Kaupunkirakenne ja kansanterveys

Tiivistelmä

Kaupunkirakenne määrää pitkälti kaupungin sosiaalisen ja fyysisen ympäristön laadun, ja sitä kautta yhdistyvät toisiinsa rakennettu ympäristö, liikenne ja energiantuotanto. Näiden kautta kaupunkirakenne vaikuttaa keskeisesti väestön sosiaaliseen ympäristöön, terveyteen ja toimintakykyyn, sekä kaupungin mahdollisuuksiin täyttää kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisvelvoitteensa.

Rakennuksissa me vietämme lähes koko elinaikamme ja siten niiden turvallisuus ja terveellisyys on keskeisin ympäristöterveyden determinantti. Asumisympäristön terveellisyyteen vaikuttaa olennaisesti myös ulkoilma ja -melu, ts. liikenne.

Liikenne on toisaalta yhdyskunnan ilmansaaste- ja meluhaittojen suurin aiheuttaja, toisaalta omin voimin liikkuminen - hyötyliikunta - on tärkeä terveyttä ja toimintakykyä ylläpitävä aktiviteetti. Kaupunkirakenne, jossa kodit, lähimmäiset, työpaikat ja palvelut löytyvät läheltä ja jossa liikennesuunnittelu painottuu omin voimin liikkumiseen ja kaupunginosia yhdistävän sähkökäyttöiseen joukkoliikenteeseen, parantaa kaupunkiympäristön turvallisuutta ja ilman laatua, vähentää melua ja energiankulutusta, sekä edistää myös ikä- ja sosiaaliryhmien tasa-arvoa.

Tasa-arvoa edistää myös liikkumisen ja energian edullisuus. Tiivis kaupunkirakenne vähentää asuntokohtaista lämmitysenergian tarvetta, edistää lämmön ja sähkön yhteistuotantoa sekä keskitettyä jäähdytystä ja lyhentää välimatkoja. Kaikki tämä helpottaa kaupunkien kasvihuonekaasupäästöjen alentamista sosiaalisesti, ilman kovaa hintapolitiikkaa. Tiivis kaupunkirakenne, jossa kaupunkilaiset viihtyvät ja jossa heillä on varaa asua ja elää, edellyttää kaupungilta hyvin tavoitteellista, aktiivista ja sosiaalista kaavoitus-, liikenne- ja asuntopolitiikkaa.

Kaupunkirakenne kytkeytyy siis kaupunkilaisten keskeisimpiin ympäristöterveyskysymyksiin, sisäilmaan, ulkoilmaan ja meluun, sekä sosiaalisen ympäristön kehittymiseen. Jokaista osa-aluetta erikseen voidaan edistää niin kansanterveyttä edistävällä kuin heikentävälläkin tavalla. Avainkysymys onkin kaupunkirakenteen ja ympäristöterveyden kokonaisuuden monitieteinen integroitu tutkimus, mallintaminen ja optimointi.

Kaupunkirakenne - kansanterveys

Muutamat laajat EU:n rahoittamat tutkimushankkeet ovat osoittaneet sekä odotettuja, että myös yllättäviä yhteyksiä kaupunkirakenteen ja kansanterveyteen vaikuttavien tekijöiden välillä.

