Puijon metsien käyttösuunnitelman päätöksenteko

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 31. heinäkuuta 2012 kello 12.52 – tehnyt Pauli (keskustelu | muokkaukset) (→‎Soveltuvuus)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun




--#: Jonkinlainen yhteenveto alla olevista yksittäisistä kommenteista: Rakenne (esittely, kysymys, vastaus, perustelut) kokonaisuudessaan hyvä ja sisältö asiaan paneutuvaa. Varsin monimutkaisen kokonaisuuden hahmottamiseksi esittämistapaa kannattaa vähän hioa. Kaikki perusasiat (kuten mitä, missä ja koska tapahtui?, ketkä, missä rooleissa ja minkälaisin oikeuksin ja mahdollisuuksin mihinkin vaiheeseen osallistui?) olisi hyvä olla yhdessä paikassa selkeästi esillä (prosessin kuvaus -osio?), jotta joka käänteessä ei tarvitsisi erikseen ihmetellä mikäs tämä tapahtuma olikaan, kuka tähän osallistuikaan, keitä tähän ryhmään kuuluikaan jne. Tämä myös mahdollistaa jatkossa huomion kiinnittämisen prosessin evaluointiin tapahtumien kuvailun sijaan. Kuvailevaa materiaalia on jo paljon. Sen voisi yrittää tiivistää yhteen prosessin kuvailuun. Ns. näkökulmatarkastelut voi sitten tehdä melko puhtaasti evaluoinnin näkökulmasta (siis pohtien "kuinka hyvä/huono/erikoinen/... ko. prosessi oli eri näkökulmien esille nostamissa suhteissa?". --Mikko Pohjola 25. heinäkuuta 2012 kello 10.07 (EEST)

Puijon metsähanke

Puijo on mäki ja luonnonsuojelualue Kuopion Puijonlaaksossa. Puijo ja sen laella sijaitseva Puijon torni ovat myös Kuopion tunnetuimpia matkailunähtävyyksiä. Nykyisin suojeltua metsää on Puijolla 208 hehtaaria, josta suurin osa kuuluu EU:n Natura-ohjelmaan.[1]

Puijolle on aikaisemmin laadittu lukuisia erillisiä kehityssuunnitelmia, joista pääosa on jäänyt toteuttamatta. Nyt päättäjiä kiinnostivat tavalliset kuopiolaiset, ns. hiljainen enemmistö. Tarkemmin sanottuna haluttiin tietää kuopiolaisten mielipiteet Puijon luonnonsuojelualueiden ulkopuolisista metsistä. Samalla kuopiolaiset saivat sanoa mielipiteensä myös kaikesta muusta Puijon kehittämisestä. Palkattujen konsulttien, ohjausryhmän ja metsäntutkimuslaitoksen edustajien johdolla luotiin Puijon hoidolle vaihtoehtoisia suunnitelmia, joista kyselyillä koitettiin erottaa suosituimmat.[2]

--#: Mitkä konsultit mukana? Keitä mukana ohjausryhmässä? Mitkä polittiset ryhmät? Mitkä keskeiset hallintokunnat? Erosiko METLAn osallistuminen jotenkin erityisesti muiden osallistumisesta? Oliko muita osallistuneita (ainakin kyselyihin ja foorumeihin yms. osallistuneet kansalaiset, lausuntoja antaneet tahot, kaupunginvaltuusto viimeistään päätöksenteossa, ...)? --Mikko Pohjola 24. heinäkuuta 2012 kello 16.44 (EEST)

--#: Kaikki eri osallistujaroolit (jaoteltuna esim. päättäjät, asiantuntijatahot, muut järjestöt, kansalaiset) ja niissä osallistuneet tahot (jollain järkevällä tarkkuudella) olisi hyvä olla kuvattuna jossain kohtaa tätä sivua. Ei välttämättä tarvitse kuvata yksityiskohtaisesti tässä, mutta hyvä olisi päästä helposti näkemään keitä ja miten koko prosessiin osallistui. --Mikko Pohjola 24. heinäkuuta 2012 kello 16.44 (EEST)

Kysymys

Kuinka päätöksentekoprosessi Puijon metsien käyttösuunnitelmaa koskien rakentui? Miten asiaa koskevan tiedon hankinta ja sen hyödyntäminen päätöksenteon tukena toteutui?

--#: Yritin vähän täsmentää kysymyksen muotoilua. Saa parannella edelleen. --Mikko Pohjola 24. heinäkuuta 2012 kello 16.45 (EEST)

Vastaus

Päätöksentekoprosessin avoimuus oli varsin hyvä. Tutkimuksesta ilmoitettiin paikallisissa tiedotusvälineissä, tavallisia kansalaisia saatiin osallistettua, järjestettiin avoimia keskustelutilaisuuksia ja tutkimusten tulokset selvästi vaikuttivat päätöksentekoon. Kyselytutkimuksen osallistumisen tapa olisi kuitenkin voinut olla parempi, sekä kysymysten että vastausvaihtoehtojen asettelusta on esitetty kritiikkiä. Myös aikaa olisi voinut varata enemmän sekä kyselytutkimuksille että Puijo-foorumien keskusteluosuudelle.

Päätöksentekoprosessin tietosyötteiden vaikuttavuus oli kohtuullinen. Loppuraportti vastaa melko hyvin kaupunginvaltuuston kysymykseen siitä, millainen metsän hoito ja käyttö on hyväksi Puijon alueen historiallista ja luonnollista arvoa ajatellen samalla kunnioittaen kuopiolaisten mielipiteitä. Metsäasiantuntijoiden tekemät selvitykset Puijosta ja sen hoito- ja käyttösuunnitelmista ovat tarkkoja ja faktapitoisia. Raportin antama kuva kaupunkilaisten mielipiteistä ei tosin, ainakaan kyselytutkimuksia kritisoineiden sidosryhmien mielestä, ole hyvä. Loppuraportissa kritisoidaan luonnonsuojelusektorin toimintaa ja kaupunginvaltuusto irtaantui kokonaan tästä osasta raporttia, mikä vähentää sen hyväksyttävyyttä.

Perustelut

Vastauksien muodostamisessa tarkastellaan mm. seuraavia seikkoja:

  • prosessi(e)n kulku
  • tietovirrat prosess(e)issa kysymysten asettelusta selvityksiin ja muuhun tiedon hankintaan sekä edelleen päätöksiin
  • huomio erityisesti terveys- ja hyvinvointiasioiden käsittelyssä
  • vaikutusarvioinnin (ja muun systemaattisen selvityksen) toteutunut hyödyntäminen sekä mahdollisuudet parempaan hyödyntämiseen
  • prosessi(e)n avoimuus, selvitysten vaikuttavuus(potentiaali), tiedon hankinnan ja hyödyntämisen yhteydet sekä päätöksenkäytännöt

Päätöksentekoprosessin kuvaus

Päätöksentekoprosessin vaiheet.

