Tiina Putkonen, Tiina Ritvanen, Mervi Rokka (D-vitamiini- ja rasvahappoanalyysit), Kimmo Peltonen (konsultti)
• RKTL: Pekka Vuorinen (näytteenotto)
• MMM (ohjausryhmään?)

3) Opasnetin rooli

Käytetään keskeisenä tiedonkeruu- ja jakelukanavana. Ei-julkiset tiedot laitetaan Heanden puolelle.

4) Kirjallisuusselvitykset ja muu olemassa tutkimustieto tieto

Ristiriita: Keskimääräinen syönti 2004 1 kg/ a /hlö, nykyään vain 400 g /a /hlö RKTL:n mukaan. Kuitenkaan pyynti ei ole vähentynyt. Onko näin? Miten syönti jakautuu väestössä? Minne silakka menee?

Yhtä aikaa pitäisi katsoa silakkaa paljon syövät ja toisaalta lasten silakansyönti. Miten tasapainoillaan näiden kahden väestöryhmän välillä?

Tuntevatko ihmiset silakan syöntisuositukset? Vaikuttaako tämä silakansyöntiin?

Kaksi kriittistä kohderyhmää:

• Lapset (kehityshäiriöt, älykkyys, luuston kehitys)
• Vanhukset (sydän- ja verisuonisairaudet, syöpä, kilpirauhanen)

Jos on resurssipulan takia valittava painotus jompaankumpaan, kumpi on tärkeämpi?

Anu: Aikuisten ravitsemustietoja on kysytty moneen kertaan (Finriski, Kalastaja, Terveys2011, Finravinto ym.)

Anja: tuskin löytyy silakan tarkkuudella, ehkä vain kala yleensä.

Anu: pitäisi olla.

Laura: Kunnista pitää kysyä silakan käyttöä kouluista ja päiväkodeista.

Anja: Taloustutkimus on valmis tekemään tämmöistä työtä.

D-vitamiinipitoisuuden vaihtelu pitäisi myös ottaa tarkasteluun. Se vaihtelee silakasta toiseen ja vuodenajasta toiseen. Miten huomioidaan muut D-vitamiiniin (ja rasvahappojen) saanti?

Kyselyjen yhdistäminen johonkin muuhun kyselyyn tekee työn halvemmaksi. Tällä tavalla saadaan isompi otanta.

Kuinka paljon on tietoa ravintoaineiden määristä ja saannista kalasta ja muualta? Edelleen, paljonko on tietoa ravintoaineiden saantitarpeista ja vaikutuksista/annosvasteista?

Anja: Huonosti on tietoa ravintoaineiden vaihtelusta kalassa, ja epidemiologinen kytkentä tehdään kalan ja terveysvaikutusten välille.

Anu: Kuitenkin on paljon tutkimuksia tietyn ravintoaineen terveysvaikutuksista.

Anja: Kalan D-vitamiinipitoisuus ei riipu kalan rasvapitoisuudesta.

Anu: Käsittääkseni nimenomaan riippuu. D-vitamiinia on sekä maksassa että lihaksessa, ja rasvaisissa enemmän lihaksessa koska kulkee rasvan mukana.

Päätelmä:

• Puhutaan Hannun kanssa myrkky- ja ravintoainepitoisuuksien vaihteluista kalalajeissa. (Anu)
• Taloustutkimuksen kanssa selvitettävä eri kyselumuotojen kustannukset ja mahdollisuudet. (Anja+videoneuvottelu)
  • Kuntien ruokapalvelujen selvittäminen.
  • Aikuiskyselyn sisällyttäminen muuhun kyselyyn.
• Konkretisoidaan kyselyä, jolla päästään kiinni lasten silakansyöntiin. (Sari, )
• Taustajulkaisujen kerääminen (Anja).
• Ladataan saadut tiedot Opasnetiin. (Laura)
• Tavoitteena probabilistinen hyöty-riskimalli mahdollisesti DALYilla täydennettynä. Tehdään luonnos. (Jouni)

5) Kysymysten tekeminen

Pitää aikuisilta kysyä silakansyönnistä ja riskisuosituksista. Muuten voidaan painottua lasten syönnin selvittämiseen.

Sari: Se mitä ihminen tietää ei kerro mitä hän oikeasti tekee. Se on eri asia.

Anja: Kysytään molemmat, niin saadaan lisäarvoa.

6) Taloustutkimuksen rooli

Järjestetään videoneuvottelu 26.8. Taloustutkimuksen kanssa, kunhan

1. on mietitty THL:ssä kysymyksiä ja niiden toteuttamista (tällä viikolla!)
2. Anja on ollut yhteydessä Taloustutkimukseen ja esittänyt nykytilanteen ja sen haasteet (ensi viikolla).

7) Aikataulu:

• kirjallisuuskatsaus: kunhan kysely on saatu liikkeelle (annosvasteet, hyöty-haittamenetelmät)
• kysymysten teko (ks. kohta 5-6)
• kyselyn teko: syksyn aikana
• kysymysten analysointi ja hyöty-haitta –analyysi: talvi 2014
• Raportti: DL 31.5.2014

8) Vierasaineanalyysit, vitamiinit ja rasvahapot

• Hannu voi antaa kaiken tarvittavan EVIRAn vierasainedatan projektin käyttöön.
• Vitamiinitulokset on lähetetty, tarvittaessa yhteyttä Mervi Rokkaan.
• Laura pistää tulokset Heandeen.
• Selkämeren 75 yksilösilakkaa on tutkittu kattavasti. Näitä täydennetään puulatuilla tuloksilla.

9) Muut asiat

Vaikka silakoista tutkittu ympäristömyrkkyjä kattavasti, keskitytään tässä työssä dioksiineihin ja PCB:ihin.

Kokous päättyi 11.06.