Keskustelu:Ilmastoareena

Ilmastoareenan kokous 24.4.2012

• Aika: tiistaina 24.4.2012 klo 13.00-15.30
• Paikka: Säätytalo (Snellmaninkatu 9-11), Helsinki, kahvitarjoilu klo 12:30 alkaen

Asialista

1. Kokouksen avaus, Kansliapäällikkö Hannele Pokka, ympäristöministeriö, ilmastoareenan puheenjohtaja
2. Maakunnan ilmastostrategia ja -ohjelma, Erityisasiantuntija Tapio Ojanen, Päijät-Hämeen liitto
3. Suurten kaupunkien ilmastoyhteistyö ja ilmastoverkoston kärkihankkeet, Pormestarin erityisavustaja Pauli Välimäki, Tampereen kaupunki
4. Kohti hiilineutraalia kuntaa -hanke (HINKU), Johtaja, professori Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus
5. Kuntaliiton puheenvuoro, Energiainsinööri Kalevi Luoma, Kuntaliitto
6. Kommenttipuheenvuorot ja keskustelu (à 5 min)
   • Ympäristöneuvos Antti Irjala, ympäristöministeriö
   • Ilmastolähettiläs Tom Henriksson, Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry
7. Muut asiat
8. Seuraava kokous
9. Kokouksen päätös

Muistiinpanoja:

Hannele Pokka, avaus:

Teema: mitä ilmasto- ja energiapolitiikan osalta tehdään maakunnissa ja kunnissa 10 maakunnalla on ilmastostrategia, vielä on tekeillä. Haasteeseen on tartuttu. Valtakunnalliset suunnitelmat jäävät ylätasolle. Mitä tehdään kunnissa paikallisesti, sieltä hyvät käytännöt tulevat. 1/3 kunnista on tehnyt Lotta Mattsson 2012: Selvitys kuntien ilmastotyöstä. Kuntaliitto 46/2021. Hinku: kuntien ilmastopolitiikat.

Tapio Ojanen (Päijät-Hämeen liitto): Maakuntien ilmastostrategiat

• Oma työhistoria: Kuntien palvelurakenteiden kehittämishankkeessa ilmastostrategia, siitä maakuntien liittoon. Vastuulla liikenne, jätehuolto, vesihuolto, luonnonvarat.
• Päijät-Hämeessä EU-rahoitteinen PAKETTI-projekti.
• Tavoite vähentää KHK-päästöjä 70 % 2008 - 2035. Hyväksytään kesäkuun 2012 maakuntavaltuustossa.
• Taloudellinen tavoite: Lahden seutu profiloitunut ekotalousalueeksi. Poliittinen tavoite: pilotointi edistää ilmastolainsäädäntöä.
• Sitra tekee uudenlaista liikennettä, me olemme mukana. HAMK: Kestävää energiaa...

Tavoitteena aito kulutusperusteinen asukaslukuun suhteutettu khk-päästölaskenta. Haasteita:

• Jos EUn päästökauppasektorin katto asetetaan, jotkin tehokkaat toimet vesittyvät. Lähtökohtana energiatase.
• Kauttakulkuliikenne: Ulkokuntalaisia ei pitäisi laskea mutta päijäthämäläisten ulkomaanmatkat pitäisi laskea.
• Tuontitavaran kulutus: Miten huomioidaan?
• Sähkönkulutus: Pitäisikö laskea paikallisille voimaloille erikseen päästöjä vai käyttää kansallisia keskiarvoja?
• Mikä on hiilinielujen nollataso?

70 % vähennystavoite: metsää, jäteliemiä, tuulta, liikenteen bio lisää; kivihiili, maakaasu, öljy pois; tuontisähkö, fossiilinen liikenne vähennys.

• Ilmasto-ohjelmia: Lahti Green City; Lahti, Hollola, Nastola: ilmasto-ohjelmat.
• Aluelämpölaitokset siirtyvät öljystä hakkeeseen, kaukolämpöverkkoja laajennetaan.
• HINKU-hanke: Padasjoki, Asikkala.

Maakuntaliiton keskeisiä keinoja CC hillintään

• maakuntakaava (varataan alueet eri energiantuotantomuodoille, esim tuuli)
• maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma
• rahoitusinstrumentit
• Energia- ja ilmastoneuvonnan organisointi?

Muita huomioita:

• Kuntaliiton ilmastolinjaukset hyvä lähtökohta kuntien ilmastotyölle. Kuitenkaan Päijät-Hämeen maakuntaliiton kanssa ei yhteistyötä.
• Ilmastotyön seuranta puutteellista.
• Keskustelu kuntien kanssa lisääntynyt.