Seuraavassa kuvauksessa hakasuluissa ilmoitetut osiot perustuvat suunnitelmaan, mutta niiden toteutumisesta ei ole tarkkaa tietoa.

  • Poliittiset päättäjät hyväksyvät Puijon metsäalueen suunnitteluprosessin

Kuopion tekninen lautakunta ja kaupunginhallitus käsittelivät Metsäntutkimuslaitoksen laatiman Puijon vuorovaikutteisen suunnittelun suunnitelman ja hyväksyy toteutettavan suunnitteluprosessin ja sitoutuu siihen. (Kaupunginhallitus hyväksyi suunnitelman 9.6.2008) [2][3]

--#: Mitä oikeastaan hyväksyttiin? Mitä tapahtui hyväksynnän jälkeen? --Mikko Pohjola 24. heinäkuuta 2012 kello 17.19 (EEST)

  • Perustetaan ohjausryhmä

[Puijon alueella toimivien kaupungin eri hallinnonalojen edustajista perustettiin ohjausryhmä, joka valitsi metsäsuunnittelusta vastaavan konsultin sekä seuraa ja ohjaa aktiivisesti metsäsuunnitelman tekoa sen eri vaiheissa (säännölliset kokoukset ja yhteydenpito konsulttiin)] Seuraavat hallinnonalat kuuluvat ohjausryhmään: metsä, puisto, ympäristö, liikunta, maankäytön suunnittelu (kaavoitus) ja matkailu. Virastot nimeävät omat edustajansa ohjausryhmään. Ohjausryhmään kutsutaan poliittisten päätöstentekijöiden edustajat (kaupunginhallituksesta / teknisestä lautakunnasta ) sekä asiantuntija Metsäntutkimuslaitoksesta. Ohjausryhmän kokoonpano hyväksytään teknisessä lautakunnassa / kaupunginhallituksessa. .[3]

--#: Ohjausryhmä perustettiin. Siihen nimettiin.... (onko annettu perusteluja eri tahojen nemiämiselle yms?) Kuka/ketkä ohjausryhmän koostumuksesta päätti? --Mikko Pohjola 24. heinäkuuta 2012 kello 17.19 (EEST)

  • Valitaan metsäsuunnittelusta vastaava konsultti

[Ohjausryhmä valitsi metsäsuunnittelusta vastaavan konsultin. Konsultin valinnassa kiinnitetään erityistä huomiota pätevyyteen ja aiempaan kokemukseen. Metsäsuunnittelusta vastaavan konsultin valinnassa kriteereinä ovat riittävä asiantuntemus ja kokemus sisällyttää eri tahojen preferenssit hoitosuunnitelmaan sekä huolehtia monipuolisesti suunnitelmavaihtoehtojen kokonaisvaltaisesta tarkastelusta eri tavoitteiden suhteen. Tehtävä edellyttää nykyaikaisten päätöstukimenetelmien hyvää hallintaa. Metsäsuunnittelun konsultti nimeää kaikki metsäsuunnitteluun osallistuvat henkilöt. Metsäsuunnittelun konsultti valmistelee Kuopion kaupungin metsätoimen kanssa yhteistyössä ja ohjauksessa asiat ohjausryhmän käsittelyyn ja päätettäväksi.][3]

--#: Valittiin konsultti/konsulttiryhmä XXXX. (onko perusteluja?) Kuka/ketkä päätti valinnasta? --Mikko Pohjola 24. heinäkuuta 2012 kello 17.19 (EEST)

  • Aiemmin kerättyjen aineistojen (esim. luontokartoitukset) kokoaminen

[Metsäsuunnittelun konsultti kokoaa eri hallintokuntien avustuksella kaikki Puijon alueelta aiemmin kerätyt aineistot (kasvillisuuden ja eläimistön kartoitukset, puustoinventoinnit, kaavatiedot, kulttuuriperintökohteet, historia-analyysit, alueen käyttömuodot yms.). Konsultti käy kerätyn aineiston läpi ja tarkistaa, että kaikki aineisto on laskenta- ja esittelykelpoisessa muodossa.][3]

--#: Mitä varten kerättiin? Kuka keräsi?, Mitä aineistolla tehtiin? Oliko/onko se saatavilla, keille, missä? --Mikko Pohjola 24. heinäkuuta 2012 kello 17.19 (EEST)

  • 1. Puijo-foorumi

[Puijon hoidon ja käytön suunnittelun alkamisesta ja kansalaisfoorumin järjestämisestä tiedotettiin mahdollisimman laajasti ja näkyvästi paikallisissa tiedotusvälineissä. Avoin kutsu lähetettiin kansalaisfoorumin tapahtumaan kaupunkilaisille, Puijon alueella toimiville yrittäjille ja järjestöille ja alueen suunnittelusta vastaaville kaupungin hallinnonaloille. Paikalle kutsuttiin tiedotusvälineet ja laadittiin tiedote, jossa tiedotettiin suunnittelun toteuttamisesta ja Puijon alueen käyttäjien ja alueen suunnittelusta kiinnostuneiden mahdollisuudesta vaikuttaa suunnitelman sisältöön.] Konsultti yhdessä ohjausryhmän kanssa järjesti kaikille Puijon metsäsuunnittelusta kiinnostuneille kansalaisille suunnatun tilaisuuden - kansalaisfoorumin, jossa keskusteltiin Puijon hoidon ja käytön tavoitteista. [Konsultti kertoi metsäsuunnittelun eri vaiheista, aikataulusta ja ennen kaikkea kaupunkilaisten ja Puijon alueella toimivien tahojen mahdollisuudesta vaikuttaa suunnitelman sisältöön. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi ohjausryhmän poliitikkoedustaja.] [Tilaisuuteen osallistujat saivat vastattavakseen lyhyen kyselyn, jolla kartoitettiin Puijon hoidon ja käytön kehittämisehdotuksia. Tämän alustavan kyselyn ja kansalaisfoorumissa käydyn keskustelun pohjalta laadittiin tilaisuuden jälkeen yksityiskohtaisempi postikysely (käyttäjätutkimus), jolla selvitettiin mm. hoidon ja käytön tavoitteita ja preferenssejä. Kansalaisfoorumissa tiedotettiin kaupunkilaisille koteihin lähetettävästä postikyselystä, järjestetystä nettikyselystä ja Puijon alueella toimiville tahoille perustettavista työryhmistä. Osallistujille kerrotaan kyselyn/ryhmätöiden tavoitteista ja motivoidaan sidosryhmiä osallistumaan kyselyyn/työryhmiin.][3] [2]

