Arviointi juomaveden kloorifenolien terveysvaikutuksista

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään arviointi. Sivutunniste: Op_fi2299
Moderaattori:Ei ole (katso kaikki) Kuinka ryhtyä moderaattoriksi? Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi2299}}

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi2299
Moderaattori:Päivi Meriläinen (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi2299}}

Arviointi juomaveden kloorifenolien terveysvaikutuksista käsittelee kloorifenolien aiheuttamia mahdollisia terveydellisiä riskejä. Kloorifenolien riskien taustana on raakaveden kontaminoituminen, joista aiheutuu mahdollista terveyshaittaa vesijohtovettä käyttäville ihmisille. Arvioinnilla määritetään, minkä suuruinen mahdollinen terveysriski on tietyllä kloorofenoliannoksella. Arviointi perustuu matemaattiselle riskimallille, joka löytyy täältä.

Rajaus

Tässä tarkastellaan kloorifenoleilla saastuneen juomaveden terveysvaikutuksia. Malliyhdisteiksi on valittu Suomessakin yleisesti käytetyssä sinistymisestoaineessa KY5:ssä suurimpina pitoisuuksina esiintyneet 2,3,4,6-tetraklokinorifenoli sekä pentakloorifenoli. Terveysvaikutuksiksina ovat Non-hodgkin-lymfooma sekä pehmytkudossarkooma. ^[1]

^[2]

Tarkasteltavan vesilaitoksen oletetaan ottavan vetensä pohjavedestä ja laitoksen puhdistusprosessin oletetaan poistavan kloorifenolit vedestä tehokkaasti.

Tausta

Kloorifenolisaatumiset Suomessa ovat todennäköisesti peräisin KY-5 valmisteesta, jokta on käytetty puutavaran sinistymisen estossa 1980-luvun loppupuolelle saakka, jolloin sen käyttö kiellettiin. KY-5 sisältää kloorifenolien lisäksi epäpuhtautena polykloorattuja dibensto-p-dioksiineja (PCDD), polyklooridibentsofuraaneja (PCDF) ja fenoksifenoleja. Kloorifenoleita KY-5:ssä on seuraavasti:

2,3,4,6-tetrakloorifenolia( 75-85 % kloorifenolien kokonaismäärästä)
pentaltloorifenolia (5-15%)
2,4,6-trikloorifenolia ( 5-15 %).

Talousvesiasetuksella on annettu juomaveden sisältämien kloorifenolien yhteispitoisuudelle laatuvaatimus <10 ug/l ^[3].

Kloorifenolien terveysvaikutuksia ovat hengitysteiden ärtyminen, päänsärky ja muut myrkytysoireet. Ihmiselle matalimamksi tappavaksi annokseksi on arvioitu 29mg/kg ruumiinpaino (Ahlborg ja Thunberg 1980). Terveysvaikutuksia on raportoitu erityisesti työpäreäisen altistuksen yhteydessä, mutta esim. Suomessa Kärkölän saha-alueen saastumistapauksen yhteydessä tehdyissä tutkimuksissa on raportoitu mm. lisääntyneitä syöpätapauksia (Non-Hodgking-lymfooma ja pehmytkudossarkooma) (Lampi ym. 1991) sekä gastrointestinaali- ja iho-oireet, pahoinvointi, päänsärky, väsyneisyys ja hengitystieinfektiot (Lampi ym. 2000). Tutkimusten perusteella kloorifenoleilla saastunutta vettä ja kaloja käyttäneillä ihmisillä 1.6-8.9 kertainen riski saada pehmytkudossarkooma ja 2.1-2.8 kertainen riski saada Non-Hodgkin-lymfooma.

Muuttujat

Kloorifenolien pitoisuus pohjavedessä

Kloorifenolien pitoisuus juomavedessä

Kloorifenolien annosvaste

Non-Hodgkin -lymfooman esiintyvyys

Pehmytkudossarkooman esiintyvyys

Kloorifenolien poistotehokkuus vedenkäsittelyssä

Juomaveden kulutus

Altistuminen kloorifenoleille

Kloorifenolien aiheuttamat syöpätapaukset

Tulokset

Huom! Arviointi ei ole vielä valmis!

Riskinarviointiin käytetty matemaattinen Analytica-malli löytyy täältä.

Kuva 1. Kloorifenolien terveysriskien arviointimallin kuva.

Taulukko 1. Kloorifenolien aiheuttamat Non-Hodgkin-lymfoomatapaukset 10 ug/l pohjaveden kloorifenolitasoilla.

	Non-hodgking-lymphooma	Pehmytkudossarkooma
Kloorifenolit (Total)	29	9
Pentakloorifenoli	6	2
Tetrakloorifenolit	21	5
Trikloorifenolit	7	1
Dikloorifenolit	0	0

Kloorifenolit aiheuttavat terveysriskin suurissa pitoisuusksissa. Talousvesiasetuksen raja-arvon suuruinen 10 ug/l kloorifenolipitoisuus aihettaa 30000 asukkaan alueella n. 29 ylimääräistä Non-Hodgkin-lymfoomatapausta sekä 9 ylimääräistä pehmytkudossarkoomatapausta 40 vuodessa. Hyvin pienellä altistumisella (juomavedessä alle 1 ug/l kloorifenoleita) ylimääräisiä tapauksia on vastaavasti 3 ja 1. Voidaan siis todeta että pienetkin pitoisuudet aiheuttavat syöpäriskin saastunutta talousvettä käyttäville kuluttajille.