Yleisökommentteja:

• Meri Pukari Polttava... -kampanja: Miten aiotte kiertää ilmastopäästölaskennan...?
  • Tapio Ojanen: Päästökauppasektori pidetään mukana
• Pia Björkbacka SAK: Miksi 70 % ja miksi 2008 verrattuna.
  • Tapio: Sattui olemaan tietoa. Kaipaamme valtion apua laskentaa varten, koska erilaisia laskentatapohja on niin paljon.
• Pirkko Heikinheimo YM: Nouseeko kommenteista erityistä?
• Tapio: CHP-voimaloissa tarkoitus siirtyä kivihiilestä uusiutuviin.
• Tapio: Tuulivoimapuistot Padasjoelle voisivat olla osaratkaisu pitkiin sähkökatkoksiin (sähkö tulee kahdesta suunnasta).
• Tapio: MALPE-hanke (Lahden rautatieaseman uusiminen)

Pauli Välimäki (6 kaupungin johtajien ilmastoverkoston sihteeri): ECO2-hanke

Covenant of Mayors: EU-hanke paikallistason ilmastopolitiikkaa 2008 alkaen.

• 3800 kaupunkia jotka tavoittelevat 202020 tavoitetta
• SEAP-toimintaohjelma: Lasketaan päästötase ja osoitetaan keinot tavoitteisiin pääsemiseksi.
• Koskee vain päästöjä "joihin kaupunki voi toimillaan vaikuttaa".
• 2004 alkaen ekologisen kestävyyden indikaattoreita laskettu
• Kuuden kaupungin ilmastoraportti
• Päästöt laskettu KASVENER-mallilla
• Energiatehokas Helsinki
• Aiheuttaja maksaa -periaate ei toteudu kuntatasolla.

Kaupunkien ohjauskeinoja:

• Kaavoitus. KEKO kaavoituksen ekotyökalun kehityshanke käynnissä (B-vaihe on alkamassa. VTT, Aalto, SYKE)
• Kaavojen energiatarkastelut. Nyt pilotteja, pitäisi saada yleiseksi käytännöksi.
• Vähähiiliset aluekehityshankkeet (Hki, Tre, Vantaa)
• Tontinluovutusehdot: A-energiataso minimivaatimuksena.
• Liikenne:
  • Tre, Turku suunnittelevat raitiotieliikennettä
  • Turku selvittää biokaasua busseihin
  • Helsingissä etusija vähäpäästöisille autoille
  • Kaupungit alustoina Sähköautojen tutkimushankkeessa.
• RESCA Renewable Energy Solutions in City Areas
• Suurten kaupunkien Tekes-hanke, jossa 15 energiapilottia.
• ERA17-ohjelma
• Rakennusvalvonnan kehittäminen
• Ilmastovaikutukset budjettiin: kehitämme yhteisiä käytäntöjä, erityisesti investointia ilmastovaikutusten arviointi
• Matkustustarpeen vähentäminen videoneuvotteluja kehittämällä.
• Valmisteilla: tavoitteen kiristäminen 30 %:iin; kunta-valtio-ilmastokumppanuus; vähäpäästöisen liikenteen tukeminen.
• 6 isoa kaupunkia haastavat muut kunnat mukaan!

Yleisökommentteja:

• Magnus Cederlöf YM: Sama kuin EU-tavoite 202020: Kuinka vakavasti on asetettu, pystytäänkö seuraamaan kehitystä ja korjaamaan jos on tarvetta?
  • Pauli Välimäki: on realistinen, keinot on osoitettu ja useimmissa kaupungeissa saavuttavat 30 % vähenemän. Jos energiankulutus jatkaa kasvuaan, tulee vaikeuksia. Tampereella 80% on Tampereen Energian vaikutuspiirissä.
• Leo Stranius Luonto-Liitto: Autoilu ja joukkoliikenne lisääntyvät. Tämähän kertoo, että kaavoitus on se haaste. Miksi kaupungit ovat sitoutuneet?
  • Pauli Välimäki: Koska paineita tulee monesta suunnasta ja kaupungit haluavat tätä.