  • Käyttäjätutkimus

Ensimmäiseen kyselytutkimukseen sisältyi Internet- ja postikyselyt, jotka toteutettiin tammi-helmikuussa 2009. Yhteensä vastauksia saatiin 1297 kappaletta, joista 1211 saatiin kuopiolaisilta. Kyselyjen tuloksia käsiteltiin ja työstettiin eteenpäin ryhmähaastatteluissa. Helmikuussa 2009 kutsuttiin edustajia virkamiehistä, yhdistyksistä ja yrityksistä neljän teeman mukaisiin keskustelutilaisuuksiin: luonto ja kulttuuri, matkailu ja yrittäjät, asukkaat ja erityisseurat, liikunta ja urheilu. Kukin toimijaryhmä sai tehtäväkseen määrittää Puijon metsäalueen hoidon ja käytön tavoitteita (esim. virkistysmahdollisuuksien, monimuotoisuuden ja matkailun edellytysten turvaaminen, maisema- ja kulttuuriarvot) oman toimialansa kannalta. Konsultti ohjasi työryhmien työskentelyä antamalla selkeitä ja konkreettisia tehtäviä.[2]

  • Visio Puijosta

Arvotutkimuksen tulokset esiteltiin 26.2.2009 Puijo-seminaarissa. Paikalle oli kutsuttu kaikki hankkeeseen osallistuvat tahot. Tilaisuudessa järjestettiin ryhmätyö, jossa pohdittiin Puijon menestystekijöitä erilaisissa tulevaisuudenkuvissa. Yhteenvedossa etsittiin useissa ryhmissä esiin tulleita seikkoja ja laadittiin yhteinen näkemys Puijon kehittämiseksi. Seminaarissa tehtiin suunnitelmat metsänhoidosta ja -käytöstä käyttäjätutkimuksen pohjalta.[2]

  • Suunnittelu

Seminaarissa Puijolla vaikuttavat tahot pääsivät mukaan vaikuttamaan ja tuomaan omia mielipiteitään Puijon metsänhoidon ja -käytön suunnitelmasta. Ensimmäisen käyttäjätutkimuksen jälkeen ohjausryhmä päätti teetättää toisen täydentävän palautekyselyn päätöksenteon tueksi. Toisella arvotutkimuksella tähdättiin hankkeen vuorovaikutteisuuden syventämiseen.[2]

  • Palautekysely

Toisessa arvotutkimuksessa selvitettiin asukkaiden mielipiteitä Puijon metsänhoidon ja -käytön suunnitelmavaihtoehdoista ja toimenpiteistä jotka valmisteltiin ensimmäisessä Puijo-seminaarissa. Puijon toiseen palautekyselyyn sisältyi posti- ja Internetkysely sekä ryhmähaastattelut samoille teemaryhmille kuin ensimmäisessä arvotutkimuksessa. Toinen kyselytutkimus toteutettiin syys-lokakuussa 2009 ja siihen saatiin yhteensä 390 vastausta, joista 372 kuopiolaisilta.[2]

  • 2. Puijo-foorumi

Esiteltiin toisen arvotutkimuksen tulokset ja päädyttiin niiden ja ensimmäisen Puijo-seminaarin suunnitelmavaihtojen perusteella kevyeen metsänhoitoon. Puijo-seminaareissa tehtiin käyttäjätutkimusten pohjalta suunnitelmavaihtoehtoja. Myöhemmin Puijon kehittämishankeen ohjausryhmä arvioi ehdotukset, joko olemalla suoraan kehittämisehdotuksen tai kehittämisehdotuksen jatkoselvittämisen kannalla.[2]

  • Päätös

Lopullisen päätöksen Puijon hoito- ja käyttösuunnitelman sisällöstä teki kaupunginvaltuusto elokuussa 2010. Valtuusto hyväksyi suunnitelmassa ehdotetut esitykset mutta irtaantui raportin kohdassa 4.5. esitetystä kritiikistä luonnonsuojelusektoria kohtaan.[2]

Hankkeeseen osallistuneet tahot

  • Kuopion kaupunginhallitus
  • Kuopion kaupungin metsätoimisto
  • Finnish Consulting Group
  • Kajanus Consulting
  • Pohjois-Savon metsäkeskus
  • Metsäntutkimuslaitos
  • Metsä- ja kalatalousyksikkö
  • Ympäristökeskus
  • Kuopion kaupungin kaavoitusosasto
  • Kuopion kaupungin puistotoimi
  • Kuopion matkailupalvelu Oy
  • Pohjois-Savon Liikunta ry
  • Vapaa-ajan lautakunta
  • Puijon Latu ry
  • Kuopion kaupungin ympäristölautakunta
  • Pohjois-Savon ELY-keskus / Ympäristö- ja luonnonvarat
  • Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri ry
  • Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys ry
  • Lintuyhdistys Kuikka
  • Puijon ympäristön asukasyhdistykset
  • Länsi-Puijon asukasyhdistys
  • Kuopion kauppakamari
  • Kuopion Yrittäjät
  • Kulttuurilautakunta
  • Sosiaali- ja terveyskeskus
  • Käyttäjätutkimukseen osallistuneet

--#: Lista lienee kattava? Ryhmittely osallistujaroolien mukaan helpottaisi prosessin kokonaisuuden hahmottamista. Samoin roolien/osallistujien aktiivisen osallistumisen vaiheiden sijoittelu prosessin aikajanalle, mikäli vain mahdollista. --Mikko Pohjola 24. heinäkuuta 2012 kello 17.13 (EEST)

--#: Alla olevan avoimuuden tarkastelun (ja muidenkin yksityiskohtaisempien tarkastelujen) pitäisi olla avuksi em. roolien ja osallistumisen tunnistamisessa ja kuvailemisessa. --Mikko Pohjola 24. heinäkuuta 2012 kello 17.13 (EEST)

--#: Voisi olla hyvä ajatella tämä perustelu-osio siten, että tässä "Päätöksentekoprosessin kuvaus"-osiossa vedetään yhteen kaikki se ymmärrys mitä prosessista on saatavilla olevan aineiston perusteella saatu muodostettua. Näin ollen alempana olevat yksityiskohtaisemmat tarkastelut eri näkökulmista käsin olisivat ikään kuin taustamateriaalia tässä annetulle yhteenvetokuvaukselle. Edellä toki annetaan asian lyhyt esittely sekä ytimekkäät kysymykset ja vastaukset kuten nytkin on. --Mikko Pohjola 24. heinäkuuta 2012 kello 17.13 (EEST)

--#: Alkuun voisi ainakin yrittää jotenkin sijoitella eri osallistujia/rooleja prosessin eri vaiheisiin, seuraavaksi ehkä hahmotella/kuvailla eri vaiheissa käsiteltävinä olevia asioita sekä osallistujille annettuja mahdollisuuksia niihin vaikuttamiseen ja sen myötä tarkastella sitä mitkä tahot/tekijät lopulta vaikuttivat kuinkakin paljon siihen minkälaiseksi selvitys ja lopulta päätös muodostui. --Mikko Pohjola 24. heinäkuuta 2012 kello 17.13 (EEST)

Tarkastelunäkökulmat

Päätöksentekoprosessin avoimuus (dimensions of openness)

Päätöksentekoprosessin avoimuus (englanninkielisessä Opasnetissä) koostuu viidestä avoimuuden ulottuvuudesta:

