Avoimen päätöksentekokäytännön kuntapilotti

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 24. tammikuuta 2013 kello 21.30 – tehnyt Jouni (keskustelu | muokkaukset) (ensimmäinen luonnos)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun




Tietoa hyödyntävän päätöksenteon kuntapilotti on metodi, joka auttaa kuntia kehittämään päätöksentekoaan osallistavammaksi ja avoimemmaksi ja näin tietoa paremmin hyödyntäväksi.

Kysymys

Mitä konkreettisia toimia pitäisi kuntapilotissa olla, jotta

  • se edistäisi tietoa hyödyntävää päätöksentekoa kunnassa,
  • se antaisi suuntaviivoja sille, mitä konkreettista työtä ja resursseja pilotissa tarvitaan,
  • se antaisi mahdollisuuden evaluoida sitä, saavuttaako pilotti tavoitteensa?

Vastaus

Se mitä tietoa hyödyntävä päätöksenteko on, on selitetty tarkemmin asiaa esittelevällä sivulla. Tässä keskitytään niihin konkreettisiin toimiin, joita pilotissa toteutetaan. Pilotin tarkoituksena on parantaa

  1. tiedon tuottamista vaikutusarviointien ja osallistavan suunnittelun keinoin ja
  2. päätöksenteon jatkuvaa evaluointia ääneenlausuttujen tavoitteiden suhteen peilaten kutakin työvaihetta kaikkiin tuleviin työvaiheisiin (tiedon tuottaminen, päätöksenteko, toimeenpano, vaikutukset).
Kuntaosallistujan edellytykset
  • Kunta on aidosti kiinnostunut muuttamaan toimintatapojaan aidon osallistaviksi ja tavoitteet julkistaviksi.
  • Kunnalla on meneillään jokin konkreettinen päätösprosessi, jossa uusia toimintatapoja testataan. Päätösprosessi saisi mielellään sisältää jonkin tärkeän ympäristöterveysnäkökulman.
  • ...

Kuntapilottia ei siis lähdetä tekemään sellaisen tahon kanssa, joka ei lähtökohtaisesti pidä avoimuutta ja osallistumista tärkeänä. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että skeptikon vakuuttaminen tästä asiasta on hyvin vaikeaa, eikä siihen ole pilotin puitteissa mahdollisuutta. Tämän takia pilotissa ei myöskään ole erityisen tärkeää verrata nykyisiä käytäntöjä uusiin pilotoitaviin käytäntöihin sen selvittämiseksi, tuovatko ne erityistä parannusta. Osallistuvuus on lähtökohta eikä arviointikohde, ja sen sijaan huomio kiinnitetään siihen, mitkä osallistamis- ja evaluointikäytännöt toimivat parhaiten.

Pilotoitavat menetelmät ovat erittäin yleiskäyttöisiä ja viitekehyksestä pitkälti riippumattomia. Siksi ei myöskään ole erityisen tärkeää, että pilotissa ympäristöterveys olisi keskiössä. Oletus on, että toimintatapohjen yleinen parantaminen parantaa samalla myös ympäristöterveyden asemaa kunnassa. On periaatteessa mahdollista, että osallistuminen korostaa monia muita arvoja ympäristöterveyden kustannuksella eikä sitä sitten edistetäkään. Tähän voi todeta, että ensinnäkin ympäristöterveys on osatekijänä monissa win-win-politiikoissa joten sen edistyminen on todennäköisempää avoimessa päätöksentekokulttuurissa, ja toiseksi, jos kunnan kansalaiset oikeasti eivät lainkaan arvosta omaa ympäristöterveyttään, ei liene erityistä syytä pakottaa heitä sen edistämiseen.

Kuntapilotin toimet ovat seuraavat (luonnos)
  • Pilotille valitaan päätösprosessi, jonka valmistelua aletaan toteuttaa uusien käytäntöjen avulla (kunta + THL).
  • Päätösprosessin tavoitteet määritellään julkisesti (päättäjät).
  • Käynnistetään päätösprosessin evaluaatio, joka jatkuu koko pilotin ajan (THL, Innokylä?)
  • Pilotti aikataulutetaan ja tehtävät suunnitellaan vastaamaan tavoitteisiin (kunta, THL)
  • Toteutetaan kysely päätösvalmisteluun ja tulevaan päätökseen osallistuville nykytilanteen selvittämiseksi (THL)
  • Osallistujille koulutetaan osallistavan päätöksenteon ja tiedontuotannon perusteet (THL)
  • Päätösvalmistelu toteutetaan siten, että mahdollisimman suuri osa kaikesta tiedosta jaetaan heti internetissä palautetta jatkuvasti keräten (kunta, THL tukee tekniikassa). Tämä on kalenteriajallisesti suurin osa pilottia.
  • ...
  • Lopussa toteutetaan uusi kysely, jossa selvitetään osallistujien näkemyksiä onnistumisesta.


Perustelut

Katso myös

Viitteet


Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>