Jyri Seppälä: Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU 2008- )

• Tavoite: 80 % päästövähennys 2030 mennessä 2007 tasosta, vähintään 15 % vähennys 2016 mennessä.
• Rahoitus: Tekes, spronsoreina myös yritysjohtajia
• SYKE koordinoi
• TEKES-rahoitus 2012 asti, mutta SYKE-sitoutuminen jatkuu
• HINKU-kunnat: Kuhmoinen, Mynmäki, Padasjoki, .., ..
• Hinku poikkeaa sikäli että päästövähennystavoite on erittäin tiukka.
• Länsi-Uudenmaan kunnat lähdössä mukaan, samoin kumppanuuskuntia muualla maassa.
• Halutaan synnyttää prosesseja, jossa voidaan tehdä asioita ilman isoja rahoja. Oikeat henkilöt oikeissa paikoissa.
• Kunnat haluaisivat paljon tukea Hinku-hankkeelta, esim. valtuutettujen vakuuttelu.
• Tärkein keino: siirtää kaukolämpö pois fossiilisesta.
• Näköpiirissä muutos vähähiiliseen yhteiskuntaan ja resurssitehokkuuteen. Muutos on mahdollisuus.
• Kotimaan ilmastomyötäisen ja resurssitehokkaan kysynnän kasvattaminen. Osaamisen kasvattaminen, näyteikkuna maailmalle.
• Monet asiat eivät leviä maailmalle koska ei ole referenssejä toimivuudesta.
• Taloudelliset ja sosiaaliset hyödyt ovat jo tähän asti olleen kiistattomat.
• Vihreä talous on lupaavimpia alueita.
• SYKE on fasilitaattori, kunnat itse tekevät.
• Ratkaisuja: energiatehokkuus, uusiutuva energia, materiaalitehokkuus, jätehuolto, kulutusvalinnat (asuminen, liikkuminen, ruoka), maankäyttö ja kaavoitus, hiilinielut.
• On keskitytty erilaisiin polkuihin, joiden avulla voidaan tehdä oikeita asioita. Esimerkin voima! Sidosryhmätilaisuudet tärkeitä mutta konkreettiset polut ovat tärkeintä.
• Päästöväheneminen ja hyötyjen mittarointi. Laskurit yksin eivät palvele mitään, pitää löytää toimia.
• Tulevaisuus:
  • Life+-rahoitus vetämässä
  • Hinku-foorumi perusteilla
  • Avaintoimijoiden yhteinen intressi viedä hanketta uudelle tasolle (workshop tulossa kesän jälkeen)
• Päästölaskennan työkalu on koettu tärkeäksi! Kuhilas- Hinku- ja ??-laskenta
  • Kaksoislaskentaa on vältettävä. Mutta kuntarajojen yli menevät vaikutukset on huomioitava.
  • Kompensaatiomenettely saatava mukaan: toimet kuntarajan ulkopuolella omaksi kunniaksi.
• Ongelma: energia- ja ilmastopolitiikka ovat ylätason juttuja, elinkeinopolitiikka kulkee omia päivittäisten tarpeiden latujaan.

Yleisökysymyksiä:

• Hanna Hakko SLL: Elinkeinoelämä oli mieluusti mukana. Oliko tämä lähtökohta? Mitä muissa kunnissa voisi oppia?
  • Jyri Seppälä: Hanke lähti liikkeella pahimman laman aikaan. PK-yrityksissä on iso potentiaali, eikä ole kiinnostusta vaivata päätään. Mutta jos joku neuvoo ilmaeiseksi, se otetaan mieluusti vastaan.
• Jouko Kinnunen, Motiva: Juuri näin. Neuvontapalvelut ovat kustannustehokkaita ja niihin kannattaa satsata. PK-yrityksissä on kyllä paljon halua, mutta tämä on vain 1 asia muiden joukossa. Jos toteutus helppoa, niin tehdään. Samoin hyvät esimerkit.
• Harri Laurikka YM: Uudessakaupungissa Yara suuri päästölähde. Investointiin oli rahanarvoinen syy (päästövähennykset). 2012 lopussa päästökiintiökannusteet häviävät ja aikaikkuna sulkeutuu.
  • Jyri: Iso kysymys on investoinnin motivointi. Raha lopulta ratkaisee. Kunnilla varsinkin on vain yhden vuoden perspektiivi.
• Hannele Pokka: Ilmastoareena on ylätason toimija. Mitä me voisimme tehdä käytäntöjen edistämiseksi?
  • Jyri: Jalkautukaa maakuntaan ja keskustelkaa.