  • Osallistumisen avoimuus (Scope of participation), eli ketkä saavat osallistua prosessiin.
  • Tiedon saatavuus (Access to information), eli kuinka suureen määrään tietoa osallistujat pääsevät käsiksi.
  • Osallistumisen ajoitus (Timing of openness), eli milloin osallistujilla on mahdollisuus vaikuttaa.
  • Osallistumisen laajuus (Scope of contribution), eli mihin päätöksen osa-alueihin osallistujat voivat vaikuttaa. --#: Olisiko "osallistumisen kattavuus" hyvä suomennos? Laajuudesta tulee aina ensimmäisenä mieleen se kuinka moni saa osallistua, jota käsitellään jo kohdassa "osallistumisen avoimuus". Kattavuus ehkä paremmin yhdistyy siihen asiaan, jota osallistuminen koskee. Vai yhdistyykö? --Mikko Pohjola 24. heinäkuuta 2012 kello 18.56 (EEST) ⇤#: Pitäisikö "contribution" suomentaa vaikutukseksi, näin "Scope of contribution" olisi esim. vaikutuksen laajuus tai vaikutusmahdollisuudet, ja "Impact of contribution" vaikutuksen tulos --Pauli 30. heinäkuuta 2012 kello 13.35 (EEST)⇤#: Näin minunkin tekisi mieli tehdä, mutta tässä kontekstissa sana vaikutus on vakiintunut tarkoittamaan päätöksenteon/arvioinnin/selvityksen/toimenpiteen seurauksia ei muutosta niissä itsessään (vrt. health impact ←&rarr: terveysvaikutus, impact assessment ←→ vaikutusarviointi, effectiveness ←→ vaikuttavuus). --Mikko Pohjola 30. heinäkuuta 2012 kello 20.23 (EEST)
  • Osallistumisen vaikutus (Impact of contribution), eli kuinka paljon osallistujilla on vaikutusta lopulliseen päätökseen.

Osallistumisen avoimuus

Osallistumisen avoimuuden kannalta päätöksentekoprosessi oli varsin onnistunut tavoitteissaan: tavallisia kuopiolaisia saatiin osallistettua mukaan prosessiin. Kyselytutkimuksiin sai osallistua periaatteessa kuka tahansa, mutta käytännössä otanta voisi olla vielä suurempi esimerkiksi paremman tiedottamisen kautta. Jokaisen kuopiolaisen periaatteellinen osallistaminen heitä koskevaan päätöksentekoon on kuitenkin edistyksellinen seikka eikä sitä tule vähätellä. Puijon kanssa tekemisissä olevat tai siihen jollain tavalla liittyneet järjestöt saatiin myös seuraamaan ja kommentoimaan päätöksentekoa.

--#: yllä oleva yhteenveto on hyvä. Alla voisi vielä vähän täsmentää "ketkä saivat osallistua prosessiin". Nyt siinä oikeastaan puhutaan aika paljon muustakin kuin vain osallistumisen avoimuudesta. --Mikko Pohjola 24. heinäkuuta 2012 kello 18.56 (EEST)

--#: jos, edellä ehdotetun mukaisesti, prosessikuvaus-osio toimii yhteenvetona kaikelle perustelutiedolle, voi näissä eri näkökulmien tarkasteluissa rajoittua varsin tiukasti juuri niissä annettuihin spesifisiin kysymyksiin. --Mikko Pohjola 24. heinäkuuta 2012 kello 18.56 (EEST)

Hankkeen tilaajana toimi Kuopion kaupungin metsätoimisto. Metsäntutkimuslaitoksen suunnitelma vuorovaikutteisesta Puijon suunnittelusta esitettiin Kuopion kaupunginhallitukselle / tekniselle lautakunnnalle joka hyväksyttiin toteutettavaksi. Kuopion kaupunginhallitus / tekninen lautakunta valitsi ohjausryhmän hankkeeseen. Ohjausryhmän tarkoituksena oli ohjata aktiivisesti metsäsuunnitelman tekoa sen eri vaiheissa. Ohjausryhmä valitsi metsäsuunnittelusta vastaavan konsultin, joka nimesi loput metsäsuunnitteluun osallistuvat henkilöt. Metsäsuunnittelun konsultti kokosi eri hallintokuntien avustuksella kaikki Puijon alueelta aiemmin kerätyt aineistot. Kerätty aineisto esitettiin kaikille avoimessa 1. Puijo-foorumissa.

--#: METLAko sen prosessisuunnitelman teki? Ylempänä esitetyn pohjalta en olisi arvannut. --Mikko Pohjola 24. heinäkuuta 2012 kello 18.56 (EEST)

--#: Ylempänä jo kommentoinkin, että kaikkien mainittujen ryhmien yms. koostumukset olisi hyvä olla helposti nähtävissä jossain kohtaa tätä sivua, ehkäpä prosessikuvaus-osiossa. --Mikko Pohjola 24. heinäkuuta 2012 kello 18.56 (EEST)

Puijo-foorumin puheenjohtajana toimi ohjausryhmän jäsen --#: kuka tahansa vai joku tietty? --Mikko Pohjola 24. heinäkuuta 2012 kello 18.56 (EEST) ja kerätyn aineiston esittelemisestä vastasi metsäsuunnittelusta vastaava --#: kuka?) --Mikko Pohjola 24. heinäkuuta 2012 kello 18.56 (EEST). Konsulttiryhmä --#: koostumus? --Mikko Pohjola 24. heinäkuuta 2012 kello 18.56 (EEST) teetti Puijo-foorumissa käydyn keskustelun ja kyselyn pohjalta ensimmäisen käyttäjätutkimuksen. Tutkimus oli kaikille avoin Internetissä ja lähetettiin postin kautta 2000 yli 16-vuotiaalle (satunnaisotanta). Yhteensä vastauksia saatiin 1297 kappaletta, joista 1211 kuopiolaisilta. Ensimmäisen käyttäjätutkimuksen tulokset esiteltiin Puijo-seminaarissa --#: koska, missä? --Mikko Pohjola 24. heinäkuuta 2012 kello 18.56 (EEST). Paikalle oli kutsuttu kaikki hankkeeseen osallistuvat tahot. Yhteenvedossa etsittiin useissa ryhmissä --#: mitkä ja minkälaiset ryhmät? mitä kukin ryhmä teki, ja miksi? --Mikko Pohjola 24. heinäkuuta 2012 kello 18.56 (EEST) esiin tulleita seikkoja ja laadittiin yhteinen näkemys Puijon kehittämiseksi. Seminaarissa tehtiin suunnitelmat metsänhoidosta ja -käytöstä käyttäjätutkimuksen pohjalta. Ensimmäisen käyttäjätutkimuksen jälkeen ohjausryhmä päätti teetättää toisen täydentävän käyttäjätutkimuksen päätöksenteon tueksi.