kaupunkirakenne vaikuttaa voimakkaasti päivittäisiin työ- ja asiointimatkoihin sekä määrää pitkälle miten kansalainen ne tekee. Moottoroitu liikenne - yksityinen ja julkinen liikenne yhdessä - on useimpien kaupunkien merkittävin melun lähde ja ilman saastuttaja, toiseksi merkittävin energian käyttäjä ja merkittävä tapaturmien aiheuttaja. Jalan ja pyörällä liikkuminen sen sijaan edistää kansanterveyttä. Tiivis kaupunkirakenne toisaalta tuo ihmiset ja liikenteen ongelmineen lähemmäksi toisiaan, toisaalta edesauttaa sekä omin voimin liikkumisen, että ilmaa saastuttamattoman sähköisen liikenteen (vaaka- ja pystysuuntaan) maksimointia. KTL:n koordinoima EXPOLIS hanke osoitti, että päivittäin kaupunkiliikenteessä vietetty aika on kaupungin koosta ja rakenteesta riippumatta lähes vakio, mutta että tuo aika joka toisissa kaupungeissa (esim. Ateena ja Helsinki) vietetään lähes kokonaisuudessaan autoissa ja busseissa, käytetään toisissa kaupungeissa (esim. Basel) kävellen ja pyöräillen. WHO:n koordinoima HEARTS ja englantilainen DAPPLE taas osoittivat, että vaikka julkinen liikenne vähentääkin liikenteen volyymejä ja päästöjä ilmaan, se samalla lisää käyttäjiensä altistumista korkeille pienhiukkaspitoisuuksille ja melulle.

Useimmissa kaupungeissa eniten energiaa käyttää lämmitys ja jäähdytys. Myös tämä tarve riippuu olennaisesti kaupungin rakenteesta. Tiiviisti rakennettu kaupunki tarvitsee vähemmän lämmitys- mutta enemmän jäähdytysenergiaa kuin laajalle alueelle levittäytynyt kaupunki. Kompaktin kaupungin lämmittäminen ja jäähdytys voidaan hoitaa keskitetysti, mikä vähentää ilman saasteita ja tarjoaa enemmän optimointimahdollisuuksia ja paremman kokonaishyötysuhteen kuin hajautettu.

Kaupungin asukkaat elävät sisätiloissa ja hengittävät sisäilmaa 90 % ajastaan. Sisäilman laatuun kaupunkirakenne vaikuttaa niin rakennusten tyyppien, kokojen, tekniikoiden ja materiaalien kuin myös niiden ulkoympäristön melun ja ilman saasteidenkin, ts. liikenneväylien läheisyyden ja niiden liikennemäärien kautta. Tiiviissä kaupungissa ihmiset ovat lähempänä liikenteen päästöjä ja melua. Toisaalta kerrostaloasunnoissa on pientaloja vähemmän mm. sellaisia syöpävaarallisia ilman epäpuhtauksia kuin esim. radonia ja formaldehydiä.

Kaupunkirakenteella on keskeinen merkitys ikääntyvän väestön itsenäiselle toimintakyvylle. Asumisen turvallisuus, asuinympäristön viihtyisyys ja sosiaalinen lähiverkko, peruspalvelujen läheisyys sekä liikkumisen helppous ja turvallisuus edesauttavat vanhusten itsenäistä elämää. Turvattomuuden kokemista lisäävät, lähipalveluja vähentävät ja etäisyyksiä kasvattavat tekijät taas heikentävät itsenäisen asumisen mahdollisuuksia.

EU:n, Suomen ja Suomen kaupunkien sitoutuminen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen edellyttää energian säästöä niin kaupunkien lämmityksessä ja jäähdytyksessä kuin liikenteessäkin, ja kaupunkirakenteen tiivistäminen on se laajavaikutteisin keino, joka näitä päämääriä toteuttaa. Asuntojen, työpaikkojen, asiointi-, harrastus- ja kulttuuripalvelujen sekä niitä yhdistävän liikenteen pakkaaminen pienemmälle alueelle, lähemmäksi toisiaan voi sekä edistää että heikentää ympäristön terveellisyyttä.