Kalevi Luoma (Kuntaliitto, energiainsinööri): Kuntien ilmastotyöstä

• ICLEI 1997: Kuntien ilmastokampanja oli ensimmäisiä kuntien ilmasto-ohjelmia. Tästä on Kuntaliiton ilmastotyö alkanut.
• Työkaluja: KASVENER, yhteyshenkilötapaamiset pari kertaa vuodessa, Ilmastokirja, Kuntien ilmastokonferenssi (1: 1999?, 3: 2005, 4: 2008,..., 6: 3.-4.5.2012)
• Kuntaliiton ilmastolinjaukset 2008 alkaen: suositus kuntien ilmastostrategioiden tekoon.
• Kuntaliitolla ilmastonmuutos painopisteenä 2009-2012: horisontaalinen näkökulma.
• Tuotteita: CHAMP-hanke, Ilmasto-opas.fi (oma kuntaosio), Covenant of Mayors, Suurten kaupunkien ilmastoverkosto, Ilmastoallianssi, Kuluttajien energianeuvonta, Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa 2010 - 2011 (Anu Kerkkäsen väitöskirja kuntien ilmastonmuutostyöstä), Konkreettiset kuntien toimet -kustannustehokkuus ja rahoitustavat / valtion ja kuntien kumppanuus 2012.
• Paras missä Suomi on onnistunut on jätehuollon hoitaminen (metaani, lajittelu, kierrätys jne)
• Pohjoismainen Nordlead-hanke: selvitetään kuntien ilmastotilannetta. 115 kuntaa on laatinut ilmastostrategian, näistä 77 % on kattanut sekä hillinnän että sopeutumisen. Myös seudullisia strategioita on kuntien ja maakuntien välissä (esim. liikenne).
• Yleisimmät toimet kunnissa: Kaukolämpöverkon laajennus, uusiutuva polttoaine, energiatehokkuuden lisääminen.
• Kunnanhallituksella ja ympäristöjohtajalla keskeisin asema ilmastoasioissa.

Pyydetyt kommentit

Antti Irjala YM:

• Poikkihallinnollisuus ja horisontaalinen näkökulma tärkeää!
• Parhaaseen lopputulokseen päästään kun katsotaan kokonaisuutta, erityisesti kaavoituksessa.
• Taloudellinen näkökulma on tärkeää, koska hillintä ja sopeutuminen ovat taloudellisesti kannattavaa.
• Prosessi vai lopputulos? Kyllä prosessi (uusi ajattelutapa, verkostoituminen, asenteet) on tärkeää.
• Muutokset ja trendit: eri tasoilla erilaisia.
• Sopeutuminen on ollut hyvin esillä, varautuminen ehkä parempi termi.

Tom Henriksson (ilmastolähettiläs, Allianssi)

• Ilmastoneuvottelut kestäneet 20 v eikä läpimurtoja ole saatu. Tulos: 3 - 6 asteen lämpeneminen. Erityisesti nuoret ja kehitysmaat kärsivät.
• Jos kansainvälinen taso tuottaa pettymyksiä, voi onnistua muilla tasoilla.
• 20 % vähennys on häpeä, ei realismia. Kunnoitettavia ovat 80 % vähennykset Hinku-kunnissa.
• Miten nuoria osallistetaan? Tämä ei tullut esille. Nuoria pitäisi kuulla. Nuoret ovat päättäjiä tänään. Kouluissa on tämä nähty, nuorissa on huima potentiaali.
• Miksei jo nyt ryhdytä ratkaisemaan ilmasto-ongelmia ja nuorisotyöttömyyttä yhtä aikaa? Rakennemuutos nyt.
• Kaikkea ei ole ei voi mitata rahassa.

Yleisökommentteja ja vastineita:

• Jyri Seppälä: Ilmastonmuutoksen kiireellisyyttä ei ymmärretä ja ymmärrän nuorten huolen.
• Jouko Kinnunen: Energiantuotannolla on keskeinen merkitys, mutta pitää muistaa energiatehokkuus: pystytään nopeasti vaikuttamaan kulutukseen, eikä puhuta niin isoista rahoista. Tarvitaan neuvontaa ja malleja muille. Yrityksissä johtamisjärjestelmät ovat ajattelutavan nopein eteenpäin viejä. Kunnissa taitaa olla tekemistä?
• Pirkko Heikinheimo YM: Indikaattorit. Tuloksen tekeminen on niin tärkeää. Miten kehitetään taloudellista puolta kunnissa: miten voisi viedä eteenpäin? Miten voisi kehittää indikaattoreita ja mittareita? Ovatko esim. GreenTech-firmojen tulot plussasarakkeessa?
• Pauli Välimäki: Jos halutaan siirtyä todella hiilineutraaleihin kustannusrakenteisiin, silloin puhutaan miljardeista. Tehokkaat muutokset tapahtuvat järkevästi luonnollisessa investointisyklissä.
• Hannele Pokka: Keskustelua kunta- ja aluetason kanssa pitäisi ehdottomasti jatkaa. Esimerkit (Hinku) ovat oikein innostavia.

Seuraava kokous: syksyllä. Teemaehdotuksia otetaan vastaan.

Katso myös

• Gaia' scientist James Lovelock: I was 'alarmist' about climate change
• Mari Tuomaala
  • Mari Tuomaala ja Tuija Virtanen: Energiatehokkuuden mittaamisen haasteet johtamisen näkökulmasta prosessiteollisuudessa