Toisella käyttäjätutkimuksella tähdättiin hankkeen vuorovaikutteisuuden syventämiseen ja pyrittiin selvittämään asukkaiden mielipiteitä Puijon metsänhoidon ja -käytön suunnitelmavaihtoehdoista ja toimenpiteistä jotka valmisteltiin ensimmäisessä Puijo-seminaarissa. Puijon palautekyselyyn sisältyi posti- ja Internetkysely sekä ryhmähaastattelut samoille teemaryhmille --#: mitkä teemaryhmät? samat teemat vai samat ryhmät kummassakin käyttäjätutkimuksessa? --Mikko Pohjola 24. heinäkuuta 2012 kello 18.56 (EEST) kuin ensimmäisessä käyttäjätutkimuksissa. Kyselyyn saatiin yhteensä 390 vastausta, joista 372 kuopiolaisilta. Toisen käyttäjätutkimuksen tulokset esiteltiin toisessa Puijo-foorumissa --#: missä? koska? --Mikko Pohjola 24. heinäkuuta 2012 kello 18.56 (EEST) ja päädyttiin niiden ja ensimmäisen Puijo-seminaarin suunnitelmavaihtojen perusteella kevyeen metsänhoitoon. Puijo-seminaareissa tehtiin käyttäjätutkimusten pohjalta suunnitelmavaihtoehtoja. Osallistujia toisessa seminaarissa oli noin 30 --#: kuinka monta ensimmäisessä oli? --Mikko Pohjola 24. heinäkuuta 2012 kello 18.56 (EEST). Myöhemmin Puijon kehittämishankeen ohjausryhmä arvioi ehdotukset, joko olemalla suoraan kehittämisehdotuksen tai kehittämisehdotuksen jatkoselvittämisen kannalla. Lopullisen päätöksen Puijon hoito- ja käyttösuunnitelman sisällöstä teki kaupunginvaltuusto.[2][3]

--#: seminaari, foorumi, ... tarkoittaako samaa vai eri asiaa? --Mikko Pohjola 24. heinäkuuta 2012 kello 18.56 (EEST)

--#: Tehokkainta lienee, jos eri ryhmien koostumukset, tapahtumien paikat, ajankohdat ja osallistujamäärät jne. on keskitetysti kuvattu yhdessä paikassa, esim. prosessikuvaus-osiossa. Näin näissä näkökulmatarkasteluissa voi keskittyä evaluoimaan mm. "missä määrin tavoiteltava päämäärä toteutui" tai "kuinka hyvä/huono/erikoinen/... prosessi jossain tietyssä suhteessa oli" ja perustelemaan tulkintaansa sen sijaan, että joutuisi kuvailemaan samoja tapahtumia useaan kertaan eri sanoin. --Mikko Pohjola 24. heinäkuuta 2012 kello 18.56 (EEST)

Tiedon saatavuus

Tiedon saatavuus läpi prosessin oli melko hyvä. Tutkimusten alkamisesta ilmoitettiin paikallisissa tiedotusvälineissä ja Puijosta mahdollisesti kiinnostuneita tahoja kutsuttiin avoimiin Puijo-foorumeihin, joissa oli ennen keskusteluosuutta tiedottavia puheenvuoroja --#: kuka/ketkä, mistä aiheista? --Mikko Pohjola 24. heinäkuuta 2012 kello 18.56 (EEST). Tulokset kyselytutkimuksista, metsänkartoituksesta, Puijo-foorumeiden keskusteluista jne. julkaistiin kaikkien nähtäväksi Kuopion kaupungin ylläpitämillä sivuilla --#: Siis Kuopion kaupungin nettisivuilla joillain muilla Kuopion kaupungin ylläpitämillä sivuilla? Onko jotain vielä toimivaa osoitetta olemassa? --Mikko Pohjola 24. heinäkuuta 2012 kello 18.56 (EEST). Tämä oli kuitenkin vasta prosessin loputtua, tiedon saatavuuden kannalta olisi parempi jos kaikki kaupungin teettämät tutkimukset olisivat päätyneet jotakuinkin reaaliajassa vapaaseen katseluun. --#: Tiedon julkaisun ajoituksella saattoi olla huomattavakin vaikutus siihen kuinka asia eteni tai nimmenoman ei edennyt. Esim. kuinka paljon ns. luonnonsuojelijoiden myöhäinen negatiivinen reaktio oli seurausta tästä? Oliko mahdollista nähädä prosessin aikan mihin se oli menossa? --Mikko Pohjola 24. heinäkuuta 2012 kello 18.56 (EEST)

--#: Miten esim. vanhat selvitykset yms. joita kai kerättiin prosessin alkuvaiheissa? Olivatko/ovatko jossain saatavilla? Oliko kyselyijen yhteydessä mitään erityistä johdatusta/pohjustusta aiheeseen tai oheistettua infomateriaalia tms.? --Mikko Pohjola 24. heinäkuuta 2012 kello 18.56 (EEST)

Puijon hoidon ja käytön suunnittelun alkamisesta ja kansalaisfoorumin järjestämisestä tiedotettiin laajasti paikallisissa tiedotusvälineissä. Kaupunkilaisille ja Puijon alueella toimiville yrittäjille ja järjestöille ja alueen suunnittelusta vastaaville kaupungin hallinnonaloille lähetettiin avoin kutsu ensimmäiseen Puijo-foorumiin. Paikalle kutsuttiin myös toimittajia ja laadittiin tiedote, jossa ilmoitettiin suunnittelun toteuttamisesta ja Puijon alueen käyttäjien sekä muiden kiinnostuneiden mahdollisuudesta vaikuttaa suunnitelman sisältöön. Käyttäjätutkimuksiin osallistuneet pystyivät käyttämään hyväkseen omia kokemuksiaan ja mielipiteitään Puijosta sekä Puijo-foorumissa esiteltyä materiaalia vastatessaan kyselyihin. Hankkeen kaikissa vaiheissa tuotetut materiaalit julkaistiin avoimesti Puijon Internet-sivuilla.[2]

--#: Onko em. käytettävissä olleet materiaalit selkeästi listattu jossain tai jopa yhä nähtävillä? --Mikko Pohjola 24. heinäkuuta 2012 kello 18.56 (EEST)

Osallistumisen ajoitus

Osallistumisen ajoitus oli kohtuullinen. Molemmat kyselytutkimukset olivat vastattavissa noin kahden viikon ajan. Puijo-foorumien keskustelutilaisuudet olivat mahdollisuus monille järjestöille ja yksittäisille toimijoille esittää toiveita tai kritiikkiä mutta niille varattu aika oli liian lyhyt. Keskustelu jouduttiin ilmeisesti lopettamaan kesken.