Perustelut

Epävarmuudet

Riskinarvioinnin epävarmuudet tekevät tuloksesta epävarman. Tässä arvioinnissa mittausepävarmuuksia ovat kloorifenolipitoisuuksien paikkaansapitävyys ja vedenkäsittelyprosessin tehokkuus. Kloorifenolien terveysvaikutuksia tarkasteltaessa annosvasteen määrittäminen on kriittisen tärkeää, koska sillä määritetään taso jolla kloorifenolit vaikuttavat altistuneessa väestössä. Tässä arvioinnissa on käytetty Kärkölän kloorifenolitapauksesta johdettua annosvastetta, mutta tämä vaatii lisätarkastelua ja rinnakkaisia vertailuja esim. USEPA IRIS-järjestelmän syöpäkertoimilla. Syöpien esiintyvyyttä tulee tarkentaa aina paikkakuntakohtaisesti Syöpärekisteristä saatavilla tiedoilla. Mikäli halutaan laskea kloorifenolien aiheuttamille terveysvaikutuksille DALY-vertailulukuja (Disability adjusted life years), tulee selvittää syöpäkohtaiset taustatiedot. DALY on WHO:n suosittelema tapa arvioida kuinka monta elinvuotta menetetään sairauksien, vamman ja kuoleman takia.

Lisäselvityksiä vaativat osat:

Lähtöpitoisuudet
Puhdistusteho/kloorifenolien poistuma
Annosvaste
Syöpien esiintyvyys
DALY-laskentaan per syöpä: kuolemien määrä, keskimääräiset odotetut elinvuodet kuoleman hetkellä, tapausten määrä, haitta-aste, keskimääräiset odotetut sairasvuodet ennen kuolemaa tai toipumista

Mikäli arviointia halutaan laajentaa, lisäselvityksiä voidaan tehdä mm. pohjaveden kulkeutumisesta, vuodenaikaisvaihtelusta, puhdistusprosessista, lisätä terveysvaikutuksiin myös akuutteja vaikutuksia ja laajentaa kroonisten vaikutusten tarkastelua ja ottaa huomioon alueen ikärakenne.

R-koodi

Alustavaa koodia, ei kunnolla mietitty eikä rakennettu.

+ Näytä koodi - Piilota koodi

library(triangular)
pit.pohjav <- data.frame(
Kloorifenolit=c("Kloorifenolit (Total)","Pentakloorifenoli","Tetrakloorifenolit","Trikloorifenolit","Dikloorifenolit"),
Alhainen=c(1,0.2,0.7,0.1,0),
Keskisuuri=c(10,2,7,1,0),
Suuri=c(100,20,70,10,0),
Erittäinsuuri=c(1000,200,700,100,0),
Testi=c(22.6,2,17.1,3.1,0.4))

puhdistus <- data.frame(Kloorifenolit=c("Kloorifenolit (Total)","Pentakloorifenoli","Tetrakloorifenolit","Trikloorifenolit","Dikloorifenolit"),
c(triangular( 0.8, 0.95, 0.99 ),triangular( 0.9, 0.95, 0.99 ),triangular( 0.8, 0.99, 0.99 ),triangular( 0.8, 0.85, 0.90 ),triangular( 0.1, 0.5, 0.8 ))

Katso myös

http://www.ktl.fi/attachments/suomi/julkaisut/julkaisusarja_b/2001b15.pdf

http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/kansanterveyslehti/lehdet_1994/1_1994/kloorifenoli_lisasi_syopaa_karkolassa/

http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/kansanterveyslehti/lehdet_1996/1_1996/perusteelliset_tutkimukset_karkolassa_opettivat/

http://www.sjweh.fi/download.php?abstract_id=1242&file_nro=1

http://www.who.int/water_sanitation_health/dwq/chemicals/pentachlorophenol.pdf

Viitteet

↑ Lampi et al., 1992b. P. Lampi, T. Hakulinen, T. Luostarinen, E. Pukkala and L. Teppo, Cancer incidence following chlorophenol exposure in a community in southern Finland. Arch. Environ. Health 47 (1992), pp. 167–175
↑ Environ Health Perspect. 2008 Aug;116(8):1001-8. Pentachlorophenol and cancer risk: focusing the lens on specific chlorophenols and contaminants. Cooper GS, Jones S. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2516570/
↑ http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2000/20000461

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

[1] Lampi et al., 1992b. P. Lampi, T. Hakulinen, T. Luostarinen, E. Pukkala and L. Teppo, Cancer incidence following chlorophenol exposure in a community in southern Finland. Arch. Environ. Health 47 (1992), pp. 167–175

[envi-2] Environ Health Perspect. 2008 Aug;116(8):1001-8. Pentachlorophenol and cancer risk: focusing the lens on specific chlorophenols and contaminants. Cooper GS, Jones S. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2516570/

[3] ttp://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2000/20000461

[1]

[2]

[3]