Ympäristön (epä)terveellisyys muodostuu sisä- ja ulkoympäristöjen saaste- ja melukuormituksesta, niiden fyysisestä ja sosiaalisesta turvallisuudesta ja koetusta viihtyisyydestä, sekä siitä miten ympäristö tukee arkipäivän hyötyliikuntaa. Kaupunkirakenteen kansanterveysvaikutusten tutkimus on siis hyvin moniulotteinen kokonaisuus, jonka tulisi kytkeä yhteen ympäristöterveys- ja tapaturmatutkimusta, liikunta- ja sosiaalilääketiedettä ja suhteuttaa näitä kaupunkisuunnitteluun, liikenne-, energia- ja rakennus-, erityisesti LVI-tekniikkaan. Tämän laajan kokonaisuuden tutkiminen, mallittaminen ja optimien etsintä on toisaalta hyvin haasteellista, mutta toisaalta myös tuottaa monia aivan erilaisia tuloksia kuin lukuisien kapeiden osa-alueiden erikseen optimoinnit, jotka vievät helposti jopa toisilleen vastakkaissuuntaisiin lopputuloksiin. Esimerkiksi pyrkimys liikenteen päästöjen vähentämiseen ja melualueiden supistamiseen ohjaa päinvastaiseen kaupunkirakenteeseen kuin väestön liikennesaasteille ja melulle altistumisen vähentäminen. Samoin kokonaisen kaupungin energian tuottamisen päästöjen minimointi saattaa johtaa aivan erilaiseen optimiin kuin esim. yksittäisten rakennusten lämpöenergian säästäminen.

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen tulee minimoida koko kaupungin päästöjä. Ympäristöterveyden kannalta olennaista on koko väestön terveyden kannalta haitallisimpien altistusten minimointi. Koko kansan terveyden näkökulmasta tärkeiksi nousevat jokapäiväinen hyötyliikunta ja tapaturmien torjunta niin kotona kuin liikkeellä oltaessakin. Koko kansantalouden näkökulmasta ikääntyvän väestön itsenäisen toimintakyvyn säilyttäminen mahdollisimman pitkälle on miljardin €€:n kysymys.

Kansanterveydellinen tavoite	Tilannetta parantavia tekijöitä	Kytkentä kaupunkirakenteeseen (+ edistää, -heikentää)	Toiminta, johon STM:llä tarve osallistua
Lasten omaehtoinen liikkuminen	Lähiympäristön liikkumismahdollisuudet, autottomuus	+Kevyen liikenteen väylät -Autoistumisaste	Kaupunkisuunnittelu
Liikennetapaturmien välttäminen	Lähiympäristön liikkumismahdollisuudet	+Kevyen liikenteen väylät	Kaupunkisuunnittelu
Kansalaisten yleiskunto	Lähiympäristön liikkumismahdollisuudet	+Kevyen liikenteen väylät	Kaupunkisuunnittelu
Vanhusten yleiskunto	Lähiympäristön liikkumismahdollisuudet	+Kevyen liikenteen väylät	Kaupunkisuunnittelu
Vanhusten kotona pärjääminen	Palvelujen helppo saavutettavuus	+Kaupunginosien palvelutarjonta	Kaupan säätely
Sydänterveys	Lähiympäristön liikkumismahdollisuudet	+Kevyen liikenteen väylät	Kaupunkisuunnittelu
Sydänterveys	Ilmansaastealtistuksen väheneminen	±Kaupunkirakenteen tiiviys -Liikenteen määrä	Kaupunkisuunnittelu
Hengityselinterveys	Ilmansaastealtistuksen väheneminen	±Kaupunkirakenteen tiiviys -Liikenteen määrä	Kaupunkisuunnittelu
Sydän- ja hengityselinterveys	Sisäilman laatu	+Rakennuskannan tekninen toimivuus	Rakennusnormisto
Ilmastonmuutoksen torjunta	Rakennuskannan tehokas lämmitys ja jäähdytys	+ Kaupunkirakenteen tiiviys +Kaukolämmön määrä -Sähkölämmön määrä	Energiaratkaisut
Kansalaisten viihtyvyys ja stressin väheneminen	Lähiympäristön viihtyisyys	+Viheralueiden määrä	Kaupunkisuunnittelu
Sosiaalinen ympäristö	Alueelliset sosioekonomiset erot	+Kaupunginosien laatu	Eriarvoisuuspolitiikka