Kuopiolaisten mielipiteitä kerättiin Puijon uuden käyttö- ja hoitosuunnitelman laatimista varten. Ensimmäinen kyselytutkimus suoritettiin 20.1. - 3.2.2009 ja toinen, palautekysely, suoritettiin 22.9.-11.10.2009. Ensimmäisen arvotutkimuksen tulokset esiteltiin Puijo-seminaarissa 26. helmikuuta 2009. Toisen arvotutkimuksen tulokset esiteltiin Puijon majalla toisessa seminaarissa 15. lokakuuta 2009. Seminaareissa järjestetyt keskustelutilaisuudet olivat tilaisuus esittää kritiikkiä tai ehdotuksia, mutta niille oli varattu liian vähän aikaa. Kaikki eivät ilmeisesti ehtineet saada suunvuoroa. Lopullisen päätöksen Puijon hoito- ja käyttösuunnitelman sisällöstä teki kaupunginvaltuusto elokuussa 2010.[2][4]

--#: Kuten Jounikin nosti esiin, usein eniten sanomista olisi silloin kun joku osallistava tapahtuma on juuri pidetty. Oliko näissä tilanteissa mitään mahdollisuuksia esittää kysymyksiä tai tuoda mielipiteitään julki? --Mikko Pohjola 24. heinäkuuta 2012 kello 18.56 (EEST)

--#: Entä muiden kuin ns. kansalaisten osallistumisen ajoitus? Esim. koska asiantuntijalausuntoja pyydettiin. Entä onko muiden tahojen osallistumisen ajoituksesta jotain sanottavaa (lähinnä kai osallistumisen rajoitteista)? --Mikko Pohjola 24. heinäkuuta 2012 kello 18.56 (EEST)

Osallistumisen laajuus (vai kattavuus?)

Osallistumisen laajuus oli kohtuullinen. Kyselytutkimuksen osallistumisen tapa olisi voinut olla parempi. Kaupunkilaiset saivat vastata tiettyihin kysymyksiin valmiiksi asetetuilla vastausvaihtoehdoilla. Sekä kysymysten että vastausvaihtoehtojen asettelusta on esitetty kritiikkiä.

Ohjausryhmä valitsi metsäsuunnittelusta vastaavan konsultin ja valvoi metsäsuunnitelman tekoa. Metsäsuunnittelun konsultti valitsi loput metsäsuunnitteluun osallistuvat henkilöt ja pystyi vaikuttamaan päätöksentekoa varten kerätyn aineiston sekä kansalaisfoorumin puheenvuoron sisältöön ja esittelyyn. Puijoa lähellä olevat tahot (jotka jaettiin neljään teemaryhmään: luonto ja kulttuuri, matkailu ja yrittäjät, asukkaat ja erityisseurat sekä liikunta ja urheilu) osallistuivat ryhmähaastatteluihin ja keskustelutilaisuuksiin, joissa ilmaistut kehitysehdotukset pystyivät vaikuttamaan hoitosuunnitelmaan. Lopullisen päätöksen Puijon hoito- ja käyttösuunnitelman sisällöstä on tehnyt kaupunginvaltuusto.

Arvotutkimukset laati FCG Finnish Consulting Group, Kajanus Consulting ja Pohjois-Savon metsäkeskus. Arvotutkimuksiin osallistuneet pystyivät vaikuttamaan Puijon metsien hoitosuunnitelmaan, mutta vain vastaamalla valmiiksi aseteltuihin kysymyksiin tietyillä vaihtoehdoilla. Tästä syystä kysymysten asettelulla, valinnalla ja vastausvaihtoehdoilla on suuri vaikutus. Kyselytutkimuksista on esitetty kritiikkiä erinäisissä lausunnoissa.[2]

Osallistumisen vaikutus

Osallistumisen vaikutus oli kohtuullinen. Kaupunginvaltuuston tekemä päätös ei ollut ristiriidassa minkään kaupunkilaisten tai Puijon sidosryhmien konsensuksen kanssa. Kaikki suosituimmat vaihtoehdot pantiin käytäntöön ja päätöksentekoa koskeva kritiikki sekä kaupungin vastaus siihen julkaistiin. Joidenkin sidosryhmien ajatuksia ei ilmeisesti otettu tarpeeksi huomioon metsänhoidon neljää vaihtoehtoa laatiessa, millä oli suuri vaikutus kyselytutkimuksen tulosta ajatellen.

Puijon virkistysmetsien hoito- ja käyttösuunnitelma laadittiin kuopiolaisten ja Puijon alueella aktiivisesti toimivien kehitysehdotusten ja mielipiteiden mukaisesti. Erityisen radikaaleja ehdotuksia ei ehdotettu toteutettavaksi. Suunnitteluprosessin aikana osallisten kanssa käytiin läpi kyselyiden ja suunnitelmavaihtoehtojen sisältö. Mitään esitettyä konkreettista kehittämisehdotusta ei kokonaan tyrmätty. Ristiriitaisia palauteitta saaneita kehittämisehdotuksia selvitettiin tarkemmin. Kritiikkiin on vastattu vastineissa ja suunnitelmaa on täydennetty lausuntojen perusteella. Jotkin sidosryhmät (Pohjois-Savon metsäkeskus, ympäristölautakunta, ympäristöjärjestöt) eivät saaneet omaa perusteltua näkemystään läpi neljää metsänhoidon vaihtoehtoa laatiessa. Näiden sidosryhmien lausunnot löytyvät kohdasta osallistumisen laajuus. Heidän mielestään kyselytutkimuksiin vastanneille ei annettu realistista mahdollisuutta äänestää luonnon monimuotoisuuden lisäämisen puolesta.[2]

--#: Yhteisesti kaikille edelläoleville luonnehdinnoille: alun yhteenvetolauselmassa ei ole pakko tehdä vain yhtä luonnehdintaa prosessin hyvyydestä ko. ominaisuuden suhteen, vaan sen voi tehdä esim eri osallistujarooleille. Esim. "osallistumisen kattavuus oli asianomistajilla ja prosessiin nimetyillä asiantuntijatahoilla erittäin hyvä, mutta kansalaisten ja sidosryhmäjärjestöjen osallistumisen kattavuus pikemminkin kohtuullinen, koska kyselyssä saattoi valita vain annettujen (ja luonnosuojelijoiden mielestä väärin muodostettujen/kuvattujen) vaihtoehtojen välillä." --Mikko Pohjola 24. heinäkuuta 2012 kello 18.56 (EEST)

Päätöksentekokäytännöt (REA)

Päätöksentekokäytännöt (englanniksi) pyrkii mallintamaan päätöksentekoa terveydenhoitoalalla.

