Talvivaaran kaivos

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 15. marraskuuta 2012 kello 16.51 – tehnyt Jouni (keskustelu | muokkaukset) (perustietoa etsitty)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Talvivaaran kaivos on Sotkamossa sijaitseva nikkeli- ja sinkkikaivos. Se on ollut kiivaan mediahuomion kohteena suurien jätevesipäästöjen takia.

Tällä sivulla keskustellaan onnettomuuden vaikutuksista ja ehkäisytoimenpiteistä. Lisäksi käydään avointa keskustelua (sekä asiantuntijat että kansalaiset tervetulleita) Talvivaarasta. Keskusteluperiaatteena on kattava kuvaus näkemyksistä eli kaikki eri näkökulmat pyritään esittelemään, mutta saman asian toistelua ei sallita. Esitettyjä asioita pyritään jäsentämään johdonmukaiseksi kokonaisudeksi, ja kaikkia näkemyksiä arvioidaan ja mahdollisesti muokataan tieteellisen tiedon ja kritiikin perusteella.

Talvivaaran kaivos. Kuvassa eivät näy uudet muutostyöt kaivosalueella, esimerkiksi kiistellyt vesialtaat eivät näy.

<googlemap version="0.9" lat="63.967675" lon="28.00312"> 63.97685, 28.008988, Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 Tuhkakylä </googlemap>

Perustietoa

Talvivaaran kaivoksen malmi sisältää nikkeliä, sinkkiä, kuparia, kobolttia, mangaania ja uraania. Suunnitellulla vuosituotantokapasiteetilla 50 kilotonnia (kt) nikkeliä, kaivos tuottaa myös 90 kt sinkkiä, 15 kt kuparia, 1,8 kt kobolttia sekä uraania, jos Talvivaara saa uraanin talteenottoluvan. Kaivos tuottaa tällä hetkellä pääasiassa nikkeliä ja sinkkiä, mutta myös kobolttia. Vuonna 2012 kaivoksen on tarkoitus aloittaa kuparin talteenotto sekä uraanin erotus. Suunnitelmissa on myös mangaanin tuotanto.[1]

Talvivaara käyttää metallien erottamiseen biokasaliuotusta. Biokasaliuotus on kustannuksiltaan edullinen prosessi, joka tarvitsee toimiakseen vain ilmaa, vettä ja mikrobeja. Prosessin vaatimat investoinnit ja käyttökustannukset ovat pienemmät kuin perinteisillä sulatus- ja jalostusprosesseilla, minkä lisäksi biokasaliuotuksen ilmoitetaan olevan puhtaampi ja ympäristöystävällisempi menetelmä. Biokasaliuotus vaatii vähemmän energiaa kuin perinteiset jalostusprosessit. [1] [2]

Tutkimuksia

Katso myös


Viitteet

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>