Taulukko 2: A table for defining the core elements of a practice.
Aiheet Käyttäjät
(Client aspect) 		Päättäjät
(Practitioner aspect) 		Metsähallitus
(Organizational aspect)
Toimihenkilöt
Tehtävät ja työnjako
Tiedot, taidot ja välineet
Säännöt ja periaatteet
Lait ja säännöt
Maksut

Tiedon ja päätöksenteon yhteyksien luonnehdinta (characterizing the settings of assessment)

Taulukko 3: Taulukkorunko tiedon ja päätöksenteon yhteyksien luonnehdintaan
Ominaisuus Kategoriat Kysymykset
Vaikutukset
  • Ympäristö
  • Terveys
  • Turvallisuus
  • Muu
  • Mitä vaikutuksia arvioinnissa käsitellään?
  • Mitkä vaikutukset ovat tärkeimpiä?
  • Mitkä vaikutukset ovat relevantteja?
Aiheuttajat
  • Metsänhoito
  • Metsänkäyttö
  • Muu
  • Mitä vaikutusten aiheuttajia arviointi käsittelee?
  • Mitkä vaikutusten aiheuttajat ovat tärkeimpiä?
  • Mitkä aiheuttajat ovat relevantteja?
Vaikutuksenalaiset
  • Päätöksentekijä
  • Valmistaja
  • Asiantuntija
  • Käyttäjä
  • Yleisö
  • Kenellä on kiinnostusta, vastuuta ja/tai mahdollisuutta arvioida asiaa?
  • Kuka lopulta suorittaa arvioinnin?
  • Kenellä on kiinnostusta, vastuuta ja/tai valtaa muuttaa asiaa?
  • Keneen tulokset vaikuttavat?
Kohde
  • Päätöksentekijä
  • Valmistaja
  • Asiantuntija
  • Käyttäjä
  • Yleisö
  • Ketkä ovat arvioinnin tuloksen tarkoitetut käyttäjät?
  • Kuka tarvitsee arvioinnin tuloksia?
  • Kuka voi käyttää arvioinnin tuloksia?
Vuorovaikutus
  • Eristetty
  • Tiedottava
  • Osallistuva
  • Yhdistetty
  • Jaettu
  • Kuinka arviointi vuorovaikuttaa sen tulosten tarkoitetun käytön kanssa?
  • Kuinka arviointi vuorovaikuttaa muihin osallistujiin?
  • Mikä on arvioinnin ja päätöksenteon avoimuuden taso?

Päätöksentekoprosessin tietosyötteiden vaikuttavuus (properties of good assessment)

Sisällön laatu

Totuudenkaltaisuus: Loppuraportin tiedon spesifisyys on hyvä. Esimerkiksi yleisön ja asiantuntijoiden mielipiteen perusteella valitusta kevyestä metsänhoidosta on tarkka kuvaus eri aikavaiheissa. Monet tulokset ovat myös oletettavasti lähellä todellisuutta, kyselytutkimuksen otanta oli tarpeeksi suuri vastatakseen esimerkiksi ehdotukseen "taukopaikkojen lisääminen liikuntareittien varrelle". Toisaalta, joitain kysymyksiä on väitetty johdatteleviksi ja vaihtoehtoja puutteellisiksi, joten näiden vastausten totuudenmukaisuus on heikko vaikka ovatkin spesifisiä.

Koherenssi: Loppuraportissa esitettyjen lausuntojen perusteella kyselytutkimusten toteutuksessa olisi tosin ollut parantamisen varaa. Osaa kysymyksistä pidettiin johdattelevina ja vastausvaihtoehtoja puutteellisina. Raportissa käydään läpi suunnitteluprosessia mutta kaikki prosessin vaiheet eivät ole selkeästi esiteltynä, mitä voidaan pitää olennaisena päätöksenteon kannalta. Loppuraportissa käydään lyhyesti läpi Puijon luonnonpiirteitä ja historiaa, vaikka tällä ei ole olennaista merkitystä käyttö- ja hoitosuunnitelman kannalta. Raportti onkin ilmeisesti valmisteltu samaan aikaan yleisöä varten.

--#: Kuinka hyvin selvitys vastaa kysymykseen: "minkälainen metsänhoidon linjaus kannattaa valita?"? Raportissa annettu vastaus taitaa vaikuttaa yksiselitteiseltä annettujen tarkasteluvaihtoehtojen joukossa, mutta kuten kritiikistä ilmenee, ainakaan kaikki eivät pidä sitä hyvänä vastauksena tuohon kysymykseen. --Mikko Pohjola 24. heinäkuuta 2012 kello 18.56 (EEST)

Soveltuvuus

Relevanssi: Loppuraporttissa käydyt asiat antoivat kattavan tuen kaupunginvaltuuston päätöksenteolle metsänhoidon linjauksesta, joten sen relevanssi on erinomainen. Loppuraportissa käy hyvin ilmi kyselytutkimusten tulokset, joten se tukee kaupunginvaltuuston päätöstä esittämällä selkeän jakauman vastanneiden kuopiolaisten mielipiteistä. Loppuraportissa käytiin läpi Puijon eri hoito- ja käyttösuunnitelmat joita oli ehdotettu prosessin aikana. Sen ansiosta Kuopion kaupunginvaltuuston valitseman Puijon hoito- ja käyttösuunnitelman voi sanoa olevan perusteltu ja suuren yleisön toivoma.

--#: Valtuuston piti päättää metsänhoidon linjauksesta ja selvitettiin mikä oli hyvä ja hyväksyttävä linjaus. Erinomainen relevanssi. --Mikko Pohjola 24. heinäkuuta 2012 kello 18.56 (EEST)

Saatavuus: Aihetta käsitellään myös kohdassa tiedon saatavuus.

--#: Melkein sama asia, mutta pieni näkökulmaero on. Edellä on pohdittu informaation saatavuutta prosessin aikana tiedon tuottamisen kannalta: "mitä informaatiota on saatavilla niille, jotka osallistuvat vastauksen muodostamiseen annettuun selvityskysymykseen?". Tässä painottuu tiedon käyttö: "mitä tietoa on saatavilla niille, jotka haluavat päättää/toimia asian suhteen?". --Mikko Pohjola 24. heinäkuuta 2012 kello 18.56 (EEST)

Käytettävyys: Kaupunginvaltuusto teki päätöksensä loppuraportissa esitettyjen tietojen perusteella. Loppuraportissa on esitetty suunnitteluprosessin aikana ehdotettujen toteuttamissuunnitelmien vaihtoehdot sekä konkreettisia tuloksia kyselytutkimuksista, joiden perusteella kaupunginvaltuustolla oli nähtävänään kaupunkilaisten mielipiteet. Kaupunginvaltuusto näkee kyselytutkimusten perusteella, että ehdotettu suunnitelma on tehty kunnioittaen kaupunkilaisten mielipiteitä. Suunnitelmasta eriävät mielipiteet on kirjattu raportin lausunto-osuuteen, joten kaupunginvaltuustolla on laaja näkemys kaikista mielipiteistä jotka on esitetty, myös niistä jotka ovat suunnitelmaa vastaan.

--#: Käytettävyyttä voisi pohtia myös toissijaisten käyttötarkoituksien suhteen, esim. miten hyvin palvelee/palveli kansalaisten tiedottamista asian suhteen. --Mikko Pohjola 24. heinäkuuta 2012 kello 18.56 (EEST)

Hyväksyttävyys: Loppuraportissa on lausunto-osuus, jossa projektissa mukana olleet osapuolet ovat saaneet antaa kritiikkiä projektin toteutuksesta. Lausunnoissa on ilmoitettu osan kyselytutkimuksen kysymyksistä olleen joko johdattelevia tai väärällä tavalla esitettyjä, ja tämä tieto on ollut kaupunginvaltuuston tiedossa heidän tehdessään päätöstä. Kuopion kaupunginvaltuusto irtaantui raportin kohdassa 4.5. esitetystä kritiikistä luonnonsuojelusektoria kohtaan.

--#: Hyväksyttävyys muodostuu pohjimmiltaan pääasiassa selvitys-/arviointiprosessin hyväksyttävyydestä. Asiaa voi ajatella jopa niin, että olipa itse tuotos (esim. loppuraportti) lopulta sisällöltään ja olemukseltaan mitä hyvänsä, oliko se tapa jolla se tehtiin hyväksyttävä/hyväksytty? Kyllä tässä tapauksessa on nähtävissä, että prosessissa oli joidenkin mielestä vikaa, eikä ole kovinkaan vaikea löytää prosessista mahdollisia ongelmakohtia hyväksyttävyyden kannalta. Rationalistisena ideaalina on, että "mikäli osanottajat hyväksyvät prosessin, he hyväksyvät myös sen lopputuloksen, olipa se mikä tahansa". Ihan näin maailma ei tietenkään oikeasti toimi, mutta se ajatus on tässä taustalla. --Mikko Pohjola 24. heinäkuuta 2012 kello 18.56 (EEST)

Taulukko 4: Päätöksentekoprosessin tietosyötteiden vaikuttavuus.
Kategoria Ominaisuus Kuvaus Kysymys
Sisällön laatu Informatiivisuus Tiedon spesifisyys, esim. jakauman tarkkuus. Kuinka monta mahdollisuutta tulos sulkee pois, kuinka monta mahdollista selitystä tulokselle on?
Kalibraatio Vastauksen tarkkuus tai todenmukaisuus. Käytännössä usein verrattuna johonkin arvioon tai standardiin. Kuinka lähellä vastaus on todellisuutta tai todellista arvoa?
Koherenssi Kysymysten ja vastausten, tai kysymys-vastaus -joukkojen vastaavuus. Kuinka hyvin vastaus sopii arvioinnin kysymykseen? Onko kaikki otettu huomioon, onko jotain ylimääräistä?
Soveltuvuus Relevanssi Tulosten ja niiden arvioitujen käyttötarkoitusten vastaavuus. Kuinka hyvin arvioinnin tulokset vastaavat käyttäjien tarpeisiin? Onko arvioinnin kysymys hyvä?
Saatavuus Tulosten saatavuus, esim. kuinka pitkään, missä, miten paljon, kenelle saatavilla. Onko tieto saatavilla oikeaan aikaan, oikeassa paikassa ja oikeille ihmisille?
Käytettävyys Kuinka todennäköisesti tuloksen tieto saa käyttäjät ymmärtämään sen tarkoituksen. Pystyvätkö käyttäjät havaitsemaan ja sisäistämään arvioinnin tuloksen? Kasvaako käyttäjien ymmärrys aiheesta?
Hyväksyttävyys Tuloksen todennäköisyys tulla käyttäjien hyväksytyksi. Riippuu olennaisesti tiedon esityksestä, ei informaatiosisällyksestä. Onko arvioinnin tulos ja sen saavuttamiseen käytetyt tavat käyttäjien mielestä hyväksyttäviä?
Tehokkuus Arvioinnin tehokkuus Arvioinnin tulokseen käytetyt resurssit. Kuinka paljon työtä arviointiin on käytetty?
Muiden arviointien tehokkuus Arviointijoukon tuottamisessa tarvittavat resurssit. Kuinka paljon vähemmän resursseja tarvittaisiin toisen, samankaltaisen arvioinnin tekemiseen?

Vaikutusarvioinnin vaikuttavuus

Kuinka hyvin erilaisten sidosryhmien arvioinnille asettamat tavoitteet saavutettiin?: Sidosryhmien tavoitteet saavutettiin, sidosryhmät pääsivät osallistumaan päätöksentekoon. Lausunto-osuudessa sidosryhmät pystyivät vielä erikseen antamaan kritiikkiä suunnitelman eri osa-alueista, joissa heidän mukaan oli vielä parantelemisen varaa. Erityisesti luontosektorin mielipiteet erkanivat yleisistä mielipiteistä. Lopullisessa päätöksessä ei ilmeisesti kuitenkaan otettu huomioon kritiikeissä ilmituotuja epäkohtia, ja päätös tehtiin loppuraportin pohjalta muutoksia tekemättä. Sidosryhmien tavoitteet toteutuivat siis suhteellisen hyvin.

--#: Mitä eri sidosryhmien tavoitteista ja niiden toteutumisesta oikeastaan tiedetään aineiston perusteella? Kaikilla sidosryhmillä toteutuma tuskin oli sama kun tavoitteetkin lienevät olleet erilaiset (vrt. esim. luonnonsuojelujärjestöt vs. golf-myönteiset matkailu- tai liikuntatahot) --Mikko Pohjola 24. heinäkuuta 2012 kello 18.56 (EEST)

Taulukko 5: Taulukkorunko arviointiin osallistumisen vaikutuksesta
Vaikutusarviointiin osallistumisen tavoitteet ja niiden saavuttaminen Kuinka hyvin arvioinnin yleiset tavoitteet saavutettiin?

Kuinka hyvin erilaisten sidosryhmien arvioinnille asettamat tavoitteet saavutettiin?

Ohjelman, suunnitelman tai projektin suunnittelu ja päätöstenteko Kuinka arviointi vaikutti ohjelman valmisteluun?

Kuinka arviointi otettiin huomioon päätöksiä tehdessä?

Oppiminen ja mielipiteiden muuttaminen Mitä osallistujat oppivat vaikutusarvioinnin aikana, ja miten?

Mitä arviointi merkitsi osallistuneille yksilöille ja työyhteisöille? Mitä hyödyllistä informaatiota arviointi tuotti?

Avainsanat

Päätöksentekoprosessi, arviointi, politiikka

Katso myös

Tietoa hyödyntävä päätöksenteko

Viitteet

  1. ↑ http://fi.wikipedia.org/wiki/Puijo
  2. ↑ 2,00 2,01 2,02 2,03 2,04 2,05 2,06 2,07 2,08 2,09 2,10 2,11 2,12 2,13 2,14 2,15 2,16 2,17 http://puijo.kuopio.fi/c/document_library/get_file?uuid=18321a03-a172-4d52-8397-d9ffff934487&groupId=44756
  3. ↑ 3,0 3,1 3,2 3,3 3,4 3,5 http://www.kuopio.fi/c/document_library/get_file?uuid=73532eeb-d9ca-4bce-81b3-14424d3ae3ad&groupId=12141
  4. ↑ http://www.kuopio.fi/web/ymparisto/puijon-kehittamishanke

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Tiedosto:Puijo-loppuraportti.pdf

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Puijon_metsien_käyttösuunnitelman_päätöksenteko&oldid=14501”